ETSK info

Koheesiopolitiikka on avainasemassa kehitettäessä uutta, covid-19-kriisin jälkeistä visiota Euroopan unionille, jonka keskeisiä tavoitteita ovat vauraus, osallisuus ja ympäristön kestävä kehitys. Tässä visiossa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on täysin mukana. Tämä oli ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin viesti, jota koheesio- ja uudistusasioista vastaava Euroopan komission jäsen Elisa Ferreira myötäili ETSK:n syyskuun täysistunnossa.

Koheesiopolitiikka on covid-19-pandemian alusta alkaen auttanut löytämään ratkaisuja kriisiin. Sitä olisi hyödynnettävä edelleen ohjelmakaudella 2021–2027, kun pyritään ratkaisemaan haasteita ja korjaamaan pandemian pahentamaa eriarvoisuutta jäsenvaltioissa, alueilla, kunnissa ja niiden välillä sekä väestöryhmien välillä.

”Koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa, kun pyritään varmistamaan tasapainoinen elpyminen, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Kumppanuus kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa on periaate, joka kuuluu koheesiopolitiikan DNA:han. Haluaisimme nähdä periaatteen laajentuvan myös NextGenerationEU-välineeseen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon. Koheesiopolitiikasta pitäisi myös tehdä vähemmän byrokraattista sekä digitaalisempaa ja tehokkaampaa”, sanoi Christa Schweng.

Elisa Ferreira totesi, että covid-19-kriisi on pahentanut eriarvoisuutta ja luonut uutta epätasa-arvoa, josta kärsivät erityisesti etulinjassa olevat työntekijät, haavoittuvassa asemassa olevat, kuten ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, palveluihin heikommin pääsevät ja ne, joihin liikkumisrajoitusten seuraukset kohdistuivat eniten, kuten naiset ja nuoret. ”Unionimme on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Eriarvoisuuden torjuminen ja vähentäminen on vahvan ja menestyvän unionin ehdoton edellytys. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden on ohjattava elpymistä. Sosiaalisia ongelmia ei voi ratkaista korjaamatta alueellista epätasa-arvoa. On otettava huomioon, missä ihmiset asuvat.” (mp)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) yhtyy EU:n pyrkimyksiin kääntää huolestuttava suuntaus, joka koskee tiedotusvälineiden vapauksien vähenemistä ja journalistisen riippumattomuuden rajoittamista. Nämä ongelmat johtuvat eri valtarakenteiden ja elinkeinoelämän aiheuttamien paineiden lisääntymisestä, huonoista palkoista, tiedotusvälineiden omistajuuden keskittymisestä ja valeuutisten räjähdysmäisestä lisääntymisestä sosiaalisessa mediassa ja muilla kanavilla.

Syyskuun täysistunnossaan Toimittajat ilman rajoja -järjestön Brysselin toimiston johtajan Julie Majerczakin ja Euroopan toimittajaliiton pääsihteerin Ricardo Gutiérrezin kanssa käydyissä keskusteluissa ETSK ilmaisi huolensa siitä, miten toimittajat joutuvat yhä useammin sanallisten ja fyysisten hyökkäysten kohteiksi ja 16 toimittajaa on murhattu vuodesta 2015 lähtien.

”Näemme Euroopassa suuntauksia, joita emme voi hyväksyä. Tiedotusvälineiden vapaus ja monimuotoisuus ovat toimivan demokratian edellytyksiä, ja siksi ne koskevat meitä kaikkia. Ammattimaista journalismia ei voida koskaan korvata algoritmeilla, uutiskoosteilla ja sosiaalisilla verkostoilla”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi.

ETSK hyväksyi viimeisimmät Euroopan komission aloitteet, joihin kuului komission jäsenen Věra Jourován viime viikolla esittelemä toimittajien turvallisuutta koskeva suositus. Komitea suhtautui myönteisesti komission puheenjohtajan unionin tilaa koskevaan puheeseen, jossa Ursula von der Leyen ilmoitti eurooppalaiseen tiedotusvälineiden vapautta koskevaan säädökseen liittyvistä suunnitelmista.

ETSK kuitenkin kehotti täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa tiedotusvälineiden vapauden ja monimuotoisuuden turvaamisesta Euroopassa komissiota soveltamaan yleisiä ehdollisuussääntöjä ja määräämään viipymättä talousarvioseuraamuksia maille, joissa tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat vakavasti uhattuina.

