ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on julkaissut uuden puheenjohtajansa Christa Schwengin toimikauden 2020–2023 koko ohjelman. Se on nyt saatavilla verkossa kaikilla EU:n kielillä.

Schwengin ohjelma esittää rohkean näkemyksen vahvemmasta ja selviytymiskykyisemmästä Euroopasta covid-19-kriisin jälkeen ja ennakoi ETSK:lta vahvaa panosta Euroopan elpymiseen ja osallistavaan demokratiaan.

Ohjelman tunnuslauseena on ”Yhdessä Euroopan tulevaisuuden puolesta”, ja siinä painotetaan voimakkaasti yhtenäisyyttä, joka on Schwengin puheenjohtajakauden keskeinen teema ETSK:n rakentamiseksi uudelleen yhtenäistämällä ja tehostamalla sen toimintaa pyrittäessä vaikuttamaan EU:n politiikan muotoiluun.

Ohjelmassa määritellään neljä painopistettä, jotka noudattavat puheenjohtajan visiota pandemian jälkeisestä Euroopasta, jossa sen kansalaiset voivat kukoistaa ja elää avoimessa ja arvoihin perustuvassa yhteiskunnassa.

Ensimmäinen painopiste on taloudellisesti hyvinvoiva unioni. Siinä korostetaan pyrkimystä auttaa jäsenvaltioita, yrityksiä, työntekijöitä ja kansalaisia selviämään ja rakentamaan taloutta uudelleen. Siirtymisellä digitalaisempaan ja vihreämpään talouteen tulisi olla yhteys sosiaaliseen elpymiseen.

Toisena painopisteenä on sosiaalisesti osallistava unioni, jossa varmistetaan, että ketään ei jätetä jälkeen digitalisaation ja vihreän siirtymän yhteydessä. Kaikkien työntekijöiden työllisyyden ja tulojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Ohjelmassa todetaan, että EU:n yhteisistä arvoista ei voida tinkiä missään olosuhteissa. Lisäksi tuetaan Euroopan terveysunionin luomista tärkeänä osana solidaarisuutta.

Kolmantena painopisteenäon ekologisesti kestävä unioni. Siinä todetaan, että vihreä ja digitaalinen talous on Euroopan elpymissuunnitelman liikkeellepaneva voima. Jotta tämä voisi toteutua, yrityksiä on pidettävä osana ratkaisua ja niitä on kannustettava osallistumaan aktiivisesti siirtymiseen kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta.

Neljäntenä painopisteenä on varmistaa, että ETSK:lla on keskeinen rooli Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa. Kyseessä on merkittävä aloite, jonka on tarkoitus antaa eurooppalaisille tunne kuulumisesta EU:hun antamalle heille mahdollisuus osallistua tärkeistä EU-asioista käytäviin keskusteluihin. Tavoitteena on parantaa EU:n toimintaa. Koska ETSK on sitoutunut edistämään osallistavaa demokratiaa ja sillä on aktiivisesti toimivia jäseniä kansalaisyhteiskunnan kaikista osista kaikissa jäsenvaltioissa, sillä on tilaisuus osoittaa lisäarvonsa ja toimia välittäjänä. (ll)

ETSK ilmoitti 3.–4. marraskuuta kokonaan verkossa järjestetyssä vuotuisessa konferenssissa aikovansa tehdä määrätietoisesti työtä sen puolesta, että kiertotalousfoorumista tulee todellinen kiinnekohta yhteisille pyrkimyksille edistää kiertotaloutta Euroopassa.

Tapahtuman avauspuheenvuoroissaan ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng ja komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans loivat katsauksen kiertotalouden sidosryhmäfoorumin ensimmäisiin kolmeen toimintavuoteen, joiden aikana se on toiminut parhaiden käytäntöjen tietokantana ja alan toimijoiden keskustelufoorumina, ja sen jälkeen foorumin uuteen toimikauteen, joka alkaa EU:n uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman merkeissä.

”Kuluneet kolme vuotta ovat osoittaneet, että ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä juuri tällä tavalla”, Schweng totesi. ”Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi – teidän fooruminne – on erinomainen esimerkki siitä, miten toimintapolitiikka ja käytäntö voivat kulkea käsi kädessä.”

