Kansalaisyhteiskunta yhteiskunnan polarisaatiota torjumassa

On huhtikuu, ja maaliskuun lippulaivatapahtumien herättämä innostus ja niistä saadut oivallukset ovat edelleen mielessämme. Tapahtumat osoittivat jälleen kerran kansalaisyhteiskunnan voiman ja päättäväisyyden.

Maaliskuu oli todellakin intensiivinen ja inspiroiva kuukausi Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Isännöimme jälleen vuotuista Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtumaamme, jossa päästämme ääneen Euroopan tulevaisuuden eli eri puolilta Eurooppaa, myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja EU:n ehdokasmaista, tulevat nuoret, joista monet ovat vielä keskiasteen oppilaitoksissa.

Järjestimme myös järjestyksessä toisen Kansalaisyhteiskuntaviikkomme, joka toi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistumaan vilkkaisiin keskusteluihin, vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja etsimään yhdessä ratkaisuja demokraattisen osallistumisen vahvistamiseksi. Tänä vuonna aiheena oli Yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa.

Nykyisinä myrskyisinä aikoina kiireellisistä asioista ei ole pulaa. Miksi siis keskittyä polarisaatioon?

Polarisaatio – vastakkaisten näkemysten kärjistyminen – voi olla normaali osa demokraattista keskustelua, ja se perustuu usein ideologiaan. Itse asiassa vilkas keskustelu ja erilaisten, jopa ristiriitaisten mielipiteiden ilmaiseminen ovat elintärkeitä kaikille oman yhteiskuntamme kaltaisille avoimille ja moniarvoisille yhteiskunnille. Kuten ETSK on usein korostanut, avoin ja rajoittamaton keskustelu ”on perusta osallistavalle yhteiskunnalle, jota ilman demokratia ei voi toimia hyvin”.

Nykyinen polarisaatio on kuitenkin erilaista. Olemme todistamassa kielteisen polarisaation ja populismin nousua. Niille on ominaista vuoropuhelun torjuminen, luottamuksen murentaminen ja demokraattisten arvojen heikentäminen. Politiikassa ja julkisessa elämässä on entistä vähemmän tilaa kompromisseille. Kun polarisaatio muuttuu vihamieliseksi – kun se lietsoo vihaa tai kaunaa –, se häiritsee sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ruokkii jakautumista ja pahimmissa tapauksissa johtaa väkivaltaan.

Omistamalla tapahtumamme polarisaatiolle halusimme tuoda esiin polarisaation haitallisten piirteiden huolestuttavan nousun ja niiden hitaan tunkeutumisen eurooppalaisen yhteiskunnan kaikkiin huokosiin.

Tätä huolestuttavaa suuntausta vahvistavat monet uhat: ulkomaiden sekaantuminen demokraattisiin prosesseihin, disinformaation leviäminen ja sosiaalisen median manipulointi vastakkaisten äänten hiljentämiseksi ja äärimmäisten näkemysten edistämiseksi. Myös lehdistönvapauteen kohdistuvat paineet – monopolisointi, hallitusten puuttuminen toimintaan tai toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset – lisääntyvät aikana, jolloin vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

ETSK on erittäin huolissaan viharikosten, myös uskontoon ja sukupuoleen perustuvien rikosten, lisääntymisestä kaikkialla Euroopassa. Viha murentaa demokratiaa, heikentää toimielimiämme ja kylvää epäluottamusta kansalaisten keskuuteen.

Kansalaisyhteiskunnalla on ratkaiseva rooli tilanteen korjaamisessa. Kansalaisjärjestöillä on tarmoa ja rohkeutta puolustaa demokraattista toimintaympäristöä ja perusoikeuksia sekä vahvistaa yhteisöjemme rakennetta. Tämä tarkoittaa myös negatiivisen polarisaation haitallisten vaikutusten torjumista.

Kansalaisyhteiskuntaviikko oli komitean tapa tukea tätä työtä. Se tarjosi tilaisuuden merkitykselliselle vuoropuhelulle, uusille ideoille ja yhteistyöhön perustuvalle ongelmanratkaisulle osallistumisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Yhteysryhmien paneelit käsittelivät erilaisia aiheita, minkä lisäksi yksi päivä oli omistettu eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle (ECI), joka on EU:n tärkein suoran demokratian väline.

ETSK myönsi kansalaisyhteiskuntaviikolla myös 15. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa kolmelle merkittävälle aloitteelle, joiden avulla torjutaan polarisaatiota eri puolilla Eurooppaa. Hankkeet valittiin 15 jäsenvaltiosta saatujen yli 50 hakemuksen joukosta, ja ne osoittavat sekä haasteen laajuuden että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden syvän sitoutumisen haasteen ratkaisemiseen.

Toivon, että tämän vuoden kansalaisyhteiskuntaviikko ja palkinnon saajat herättävät uutta optimismia ja uskoa kansalaisyhteiskunnan rooliin eurooppalaisten demokraattisten arvojen puolustamisessa ja edistämisessä.

Samalla kun pohdimme edelleen maaliskuun tapahtumista saatuja ideoita, ehdotuksia ja kokemuksia, päätimme antaa tässä huhtikuun numerossa puheenvuoron muutamille kansalaisyhteiskuntaviikon ja Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -tapahtuman osallistujille. Viihtyisiä lukuhetkiä!

Laurenţiu Plosceanu

Viestintäasioista vastaava varapuheenjohtaja