Lausunnon esittelijä Christian Moos varoitti: ”Toimittajien suojelua ja turvallisuutta koskevat suositukset eivät riitä. Aikaa ei ole enää tuhlattavaksi. Tiedotusvälineiden vapautta tukahduttavat jäsenvaltiot on jätettävä Next Generation EU -välineen ulkopuolelle. Ehdollisuusasetusta on sovellettava. Unkari ja Puola tuhoavat aktiivisesti tiedotusvälineiden vapautta tai ovat jo tuhonneet sen. Niiden hallitusten on palautettava demokratia ja oikeusvaltio, muuten ne eivät voi jäädä EU:n jäseniksi, sillä EU takaa oikeudellisesti demokratian ja oikeusvaltion sekä kummankin välttämättömänä edellytyksenä tiedotusvälineiden vapauden.”

Julie Majerczak ja Ricardo Gutiérrez ilmaisivat tukensa ETSK:n lausunnolle ja EU:n toimille tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi. He kuitenkin painottivat, että on tärkeää varmistaa, etteivät komission suositukset ja sen ehdottama suunnitelma jää pelkäksi sanahelinäksi. (ll)

Unionin tilaa koskevassa puheessa tuotiin voimakkaasti esiin EU:n elpyminen, terveysunioni ja digitalisaatio sekä tiukka kanta oikeusvaltioperiaatteen puolustamiseen ja keskityttiin Euroopan tulevaisuuteen. ETSK suhtautuu myönteisesti näihin näkökohtiin, jotka ovat sen painopisteiden mukaisia.

ETSK:n painopisteenä on edelleen kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten toteuttaminen työnantajien, työntekijöiden ja koko kansalaisyhteiskunnan tarpeet huomioon ottaen.

”Tällaisten uudistusten muokkaaminen toiminnaksi on mahdollista vain järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan täysipainoisen osallistumisen avulla”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng.

Covid-19-rokotteisiin tähtäävä ripeä tutkimus sekä niiden nopea saatavuus ja käyttöönotto osoittivat, että unionin toiminta tuottaa tulosta. Aito terveysunioni, jota komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puheessaan korosti, on yksi ETSK:n nykyisen toimikauden tärkeimmistä painopisteistä.

Uusia teknologioita koskevien investointien osalta ETSK painottaa, että EU:n on kehitettävä digitaalista suvereniteettia koskeva oma visionsa ja strategiansa, pysyttävä samalla avoimena vapaakaupalle ja tuettava monenvälistä järjestelmää.

Puheenjohtaja Schweng suhtautuu myönteisesti myös Euroopan komission oikeusvaltioperiaatteeseen nähden ottamaan tiukkaan kantaan. Meidän on puolustettava eurooppalaisia arvoja.

ETSK:n näkökulmasta Euroopan talous- ja yhteiskuntamallin tuleva menestys riippuu suurelta osin kyvystämme tehdä yhteistyötä ja olla yhteydessä muuhun maailmaan: niin läheisiin naapurimaihin, kuten Länsi-Balkanin maihin, kuin muihin geopoliittisesti strategisiin kumppaneihin. (at)

ETSK tukee laajalti EU:n uutta ihmiskaupan vastaista strategiaa 2021–2025 mutta kiinnittää myös huomiota tarpeeseen sisällyttää sosiaalinen ulottuvuus osaksi ihmiskaupan vastaista politiikkaa.

EU:n uudessa strategiassa ihmiskaupan torjumiseksi on uhrien oikeuksia ja sosiaalista ulottuvuutta koskevia puutteita. ETSK:n mielestä siinä ei käsitellä uhrien tilannetta johdonmukaisesti inhimillisellä tavalla.

Kuten ETSK:n esittelijä Carlos Manuel Trindade totesi: ”Ihmiskauppa aiheuttaa uhreille valtavaa kärsimystä: se on hyökkäys ihmisarvoa vastaan. Siksi ihmiskaupan torjunnassa olisi otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus.”

Kun otetaan huomioon, että sekä ihmiskaupan tuottamat voitot että uhrien määrä ovat kasvussa, ETSK pitää tervetulleena komission kantaa, jonka mukaan ihmiskaupan vastaisen direktiivin täytäntöönpano on varmistettava kaikissa jäsenvaltioissa ja direktiiviä on tarkistettava havaittujen puutteiden ja ihmiskaupan kehityksen perusteellisen arvioinnin pohjalta.

Lisäksi ETSK korostaa tarvetta tehostaa määrättäviä seuraamuksia ja tukee sellaisten EU:n tason vähimmäisstandardien vahvistamista, joilla kriminalisoidaan ihmiskauppaan ja ihmisten hyväksikäyttöön missä tahansa prosessin vaiheessa osallistuvien verkostojen toiminta.