”Foorumin tulisikin jatkaa kokemusten ja innostavien esimerkkien jakamista, olipa kyse kuluttajatuotteista, jotka on suunniteltu tukemaan kiertoon perustuvaa tapaa toimia, jätteiden vähentämiseen ja jätehuoltoon liittyvistä innovatiivisista ideoista, kierrätysmateriaalista valmistetuista koruista, eri maiden kiertotalousstrategioista tai kouluista, jotka kasvattavat uutta sukupolvea.”

”Vilkaisu ympärille näyttää, että yhteinen siirtyminen kiertotalouteen on alkanut, mutta paljon enemmän on vielä tehtävä, jotta EU:sta tulisi aidosti edelläkävijä maailmanlaajuisessa siirtymässä kohti kiertotaloutta.”

Christa Schweng korosti, että kiertotalous on avainasemassa EU:n tulevien vuosien lippulaivahankkeen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen kannalta. Hän muistutti kiertotalouden osoittaneen jo kykynsä tuottaa työpaikkoja (nelisen miljoonaa uutta työpaikkaa vuosina 2012–2018) aikana, jolloin kaikki ovat huolissaan työpaikkojen vähenemisestä, ja totesi myös, että yrityksiä tulee tukea siirtymän toteuttamisessa niiden painiskellessa covid-19:n seurausten kanssa.

Avatessaan toisen konferenssipäivän viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan – joka on yksi foorumin perustajista ja uskoo vahvasti sen potentiaaliin – korosti, että yhteistyö on ollut hankkeen ydinajatus, joka on säilytettävä vastaisuudessakin:

”Foorumissa on ollut alusta lähtien kyse nimenomaan yhteistyöstä”, Lohan totesi. ”Tämä lähtökohta – vaikka aloitimmekin vasta aivan äskettäin – on tärkeää pitää mielessä, sillä hankkeen yhteistyöhenki syttyi välittömästi: päätimme, että tämä on asia, jonka pyrimme toteuttamaan yhdessä emmekä toistemme kanssa kiistellen tai kilpaillen, ja foorumi on työskennellyt tässä hengessä koko ajan.” 

”Kiertotalouteen siirtyminen toteutetaan kaikkien yhteistyöllä, sidosryhmät eturintamassa. Pyrkimyksenämme on kehittää kiertotaloutta siten, että ohjaksissa olette te kaikki.”

Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yli 700 ihmistä, ja se oli Twitterin puhutuimpia aiheita Belgiassa.

Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi on ETSK:n ja Euroopan komission yhteinen hanke, jonka on tarkoitus toimia sidosryhmävetoista siirtymää tukevana ”verkostojen verkostona”. Tämä täysin uudenlainen hanke on innostanut perustamaan vastaavia foorumeita EU:n jäsenvaltioihin ja Yhdysvaltoihin.

Konferenssissa käytyjen keskustelujen tuloksiin voi piakkoin tutustua foorumin verkkosivuilla. (dm)

Niiden naisten ja lasten erityistarpeita, jotka pyrkivät voittamaan syrjinnän tai murtamaan kotoutumisensa esteet, ei aina oteta riittävästi huomioon EU:n jäsenvaltioiden kotouttamispolitiikoissa. ETSK ehdottaa keinoja näiden puutteiden korjaamiseksi lokakuun täysistunnossa esitetyssä valmistelevassa lausunnossa.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa pyysi ETSK:ta tarkastelemaan tapoja helpottaa maahanmuuttajataustaisten naisten, äitien ja perheiden kotoutumista.

Lausunnon aiheesta on laatinut entinen komitean jäsen Indrė Vareikytė, ja Ákos Topolánszky esitteli sen yleisesittelijän ominaisuudessa 29. lokakuuta pidetyssä täysistunnossa.

Topolánszky tähdensi kollegoilleen, että alle puolet jäsenvaltioista on ottanut käyttöön toimintalinjoja, joilla tuetaan nimenomaisesti muuttajataustaisia naisia ja lapsia, jotka kohtaavat syrjintää ja kotoutumisen esteitä. ”Eristyneinä he ovat liian usein yksinäisyyden ja väkivallan uhreja,” hän sanoi. Topolánszky painotti tärkeimpänä ratkaisuna sellaisen kokonaisvaltaisen kotouttamispolitiikan noudattamista, joka kattaa työmarkkinoille osallistamisen, koulutuksen sekä terveys-, oikeus- ja asumispolitiikan.

