ETSK-info: ”Miten kansalaisyhteiskunta voi osallistua Länsi-Balkanin maiden neuvotteluprosessiin ja tulevaan liittymisprosessiin?

Ionut Sibian: ”ETSK uskoo vakaasti, että kansalaisyhteiskunnalla on oltava aktiivinen rooli laajentumisprosessissa, koska järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on silta politiikan ja kansalaisten välillä ja auttaa valvomaan, että sananvapauden, oikeusvaltion, tiedotusvälineiden riippumattomuuden, yhdenvertaisen kohtelun, korruption torjunnan ja eturistiriitojen ehkäisemisen kaltaisia perusperiaatteita todella noudatetaan käytännössä.

Komitea on aina tukenut kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden järjestelmällistä osallistumista liittymisprosessin edellyttämien uudistusten muotoiluun, ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Tämän pitäisi olla periaate, jota sovelletaan Länsi-Balkanin maiden hallituksiin ja jota niiltä odotetaan, mutta jota myös EU:n toimielinten on sovellettava.

Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä ETSK:n lausunnossa ”Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille” komitea suosittaa Euroopan komissiolle, että kansalaisyhteiskunta olisi tunnustettava paremmin uuden menetelmän yhteydessä ja että sille olisi annettava suurempi rooli laajentumisprosessissa. Tämä auttaisi paitsi poliittisiin myös taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamisessa. Sen vuoksi työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittäminen kansallisella tasolla, alueellisen yhteistyön edistäminen ja asiantuntemuksen vaihto olisi säilytettävä EU:n rahoituksen painopisteissä.

Lisäksi EU:n olisi teetettävä Länsi-Balkanin alueen kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla säännöllisesti ”varjoraportteja” demokratian tilasta, jotta voidaan tarkkailla alueen maiden poliittisen eliitin avoimuutta ja vastuullisuutta. Komitea on myös pyytänyt komissiolta, että sen vuotuisen laajentumispaketin maakohtaisissa edistymiskertomuksissa noudatettaisiin selkeää rakennetta, jotta voidaan seurata laajentumisalueiden kansalaisyhteiskunnalle suunnattua EU:n tukea vuosina 2021–2027 koskevien naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston ohjeiden ja strategisten suuntaviivojen mukaisesti, miten Länsi-Balkanin alueen hallitukset toimivat kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä tarjoaisi perustan poliittisille toimille silloin, kun taantumista tapahtuu, kun taas edistyminen tuottaisi konkreettisempia hyötyjä laajentumisprosessiin osallistuville maille.

Mikä on ETSK:n käynnistämän Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumin rooli tässä yhteydessä?

Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumi on osa Länsi-Balkaniin liittyvää ETSK:n työtä. Se täydentää komitean nykyistä kahdenvälistä työtä EU:hun liittymisestä neuvottelevien maiden kanssa neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, jotka on perustettu vakautus- ja assosiaatiosopimusten nojalla.

ETSK:n kansalaisyhteiskuntafoorumi on järjestetty kahden vuoden välein vuodesta 2006 lähtien, ja se tarjoaa tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä kansalaisyhteiskunnan nykytilanteesta, sen tarpeista ja tulevasta kehityksestä alueella. Foorumi kokoaa yhteen Länsi-Balkanin maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, ETSK:n jäseniä, kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten edustajia sekä EU:n toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden edustajia. Osallistujat antavat suosituksia kansallisille viranomaisille ja EU:n toimielimille. Tämänvuotinen foorumi Skopjessa (30. syyskuuta ja 1. lokakuuta) järjestettiin juuri ennen Brdossa Sloveniassa 6. lokakuuta pidettyä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta, ja foorumin loppujulistus jaettiin kaikille sidosryhmille ennen huippukokousta. Suositukset sisältävät myös suuntaviivoja ETSK:n tulevalle työlle alueen parissa.

Ionut Sibian, EU:n ja Länsi-Balkanin seurantakomitean puheenjohtaja