Jaostojen kannanotot

ECO-jaosto varoittaa epätasaisista vaikutuksista EU:n jäsenvaltioihin ja vaatii siksi solidaarisuutta ja yhteisiä eurooppalaisia toimia taloudellisten ja sosiaalisten vaikeuksien lieventämiseksi ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi Euroopan kansalaisille ja yrityksille.
Vaikka Ukrainan sodan ja Venäjän hyökkäyksen seurauksena määrättyjen pakotteiden vaikutusten koko laajuutta on vaikea arvioida, ne vaikuttavat väistämättä Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmään. Koska ne vaikuttavat EU:n jäsenvaltioihin eri tavoin, on myös ratkaisevan tärkeää toimia solidaarisesti ja antaa yhteinen eurooppalainen vastaus taloudellisten ja sosiaalisten vaikeuksien lieventämiseksi. EU:n talouspolitiikan tärkeimpänä painopisteenä pitäisi tulevinakin vuosina olla Euroopan talouden saattaminen kasvun, työllisyyden, yhteenkuuluvuuden ja jatkuvan lähentymisen tielle sekä vaurauden ja oikeudenmukaisuuden luominen Euroopan kansalaisille ja yrityksille.

INT-jaosto katsoo Ukrainan kriisin korostavan sitä, että tiettyjä esteitä on purettava ja sisämarkkinoita ja niiden toimintaa vahvistettava. Euroopan strategisen riippumattomuuden kehittämistä on nopeutettava. Euroopan on tiivistettävä yhtenäisyyttään, vahvistettava päättäväisyyttään ja kehityttävä entistä riippumattomammaksi täysivaltaiseksi talous- ja energiamahdiksi. Tässä yhteydessä on etsittävä uusia toimitusmarkkinoita, jotta voimme olla riippumattomia Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista. Myös jäsenvaltioiden käyttämiä energialähteitä on monipuolistettava.

INT-jaosto korostaa, että pakotteista kärsimään joutuville eurooppalaisille yrityksille on korvattava aiheutuneet tappiot. Yrityksiä on suojeltava: useimmat yritykset ovat heikentyneet pandemian myötä, sillä niiden liikevaihto on pienentynyt, kassavirta on vähentynyt, velkaantuneisuus on lisääntynyt, ja nyt niillä on sodasta ja pakotteista johtuvia toimitusongelmia.

Meidän on myös säilytettävä työpaikat ja helpotettava pakolaisten pääsyä työmarkkinoille. Tässä suhteessa yhteisötalous tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Se voi myös auttaa pakolaisten kotouttamisessa, koska tämä talousmalli on osoittautunut hyvin selviytymiskykyiseksi kriisiaikoina. Sen tiedetään myös luovan laadukkaita työpaikkoja, joiden tavoitteena on, että ketään ei jätetä jälkeen.

TEN-jaosto kehottaa toteuttamaan kaikki diplomaattiset ja humanitaariset toimet, joilla voidaan tukea Ukrainan kansaa keskeisten palvelujen, kuten veden ja sähkön, saatavuuden varmistamisessa. Se ilmaisee huolensa ydinturvallisuudesta, kiinnittää huomiota liikennesektorin merkittävien osa-alueiden hätätilanteeseen ja kehottaa laatimaan toteuttamiskelpoisen suunnitelman energialähteiden monipuolistamiseksi ja energiahuollon turvallisuuden ja kestävyyden varmistamiseksi EU:ssa.

TEN-jaosto keskusteli 10. maaliskuuta 2022 Ukrainan sodasta ja sen vaikutuksista TEN-jaoston työhön. Keskustelussa oli kaksi alustajaa:

•    Unkarin kansallisen julkishallinnon yliopiston vanhempi tutkija ja energia-alan asiantuntija Zsolt Hetesi kertoi Ukrainan sodan vaikutuksista energiavarmuuteen ja energian hintoihin.
•    Serhii Prokopenko, nuori innovaatio- ja yrittäjyysasiantuntija Ukrainasta, Harkovan lähellä asuva konsultti ja uuden talouden tutkija on todistanut maan järkyttävää tilannetta ja kertoi kaupungin kärsimistä iskuista, joita hän oli itse kokenut.