Sosiaalisen ulottuvuuden huomioon ottaminen strategian täytäntöönpanossa

Suunnitelmassa ei millään tavalla tunnusteta uhrien oikeuksia tai tueta niiden toteutumista, vaikka tämän pitäisi olla ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämisen kannalta keskeinen näkökohta. Uhreille olisi annettava oikeus kotoutua vastaanottavaan yhteiskuntaan asianmukaisen ja nopean kotouttamisprosessin avulla.

ETSK:n lausunnossa korostetaan myös tarvetta huolehtia siitä, että väestöllä olisi alkuperämaissa asianmukaiset ja tyydyttävät taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet. Tämä on tärkein edellytys ihmiskaupan uhrien värväämisen hillitsemiseksi ja estämiseksi.

Lisäksi uudessa strategiassa olisi tunnustettava yhteisöpohjaisten solidaarisuusverkostojen merkittävä rooli uhrien suojelemisen, vastaanottamisen ja kotoutumisen tukemisessa sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tekemä työ. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin yhdenmukaistaa toimenpiteet, joilla säännellään maahanmuuttajien vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista takaisin lähtömaahansa, mutta epäilee joidenkin esitettyjen ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta ja ilmaisee huolensa siitä, että vapaaehtoinen paluu saattaa muuttua maahanmuuttajien karkottamiseksi EU:sta.

ETSK korostaa, että suurin osa vapaaehtoisista paluista ei ole toiminut asianmukaisesti, koska lähtömaat eivät ole olleet riittävästi mukana ja koska sääntöjenvastaisesti maassa oleskelevat maahanmuuttajat ovat usein haluttomia palaamaan takaisin.

ETSK esittää kantansa vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevasta strategiasta syyskuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa, jossa se tarkastelee lähemmin strategiaa, joka on yksi uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen keskeisistä tavoitteista.

ETSK toistaa aiemman kritiikkinsä sopimuksesta, jossa keskitytään lähes yksinomaan laittomien tilanteiden ratkaisemiseen rajalla tai vapaaehtoisen paluun ja pakkopalautusten avulla mutta ei tarjota kokonaisvaltaista tapaa hallita muuttoliikettä edistämällä sen laillisia ja turvallisia muotoja. ETSK pitää tätä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan strategisena heikkoutena.

”Laittomuuksia on hallittava ennen niiden tapahtumista. Tämä tarkoittaa, että meidän on taattava turvalliset ja tehokkaat mahdollisuudet päästä EU:n alueelle. Jos pystymme tähän, laittomat saapumiset saattaisivat vähentyä”, sanoi lausunnon esittelijä José Antonio Moreno Díaz.

Nykyisessä hajanaisessa lähestymistavassa on useita puutteita.

Lähtömaille nykyisin tarjottavat kannustimet saattavat itse asiassa vähentää maiden halukkuutta yrittää hillitä muuttovirtoja, koska näitä kannustimia tarjotaan sellaisten ohjelmien kautta, jotka perustuvat sääntöjenvastaisesti maassa oleskelevien henkilöiden olemassaoloon.
ETSK toteaa olevansa erityisen huolissaan sopimuksen tavoitteesta lisätä nopeita vapaaehtoisia paluita EU:n ulkorajoilta.

”Ovatko nämä nopeutetut palautukset todella vapaaehtoisia, vai ovatko ne karkotuksia? Olemme huolissamme siitä, että vapaaehtoisesta paluusta voi tulla kiertoilmaisu karkotuksille tai taloudellisen hyvityksen maksamiselle palautettavia henkilöitä vastaanottaville maille, ilman että heidän toiveitaan tai – mikä vieläkin huolestuttavampaa – heidän oikeuksiaan otetaan lainkaan huomioon”, José Antonio Moreno Díaz sanoi.

ETSK toteaa myös, että kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä kaikilla osa-alueilla tulee kiinnittää huomiota siihen, miten kyseiset maat suhtautuvat kansainväliseen julkisoikeuteen ja suojelevat ihmisoikeuksia ja yksilön perusvapauksia.

 

Kahdessa asiakirjassa, jotka koskevat tekoälyä käsittelevää EU:n lainsäädäntöehdotusta, ETSK kehottaa kieltämään kattavasti sosiaalisen pisteytyksen ja ottamaan käyttöön valitus- ja oikeussuojamekanismin niitä varten, joille on koitunut haittaa tekoälyjärjestelmästä.

Syyskuun täysistunnossaan ETSK suhtautui myönteisesti tekoälysäädökseen ja koordinoituun tekoälysuunnitelmaan.

