Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) järjestivät 5.–6. marraskuuta konferenssin Kolmas politiikan oppimisfoorumi taitojen parantamisesta. Se kokosi yhteen alan työmarkkinaosapuolia sekä julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka varoittivat, että nykyinen pandemia saattaa entisestään nopeuttaa digitaalisen vallankumouksen jo aikaansaamia muutoksia työelämässä, mikä tekee taitojen parantamisesta ja uudelleenkoulutuksesta entistäkin merkityksellisempää.

Foorumin osanottajat painottivatkin, että neuvoston suosituksena vuonna 2016 hyväksytty säädösehdotus taitojen parantamisesta on pantava kiireellisesti täytäntöön. Tämä on EU:n osaamisohjelman kulmakivi. Tavoitteena on antaa kaikille eurooppalaisille taidot, joita työmarkkinoille osallistuminen edellyttää, ja auttaa heitä hyödyntämään kaikilta osin potentiaaliaan menestyä sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.

Cedefopin tutkimuksen mukaan Euroopassa 128 miljoonan aikuisen on päivitettävä taitonsa tai hankittava uusia, jotta he kykenevät säilyttämään tai saamaan osaamistaan ja taitotasoaan vastaavan työpaikan. Tämä on EU-27:ssä, Islannissa, Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhteensä 46,1 % väestöstä, mikä on huima luku.

”Meidän on korostettava, että se mitä tarjoamme, on osa selviytymispakettia sekä työntekijöille että työnantajille, sillä liiketoiminta ei tule palaamaan entiselleen. Vahvat taidot edistävät paitsi kilpailukykyä EU:n tasolla myös ihmisten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä,” sanoi ETSK:n ”työllisyys, sosiaaliasiat ja kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja Laurențiu Plosceanu.

”Meidän täytyy varmistaa, että jokaisella aikuisella on koko elämänsä ajan tilaisuuksia ajantasaistaa taitojaan ja hankkia uusia taitoja, jotta nämä selviytyisivät epävarmoista ajoista ja menestyisivät elämässään ja urallaan,” sanoi Cedefopin pääjohtaja Jürgen Siebel. Hän totesi lisäksi, että täydennys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmissä olisi otettava huomioon myös yritysten tarpeet, koska ne ovat tärkeä osatekijä kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Kolmannessa politiikan oppimisfoorumissa tarkasteltiin erityisesti taitojen parantamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa kertyneitä kokemuksia Suomessa, Irlannissa ja Alankomaissa, missä julkinen valta on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ja laatinut kokonaisvaltaisia strategioita sekä uudistanut elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutusta tavalla, joka on jo kantamassa hedelmää.

Foorumissa perehdyttiin lisäksi Portugalin valtion ohjelmaan, jolla on onnistuttu tehostamaan aikuiskoulutusta maassa, missä vielä vuonna 2016 puolet väestöstä ei ollut suorittanut ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutusta loppuun. (ll)