TEN-jaoston keskustelussa korostettiin seuraavia keskeisiä seikkoja:

TEN-jaosto kehottaa toteuttamaan kaikki diplomaattiset ja humanitaariset toimet, joilla voidaan tukea Ukrainan kansaa keskeisten palvelujen, erityisesti veden ja sähkön, saatavuudessa. Eurooppaan pakenevia pakolaisia on tuettava asianmukaisesti, ja kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava, jotta pakolaisille voidaan taata asianmukainen asuminen ja infrastruktuuri vastaanottavissa maissa.

Ydinvoimaloiden valtaaminen herättää huolta paikallisen väestön ja koko Euroopan ydinturvallisuudesta. TEN-jaosto edellyttää kokonaisvaltaista yhteistyötä kaikkien mukana olevien toimijoiden ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa tilanteen seuraamiseksi ja mahdollisten radioaktiivisten vuotojen estämiseksi.

Ukrainan tilanne vaikuttaa jo nyt uhkaavaan energiakriisiin. Jotta kriisin kielteiset vaikutukset jäsenvaltioiden talouksiin voidaan estää, on toteutettava konkreettisia toimia, joilla voidaan edistää strategista riippumattomuutta ja siten vähentää energiariippuvuutta. Tämän vuoksi TEN-jaosto vaatii laatimaan toteuttamiskelpoisen suunnitelman, jolla energialähteitä monipuolistetaan jäsenvaltioiden energialähteiden yhdistelmässä.

Energiahuollon turvallisuus ja kestävyys voidaan saavuttaa pitkällä aikavälillä kokonaan vain lisäämällä vähähiilisten tai hiilettömien energialähteiden käyttöä. TEN-jaosto kehottaa nopeuttamaan tutkimusinvestointeja uusien puhtaiden teknologioiden kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa EU:n energiajärjestelmän häiriönsietokyky ja kestävä tulevaisuus.

TEN-jaosto on huolissaan liikennesektorin merkittävien osa-alueiden hätätilanteesta, joka johtuu erittäin korkeista polttoaine- ja sähkökustannuksista. Ne taas johtuvat jo ennen Ukrainan sodan alkua vallinneista korkeista hinnoista, jotka ovat nousseet ennennäkemättömälle tasolle sodan alkamisen jälkeen. Se johtaa tilanteeseen, jossa monet yritykset ovat vaarassa joutua konkurssiin.

TEN-jaosto kehottaa siksi komissiota kiinnittämään asianmukaista huomiota liikennealan nykyiseen kriisiin, kun se valmistelee tiedonannossaan ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” mainittua väliaikaista kriisiajan valtiontukikehystä.

SOC-jaosto sitoutuu antamaan Ukrainan pakolaisille pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista tukea. Jaosto arvostaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osoittamaa solidaarisuutta ja niiden jatkuvia toimia Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Se vaatii, että kaikkia Ukrainan sodasta pakenevia pakolaisia heidän kansalaisuudestaan riippumatta on suojeltava, heillä on oltava saatavillaan asianmukainen infrastruktuuri ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti naisten, lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeisiin on puututtava asianmukaisesti. Monissa maissa kansalaisyhteiskunta on ryhtynyt toimiin yhdessä yössä, ja se tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa auttaakseen sotaa paenneita ukrainalaisia.

EU:n on annettava taloudellista tukea sekä Ukrainan naapurimaille, jotta ne pystyvät huolehtimaan ennennäkemättömistä pakolaisvirroista, että kansalaisyhteiskunnalle, jotta se voi hoitaa elintärkeän tehtävänsä humanitaarisen avun ja kotouttamistoimien tarjoajana.