ETSK katsoo, että kieltenopetuksen yhteydessä tulisi selventää paremmin kieltenopetuksen tavoitteita ja hyötyjä maahantulijoiden päivittäisen elämän kannalta. Komitea pitää myös suositeltavana tutkia tarkemmin, olisiko maahantulijoiden kieltenopetusprosessia mahdollista yhdenmukaistaa ja kohdentaa nykyistä paremmin käyttämällä kieliä koskevaa yhteistä eurooppalaista viitekehystä.

Maahanmuuttajataustaiset naiset kärsivät moninkertaisesta ja monin perustein tapahtuvasta syrjinnästä useilla yhteiskuntaelämän alueilla.
ETSK kannustaakin jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen sekä kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että väkivallan uhreiksi joutuneilla maahanmuuttajanaisilla ja -tytöillä on yhtäläinen mahdollisuus asianmukaisiin palveluihin, tukeen ja järjestelyihin kuin kantaväestöön kuuluvilla naisilla.

Covid-19-kriisi on vaikuttavat suhteettoman raskaasti haavoittuviin väestöryhmiin, kuten etnisiin vähemmistöihin kuuluviin maahanmuuttajanaisiin. Tästä syystä ETSK kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan huomioon kriisistä unionissa ja kaikissa jäsenvaltioissa saadut opetukset laatiessaan uutta, kotouttamista ja osallisuutta koskevaa aloitettaan.

Lausunnon liitteessä luetellaan joukko innostavia yhteiskunnallisia hankkeita, joissa maahanmuuttajanaisia ja -lapsia tuetaan kotoutumisessa ja kielenoppimisessa. (ll/tk)

Covid-19-kriisin tuhoisat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset huomioon ottaen ETSK on esittänyt kahdessa lausunnossa näkemyksensä nykyisestä talouskriisistä ja EU:n elpymisnäkymistä.

Yhtäältä neuvoa-antava elin katsoo, että komission ehdotukset Next Generation EU ‑suunnitelmasta ovat tervetulleita ja oikea-aikaisia. Kaikki tarpeettomat viivästykset suunnitelman hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa uhkaavat heikentää vakavasti EU:n talouden elpymismahdollisuuksia.

Toisaalta ETSK:n jäsenet varoittavat, että jäsenvaltioiden on lisättävä julkisia investointeja ja luotava synergioita yksityisten investointien kanssa: vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseketta ja valtiontukisääntöjen mahdollisimman suurta joustavuutta olisi sovellettava ainakin siihen asti, kunnes laajapohjainen talouden elpyminen on saatu täyteen vauhtiin ja työttömyys on vähentynyt merkittävästi.

Kaiken kaikkiaan EU:n on siirryttävä kohti vaurauteen keskittyvää ja solidaarisuuteen perustuvaa talouden ohjausjärjestelmää, sillä säästötoimiin palaaminen tekisi tyhjäksi kaikki Next Generation EU ‑välineen tuomat edut.

Vuotuista kestävän kasvun strategiaa 2020 käsittelevän lausunnon esittelijä Philip von Brockdorff totesi: ”ETSK pitää vuotuista kestävän kasvun strategiaa mahdollisuutena siirtyä kohti selviytymis- ja sopeutumiskykyisempää talousmallia, jossa painotetaan yhtä lailla sekä taloudellisia että sosiaalisia tavoitteita.”

Euroalueen talouspolitiikkaa koskevista suosituksista annetun lausunnon toinen esittelijä Judith Vorbach korosti: ”Covid-19-pandemian ja ilmastonmuutoksen vakavien vaikutusten minimoimiseksi ja torjumiseksi ETSK suosittaa, että edistetään vaurauteen keskittyvää talouden ohjausjärjestelmää, lisätään investointeja kestävään kasvuun, pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja uudistetaan veropolitiikkaa.”