ETSK katsoo, että uudessa lainsäädännössä asetetaan terveys, turvallisuus ja perusoikeudet keskeiseen asemaan ja että se vaikuttaa maailmanlaajuisesti asettamalla useita vaatimuksia, joita teknologian kehittäjien sekä Euroopassa että sen ulkopuolella on noudatettava, jos ne haluavat myydä tuotteitaan EU:ssa.

ETSK:n mukaan ehdotuksissa on eräitä heikkouksia muun muassa ”sosiaalisen pisteytyksen” osalta. Komitea korostaa tämän Euroopassakin leviävän käytännön riskejä – Kiinassa hallitus voi mennä niin pitkälle, että joiltakin ihmisiltä evätään pääsy julkisiin palveluihin.

Ehdotus tekoälysäädökseksi sisältää julkisten viranomaisten harjoittaman sosiaalisen pisteytyksen kieltämisen Euroopassa, mutta ETSK toivoo, että kieltoa laajennettaisiin yksityisiin ja puoliyksityisiin organisaatioihin, jotta pisteytystä ei voitaisi käyttää esimerkiksi harkittaessa, onko henkilö oikeutettu lainaan tai asuntolainaan.

ETSK varoittaa myös suuririskisten tekoälyjärjestelmien luetteloimisen riskeistä, koska tällainen lähestymistapa voi johtaa monien sellaisten tekoälykäytäntöjen normalisoimiseen ja valtavirtaistamiseen, joita kritisoidaan edelleen ankarasti. Biometrinen tunnistaminen, mukaan lukien tunteiden ja tunnereaktioiden tunnistaminen, jossa henkilön kasvonilmeitä, äänensävyä, asentoa ja eleitä analysoidaan tulevan käyttäytymisen ennustamiseksi, valheiden havaitsemiseksi ja jopa sen selvittämiseksi, onnistuisiko joku tietyssä työssä, sallittaisiin. Samoin sallittaisiin työntekijöiden arviointi, pisteyttäminen ja jopa irtisanominen tai opiskelijoiden arviointi kokeissa tekoälyn perusteella.

Lisäksi ehdotetuilla suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevilla vaatimuksilla ei voida aina vähentää terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvia haittoja. Näin ollen on otettava käyttöön valitus- ja oikeussuojamekanismi, joka antaa tekoälyjärjestelmien takia vahinkoa kärsineille ihmisille oikeuden kyseenalaistaa algoritmin yksin tekemät päätökset.

Yleisesti ETSK:n näkemyksen mukaan tekoälysäädöksessä lähdetään siitä, että tekoäly voi pitkälti korvata ihmisen päätöksenteossa, kunhan keskisuuren ja suuren riskin tekoälyjärjestelmille asetetut vaatimukset täytetään.

”ETSK on aina kannattanut ’ihminen määrää’ ‑periaatteen soveltamista tekoälyyn, koska kaikkia päätöksiä ei voida tehdä automaattisesti”, sanoo tekoälysäädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Catelijne Muller. ”Monilla päätöksillä on moraalinen ulottuvuus tai huomattavia oikeudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen, sosiaalipalveluihin, asumiseen, rahoituspalveluihin, koulutukseen ja työlainsäädäntöön. Olemmeko todella valmiita sallimaan sen, että tekoäly korvaa suurelta osin ihmisen päätöksenteossa, myös esimerkiksi lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen liittyvissä kriittisissä prosesseissa?” (dm)

Nyt kun Eurooppa on pikkuhiljaa pääsemässä jaloilleen covid-19-kriisin jälkeen, EU:n on aika siirtyä sanoista tekoihin ja huolehtia Pellolta pöytään ‑strategian täytäntöönpanosta. ETSK on voimakkaasti sillä kannalla, että on tuettava Euroopan elintarvikejärjestelmien muuttumista ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmiksi. Lisäksi komitea korostaa, että elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyö (kilpailun sijaan) on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa elintarvikejärjestelmän häiriönsietokykyä ja osallistavuutta sekä varmistaa hyödyn oikeudenmukainen jakautuminen kaikkien osapuolten kesken.

Syyskuun 23. päivänä 2021 juhlittiin ensimmäistä Euroopan unionin luomutuotannon päivää. ETSK on vastikään hyväksynyt kaksi aiheeseen liittyvää lausuntoa: Toimintasuunnitelma luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi Euroopan unionissa ja Kohti oikeudenmukaista elintarvikeketjua.

Päätöksentekijöillä on nyt oiva tilaisuus toteuttaa tarvittavat muutokset, sillä nyt on ratkaiseva tilaisuus kokonaisvaltaisen elintarvikepolitiikan toteuttamiselle.