NAT-jaoston kannanotto Ukrainan sodasta ja siitä, että on annettava humanitaarista, taloudellista, teknistä ja ympäristöön liittyvä apua.

Ukrainalle annettava apu (taloudellinen, tekninen, humanitaarinen, energia-alan, turvallisuuteen liittyvä jne.)

• Hallitusten on tehtävä kaikkensa varmistaakseen Ukrainan väestön elintarvikehuollon ja elintarviketurvallisuuden tarjoamalla sotavyöhykkeillä ruokaa ja puhdasta vettä sekä tehostamalla sosiaalista suojelua haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojaamiseksi elintarvikkeiden hintojen nousulta.
• ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on jo ottanut käyttöön EU:n pelastuspalvelumekanismin ja perustanut naapurimaihin logistiikkakeskuksia Ukrainalle annettavan avun kanavoimiseksi.
• Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, muun muassa maanviljelijäjärjestöt, kaikkialla Euroopassa ovat myös lähteneet liikkeelle antaakseen elintarvikeapua Ukrainan väestölle. Ruokapankeilla on tältä osin merkittävä rooli.

Sodan ja EU:n näillä aloilla määräämien toimenpiteiden mahdolliset seuraukset EU:lle

• YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 on ennen kaikkea rauhan ja turvallisuuden ohjelma. Sodan seurauksiin puuttuminen ei saisi haitata ilmastotoimia ja kestävyyttä. Ohjelman täytäntöönpanossa on edettävä kunnianhimoisella Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla, erityisesti siksi, että uusimmassa IPCC:n raportissa varoitettiin ilmastohätätilan hirvittävistä seurauksista. Kestävyyden ja ilmastoneutraaliuden vaatimia välttämättömiä toimia ei voida lykätä. Rajoitetuksi ajaksi voidaan myöntää poikkeuksellisia vapautuksia.
• EU:n viljan ja lannoitteiden tuonti on erittäin riippuvainen kahdesta sotaa käyvästä maasta. EU myös vie merkittävästi siipikarjaa ja sianlihaa Ukrainaan, ja Venäjä puolestaan on EU:n kuudenneksi suurin kauppakumppani. Näin ollen konfliktilla on väistämättä vakavia seurauksia EU:n elintarvikealalle. Lannoitteiden, energian ja rehujen valtavat hinnankorotukset olivat tehneet maanviljelijöiden tilanteesta huolestuttavan jo viime kuukausien aikana, eikä tilanne ole paranemaan päin. Lisätukea tarvitaan.
• ETSK katsoo, että elintarviketurvaa koskeva kysymys ei ole välitön huolenaihe EU:lle. Ukrainasta ja Venäjältä tulevan viljan, eläinten rehun ja lannoitteiden tuonnin osuus EU:ssa on kuitenkin niin suuri, että EU:n sitoutumista kestävien elintarvikejärjestelmien toteuttamiseen on vahvistettava ja taattava samalla laadukkaat ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet kaikille.
• Kriisistä olisi tultava tilaisuus vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, raaka-aineista ja lannoitteista, suojella EU:n strategisia elintarvikevaroja ja varmistaa oikeudenmukainen, terveellinen, kestävä ja kriisinsietokykyinen elintarvikehuolto. Tämä riippuvuus on seurausta viime vuosien poliittisista epäonnistumisista ja toimimattomuudesta. EU:n on nyt pyrittävä EU:n elintarvikejärjestelmien avoimeen strategiseen riippumattomuuteen sekä nopeutettava siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuden parantamista.
• ETSK katsoo, että konfliktin aiheuttamat ympäristövaikutukset (pommitukset, erityisesti öljy- ja kaasuvuotojen yhteydessä, kemian tehtaisiin tai ydinlaitoksiin) ovat erittäin huolestuttavia sekä Ukrainan että EU:n väestön kannalta. EU:n on autettava suojelemaan ympäristöä ja ennallistamaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja sekä rangaistava ympäristörikoksista, koska niillä on väistämättä pitkäkestoisia seurauksia.