Lokakuun 2020 täysistunnossa hyväksytyt kaksi lausuntoa ovat ETSK:n panos eurooppalaisen ohjausjakson tulevaan ”syyspakettiin” ja sitä seuraaviin toimielinten välisiin keskusteluihin. Koko uutisen voi lukea (englanniksi) täällä. (na)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) järjestivät 5.–6. marraskuuta konferenssin Kolmas politiikan oppimisfoorumi taitojen parantamisesta. Se kokosi yhteen alan työmarkkinaosapuolia sekä julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka varoittivat, että nykyinen pandemia saattaa entisestään nopeuttaa digitaalisen vallankumouksen jo aikaansaamia muutoksia työelämässä, mikä tekee taitojen parantamisesta ja uudelleenkoulutuksesta entistäkin merkityksellisempää.

Foorumin osanottajat painottivatkin, että neuvoston suosituksena vuonna 2016 hyväksytty säädösehdotus taitojen parantamisesta on pantava kiireellisesti täytäntöön. Tämä on EU:n osaamisohjelman kulmakivi. Tavoitteena on antaa kaikille eurooppalaisille taidot, joita työmarkkinoille osallistuminen edellyttää, ja auttaa heitä hyödyntämään kaikilta osin potentiaaliaan menestyä sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.

Cedefopin tutkimuksen mukaan Euroopassa 128 miljoonan aikuisen on päivitettävä taitonsa tai hankittava uusia, jotta he kykenevät säilyttämään tai saamaan osaamistaan ja taitotasoaan vastaavan työpaikan. Tämä on EU-27:ssä, Islannissa, Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhteensä 46,1 % väestöstä, mikä on huima luku.

”Meidän on korostettava, että se mitä tarjoamme, on osa selviytymispakettia sekä työntekijöille että työnantajille, sillä liiketoiminta ei tule palaamaan entiselleen. Vahvat taidot edistävät paitsi kilpailukykyä EU:n tasolla myös ihmisten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä,” sanoi ETSK:n ”työllisyys, sosiaaliasiat ja kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja Laurențiu Plosceanu.

”Meidän täytyy varmistaa, että jokaisella aikuisella on koko elämänsä ajan tilaisuuksia ajantasaistaa taitojaan ja hankkia uusia taitoja, jotta nämä selviytyisivät epävarmoista ajoista ja menestyisivät elämässään ja urallaan,” sanoi Cedefopin pääjohtaja Jürgen Siebel. Hän totesi lisäksi, että täydennys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmissä olisi otettava huomioon myös yritysten tarpeet, koska ne ovat tärkeä osatekijä kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Kolmannessa politiikan oppimisfoorumissa tarkasteltiin erityisesti taitojen parantamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa kertyneitä kokemuksia Suomessa, Irlannissa ja Alankomaissa, missä julkinen valta on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ja laatinut kokonaisvaltaisia strategioita sekä uudistanut elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutusta tavalla, joka on jo kantamassa hedelmää.

Foorumissa perehdyttiin lisäksi Portugalin valtion ohjelmaan, jolla on onnistuttu tehostamaan aikuiskoulutusta maassa, missä vielä vuonna 2016 puolet väestöstä ei ollut suorittanut ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutusta loppuun. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi tukensa tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiselle EU:n jäsenvaltioissa, sillä tämä on keskeisessä asemassa muotoiltaessa talous-, työ- ja sosiaalipolitiikkaa, joilla luodaan paremmat elin- ja työolot ja -ehdot kaikkialla EU:ssa. Toisin sanoen se on välttämätöntä kestäväpohjaisen talouden edistämiseksi ja saavuttamiseksi.

Lausunnossaan ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” ETSK luo katsauksen maakohtaisiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun käytänteisiin ja tarkastelee niitä menneiden kriisien valossa. Lisäksi lausunnossa tutkitaan, miten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun käsite ja erityisesti sen kolmikantamuoto, johon julkinen valta osallistuu, voi mennä kollektiivisen sopimisen menetelmää pidemmälle, ja miten se on keskeinen väline kaikkien muutosprosessien hyvän hallintotavan kannalta.

