Kun Euroopan parlamentin vaaleihin on enää vajaa kaksi kuukautta, disinformaatio ja sen mahdolliset haittavaikutukset vaalituloksiin puhuttavat entistä enemmän Euroopan politiikassa.

Disinformaation haitalliset seuraukset ovat vuosien ajan herättäneet huolta suuren yleisön ja etenkin poliitikkojen keskuudessa. Demokraattinen yhteiskunta ja maailmankansalaisuus on saatettu kyseenalaiseksi. Äärioikeisto ja muu eurooppalainen ääriaineis sekä itsevaltaiset hallinnot kolmansissa maissa muodostavat liittoumia toteuttaakseen disinformaatiokampanjoita, jotka heikentävät Eurooppa-hanketta. Kampanjoissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja algoritmeja, ja teknologialla on keskeinen rooli tässä vahingonteossa.

Demokratian suojelemiseksi ja disinformaation torjumiseksi tarvitaan monitahoinen strategia, ja nykyteknologiasta voi olla hyötyä siinä. On ratkaisevan tärkeää, että digihaasteiden kolme osa-aluetta – disinformaatio, hybridiuhat ja kyberturvallisuus – yhdistetään tuloksellisesti niin, että luodaan synergioita ja parannetaan turvallisuutta kunnioittaen samalla oikeusvaltioperiaatetta.

Algoritmien luomisen ja toiminnan sääntely on niin ikään olennaisen tärkeää, jotta ihmiset voivat päättää, hyväksyvätkö he vai hylkäävätkö he tietyt algoritmeihin perustuvat ominaisuudet, ja jotta voidaan varmistaa, että ihmisten perusoikeudet ja toisaalta yritysten teollis- ja tekijänoikeudet ovat keskenään hyvässä tasapainossa. Se, että teknologiayritykset tekevät voittoa manipuloinnin ja vihapuheen avulla, ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Yksityinen etu ei voi kiilata yleisen edun ohi.

On olennaisen tärkeää, että kaikilla EU:n kielillä tarjottava julkinen, moniarvoinen ja riippumattoman tiedotus perustuu kiistattomiin tosiasioihin, joilla edistetään kansallista, alueellista ja paikallista tiedotusta jäsenvaltioissa.

Suunnitelmissa on luoda eurooppalainen julkinen uutiskanava, jota voi seurata eri alustojen kautta ja jossa sitoudutaan vahvasti toimitukselliseen riippumattomuuteen. Tavoitteena on, että uutiskanavan kautta eurooppalaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot valistuneiden valintojen tekemiseksi. Unescon ehdottama journalismin luokittelu eurooppalaiseksi julkishyödykkeeksi sekä toimittajien puolustaminen entistä tehokkaammin ovat toimia, joihin on ryhdyttävä.

Lukutaitoa ja suuren yleisön vaikutusmahdollisuuksia koskevissa kysymyksissä on tärkeää seurata Suomen erinomaista esimerkkiä ihmisten luovan ajattelun edistämisestä. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla tarjotaan välineitä media-, kulttuuri- ja demokratialukutaidon parantamiseen kaikilla koulutustasoilla, kaikissa ikäryhmissä ja kaikkien vähemmistöjen keskuudessa.

Demokratia merkitsee kansanvaltaa, ja paras tapa suojella demokratiaa on se, että ihmiset ilmaisevat vahvasti haluavansa elää siihen perustuvassa järjestelmässä.

Euroopan sosiaalinen malli, joka ilmenee sosiaalisena ja alueellisena osallisuutena ja yhteenkuuluvuutena, tasa-arvona ja solidaarisuutena, on tehokkain (ja järkevin) tapa järjestää yhteiskunta: tässä mallissa ihmiset tuntevat, että heidän yleinen hyvinvointinsa kulkee käsi kädessä demokratian kanssa, ja siksi he ovat taipuvaisia vastustamaan disinformaatiota.

Demokratian suojelemiseksi tarvitaan kiireellisesti syväluotaavampaa tarkastelutapaa, kokonaisvaltaista strategiaa ja tämän ilmiön eri ulottuvuudet huomioivaa parempaa eurooppalaista sääntelyä. Kaikkea tätä käsitellään asiakokonaisuuteen TEN/830 kuuluvassa lausunnossa.

Carlos Trindade, ETSK:n jäsen