Maaliskuun 9. päivänä pidetyssä REX-jaoston iltapäiväistunnossa käytiin Ukrainaa koskeva keskustelu, johon osallistui kolme EU:n ja Ukrainan kansalaisyhteiskuntafoorumin ukrainalaista jäsentä:

1. Aleksander Šubin, Ukrainan ammattiyhdistysten liitto
2. Olena Pavlenko, Dixi Group, Kiovan julistuksen allekirjoittaja
3. Vasil Andrejev, Ukrainan rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuuden työntekijöiden liitto

He esittivät neljä keskeistä pyyntöä:

1. jatkuva tuki ja apu ukrainalaisille sekä Ukrainassa että sen ulkopuolella
2. Ukrainan EU:hun liittymistä koskevan prosessin tukeminen
3. lentokieltoalue Ukrainan ylle
4. EU:n energiariippuvuuden merkittävä vähentäminen Venäjän autoritaarisesta hallinnosta

Tämän jälkeen käydyssä keskustelussa ulkosuhteiden jaoston jäsenet sopivat merkittävistä konkreettisista toimista seuraavilla aloilla:

1) Tuki ja solidaarisuus Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan

• Järjestetään humanitaarista apua jäsenjärjestöjen kautta Ukrainan kansan kiireellisimpien tarpeiden mukaisesti
• Jatketaan yhteistyötä Ukrainan kansalaisyhteiskunnan kanssa vakiintuneiden kanavien, kuten EU:n ja Ukrainan kansalaisyhteiskuntafoorumin, ja kahdenvälisten yhteyksien välityksellä, jotta Ukrainan yhteiskunnan nykyiset perusedellytykset voidaan ottaa huomioon paremmin

2) Pakotteet ja Venäjän eristäminen entisestään

• Keskeytetään yhteistyö Venäjän federaation kansankamarin kanssa
• Ajetaan hallintoon sidoksissa olevien venäläisten kansalaisjärjestöjen jäsenyyden lakkauttamista kansainvälisissä verkostoissa
• Laaditaan ehdotus disinformaatiota koskevaksi maailmanlaajuiseksi aloitteeksi Kremlin propagandan torjumiseksi

3) Strateginen riippumattomuus ja puolustus

• Tarkistetaan vihreän kehityksen ohjelma ja monipuolistetaan energialähteitä jäsenvaltioissa
• Edistetään yhteisen ja tehokkaan puolustusstrategian täytäntöönpanoa
• Vahvistetaan transatlanttista liittoa

CCMI:n kannanotto Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen seurauksista useilla strategisilla aloilla, kuten puolustusalalla ja mikrosirujen tuotannossa.
Venäjän hyökkäys ja Venäjälle ja Valko-Venäjälle määrätyt pakotteet vaikuttavat vakavasti moniin teollisuudenaloihin. Venäjällä ja Ukrainalla on merkittävä painoarvo EU:hun suuntautuvassa tuonnissa. Se koskee energian lisäksi myös metalleja, kuten nikkeliä, kuparia ja rautaa, sekä välttämättömiä raaka-aineita, kuten neonia, palladiumia, titaania ja platinaa. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä useille strategisille aloille, kuten puolustusalalle ja mikrosirujen tuotannolle.
CCMI katsoo, että EU:n olisi jatkettava työtä, jotta sen teollisuuden ekosysteemeissä saavutettaisiin vihreän ja digitaalisen siirtymän kaksiosainen tavoite. Tämä vähentää EU:n riippuvuutta energian ja raaka-aineiden tuonnista sekä digitaalisen ympäristön haavoittuvuuksia. CCMI katsoo lisäksi, että EU:n olisi nopeutettava toimenpiteitään avoimen strategisen riippumattomuuden aikaansaamiseksi. Näin EU voi olla vahvempi sekä taloudellisesti että geopoliittisesti.