Entinen ETSK:n jäsen Vladimíra Drbalová ja nykyinen komitean jäsen Cinzia Del Rio laativat lausunnon EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan pyynnöstä.

Maat, missä on vakiintuneet työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun mekanismit, kykenevät vastaamaan kriiseihin paremmin ja ripeämmin, mikä koskee myös covid-19-pandemian kaltaisia, globaalit mittasuhteet saaneita kriisejä. Lausunnossa todetaan kuitenkin, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on monissa maissa edelleen hajanaista ja satunnaista tai että se on menettänyt voimaansa, mikä on heikentänyt työmarkkinaosapuolten autonomiaa.

Lausunto sisältää useita suosituksia pandemian jälkeisestä vakaasta hallinnosta lähitulevaisuudessa, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallistumisen varmistaminen kansallisten elvytyssuunnitelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä yritysten hyvän hallintotavan edistäminen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kollektiivisen neuvottelumenettelyn pohjalta.

Jotta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu olisi tehokasta, siinä on oltava mukana edustavia ja legitiimejä työmarkkinaosapuolia sekä asiaan sitoutunut julkinen valta. Aivan yhtä olennaista on kunnioittaa työmarkkinaosapuolten autonomiaa, yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta.

Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on vahvistettu EU:n perussopimuksissa, ja eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten tulisi hyödyntää kaikkia niille tämän myötä avautuvia mahdollisuuksia.

Työmarkkinaosapuolet olisi osallistettava talouden ohjausjärjestelmän eurooppalaiseen ohjausjaksoon, etenkin työllisyyteen liittyvien, sosiaalisten ja tarvittaessa taloudellisten uudistusten ja toimintapoliitikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

”Tarvitsemme eurooppalaiseen ohjausjaksoon sitovan kuulemismekanismin työmarkkinaosapuolia varten. Pandemian taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset huomioon ottaen on nykyisin tärkeämpää kuin koskaan kutsua työmarkkinaosapuolet mukaan elpymis- ja selviytymissuunnitelmien laatimiseen, mukaan lukien valtioiden raportointivälineet,” Del Rio sanoi. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita omaksumaan kokonaisvaltaisen toimintatavan edistääkseen monimuotoisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa ja vauhdittaakseen poliittisia pyrkimyksiä yhä yleistyvän rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi Euroopassa.

Koska maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan suunnattujen hyökkäysten ja vihapuheen määrä on kasvussa ja nykyinen pandemia kärjistää heidän kohtaamaansa rakenteellista syrjintää, EU:n on ryhdyttävä kiireellisiin lisätoimiin muun muassa edistämällä monimuotoisuuden hallintaa.

ETSK esitti ehdotuksensa aiheesta EU:n puheenjohtajavaltion Saksan pyytämässä lausunnossa Monimuotoisuuden johtaminen EU:n jäsenvaltioissa. Lausuntoa valmisteltaessa ETSK toteutti tapaustutkimuksia neljässä maassa – Suomessa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa – jotka edustavat Euroopan eri kolkkia. Tulokset esiteltiin lausunnossa ja sen liitteessä.

Tapaustutkimukset osoittivat, että maahanmuuttajat työskentelevät ennen kaikkea matalapalkkaisissa ja epävarmoissa töissä kaikissa neljässä maassa. Äärimmäisin tilanne oli Italiassa, ja etenkin Ranskassa mutta myös Puolassa suuntaus oli samankaltainen. Kaikissa neljässä maassa värilliset naiset kokevat eniten työpaikkasyrjintää verrattuna valkoisiin eurooppalaisiin ja samoihin etnisiin ryhmiin kuuluviin miehiin. Kaikissa neljässä maassa romanit olivat vähemmistö, joka kokee kaikista eniten väheksyntää.

Lausunnon laati ETSK:n entinen puolalaisjäsen Adam Rogalewski ja sen esitteli lokakuun täysistunnossa yleisesittelijä Carlos Trindade.

”Covid-19-kriisi kärjistää rakenteellista rasismia Euroopassa. Etniset vähemmistöt ja muuttajat eivät ainoastaan altistu muita enemmän kyseiselle taudille, vaan heillä on myös suurempi riski kohdata siihen liittyvää, taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista johtuvaa eriarvoisuutta, ja he saavat todennäköisesti vähemmän tukea”, Trindade totesi.

”Rakenteellisen rasismin torjuminen kaikissa instituutioissa edellyttää sosiaalista oikeudenmukaisuutta etnisiä vähemmistöjä ja maahanmuuttajia kohtaan”, Trindade korosti ja lisäsi, että ETSK on kehottanut jäsenvaltioita tehostamaan oikeudellisia ja poliittisia toimiaan rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

Lausunnossa ETSK toteaa, että asianmukaisessa monimuotoisuuden hallinnassa olisi keskityttävä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työskentelyn ja päivittäisen elämän kaikkiin näkökohtiin. Tähän kuuluu se, miten heitä kohdellaan työpaikalla, koulutus ja julkisten palvelujen saatavuus, sosiaaliset oikeudet ja kotoutuminen paikallisyhteisöihin. (ll)

Neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI) kokoontui 9. marraskuuta keskustelemaan etäyhteyksien välityksellä EU:n terästeollisuudesta. Keskustelussa, jota johti CCMI:n uusi puheenjohtaja Pietro Francesco De Lotto, keskityttiin kansainvälisen terästeollisuuden ylikapasiteettiin ja hiilestä irtautumiseen. Puhujat käsittelivät Euroopan terästeollisuuden haasteita, kuten covid-19-kriisin jälkeistä elpymissuunnitelmaa, tuotantoprosessien hiilestä irtautumista, EU:n suojatoimenpiteitä ja kauppaa.

Teräs on keskeinen tuote kaikissa kehittyneissä ja kehitysmaissa. Covid-19-pandemia on herättänyt kysymyksiä yleisestä riippuvuudesta toimitusketjuista, etenkin koska monet maat ovat vain yhden ainoan maan varassa.

Kiinalaisen terästeollisuuden ylituotanto aiheuttaa huolta, koska Kiina hallitsee nyt yli puolta maailmanmarkkinoista. Yhdysvallat otti vuonna 2018 käyttöön protektionistisia veroja, joten Yhdysvaltojen talous oli vähemmän riippuvainen kiinalaisista materiaaleista. Tämä toimenpide aiheutti lopulta vakavaa vahinkoa EU:n markkinoille, koska Yhdysvallat on tärkeä EU:ssa tuotetun teräksen ostaja.

Samaan aikaan kansakunnat kaikkialla maailmassa pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, ja kiertotalouteen siirtymiseksi esitetään yhä lukuisammin aloitteita.

”Meidän on varmistettava sellaisten teräksen tuottajien kilpailukyky, jotka noudattavat siirtymän kannalta välttämättömiä ympäristönormeja mutta jotka joutuvat kilpailemaan maailman muiden alueiden kanssa, missä tällaisia normeja ei ole tai ne ovat puutteelliset”, sanoi De Lotto päättäessään keskustelun. ”Tämä pätee myös työoloja ja -ehtoja koskeviin normeihin ja työntekijöiden oikeuksiin.”

Sen vuoksi ETSK kehottaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille ja EU:n ulkopuolisille vientiä harjoittaville tuottajille. (tk/ks)

Tästä alkaa uusi artikkelisarja.

Esittelemme joka kuukausi uuden yllätysvieraan. Vieraat ovat Euroopassa tunnettuja kulttuurivaikuttajia, jotka ovat kiinnostuneita ajankohtaisista tapahtumista. He jakavat kanssamme ajatuksiaan maailmanmenosta ja avaavat meille uusia näköaloja innostavasti, mielikuvitusta herättävästi ja iloa tuottaen.

Ensimmäinen yllätysvieraamme on belgialainen pilapiirtäjä Pierre Kroll, joka on Le Soir -sanomalehden vakituinen kuvittaja.

Hän on tunnettu humoristisista piirroksistaan ja ainutlaatuisesta tyylistään, joiden kautta hän kommentoi Euroopan ja maailman tapahtumia omaperäisesti ja yllättävästi.

Pyysimme häneltä kannanottoa päivänpolttavimpaan ajankohtaisaiheeseen, ja Pierre Kroll lahjoitti meille tämän piirroksen. (ehp)