Komission kunnianhimoinen tavoite – kasvatetaan luomutuotannon osuus EU:ssa viljeltävästä maatalousmaasta 8,5 prosentista 25 prosenttiin

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa Euroopan komissio on Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa asettanut EU:n luonnonmukaiselle tuotannolle seuraavan tavoitteen: vuoteen 2030 mennessä vähintään 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta viljellään luonnonmukaisesti.

”Luonnonmukaisella maataloudella on merkittävä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeintä on soveltaa markkinalähtöistä lähestymistapaa, jolla kuluttajien kysyntää ja luottamusta luomutuotteisiin voidaan edelleen lisätä”, toteaa luonnonmukaista tuotantoa koskevan ETSK:n lausunnon esittelijä Andreas Thurner.

ETSK kuitenkin korostaa, että tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit, jotta voidaan varmistaa, että kaikki EU:n kansalaiset voivat hyötyä tästä merkittävästä siirtymästä luonnonmukaiseen maatalouteen. (mr)

EU tarvitsee tehokkaita ja pikaisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Euroopan komission esittämällä kestävän rahoituksen paketilla onkin mahdollisuus luoda selkeä, johdonmukainen ja kattava kehys, jossa ympäristöystävällisempi talous voi kehittyä ilman lukkiutumisvaikutuksia.

ETSK tukee kaikilta osin syyskuun täysistunnossa hyväksytyssä Stefan Backin laatimassa lausunnossa komission toimia, joilla pyritään laatimaan standardit ”kestävän taloudellisen toiminnan” määritelmälle. Komitean mukaan eräät näistä toimista saattavat kuitenkin osoittautua monimutkaisiksi ja kalliiksi haasteiksi erityisesti pk-yrityksille.

Komitea pitää tärkeänä määritellä selkeät tekniset kriteerit vihreille investoinneille, joilla edistetään suoraan unionin ilmastotavoitteita ja joihin asianomaisten elinkeinoelämän alojen ja rahoitusalan käytännöt voidaan mukauttaa. EU:n lainsäädännön enimmäisvaatimuksista poikkeavien standardien asettaminen voi aiheuttaa sekaannusta, minkä vuoksi ETSK suosittelee nykyisten vaatimusten tiukentamista.

”Komission toimenpidepaketin tarkoituksena on antaa sijoittajille mahdollisuus suunnata sijoituksia uudelleen entistä kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin. Tarvitsemme tehokkaita, helposti sovellettavia, innovatiivisia ja tuottavia välineitä, joilla saadaan aikaan nopeita ja selkeitä tuloksia. Tämä olisi otettava huomioon kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää koskevan delegoidun asetuksen arvioinnissa”, Stefan Back korosti. (mp)

ETSK:n järjestämässä Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumissa, joka pidettiin Skopjessa 30. syyskuuta ja 1. lokakuuta, valotettiin alueen selkeiden EU-jäsenyysnäkymien nykytilannetta ja korostettiin kansalaisyhteiskunnan aktiivista panosta jäsenyyden edistämiseen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhdessä Euroopan komission ja alueellisen yhteistyöneuvoston kanssa järjestämä foorumi pidettiin otolliseen aikaan, vain muutamaa päivää ennen Slovenian puheenjohtajakaudella Brdossa kokoontunutta EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta.

Pohjois-Makedonian pääministeri Zoran Zaev totesi, että ”liittymisprosessin vahvistaminen – uskottavien EU-jäsenyysnäkymien tarjoaminen Länsi-Balkanin maille – on oikea ja ajankohtainen keskustelunaihe, kun otetaan huomioon, että laajentumiskehityksessä pidetään jarruja päällä”.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng vahvisti komitean olevan selkeästi alueen maiden EU-jäsenyyden kannalla.
”Olen vakaasti sitä mieltä, että Länsi-Balkanin maiden paikka on EU:ssa. Ei pidä myöskään unohtaa, että laajentumisesta keskusteleminen on aina epäsuorasti myös keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Sekä tämän alueen että EU-maiden kansalaisyhteiskuntien tulee päästä täysipainoisesti mukaan prosessiin.”

Naapuruus- ja laajentumiskomissaari Olivér Várhelyi kommentoi aihetta seuraavasti: ”Tie EU:n jäseneksi on pitkä, mutkikas ja kivinen, mutta jos asialle omistaudutaan, lopussa kiitos seisoo. Itselläni ei ole epäilystäkään siitä, että Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopan unionissa.”

Slovenian ulkoministeriön valtiosihteeri Gašper Dovžan yhtyi tähän näkemykseen ja totesi, että laajentuminen on looginen askel ja molempia osapuolia hyödyttävä prosessi, joka vaatii kunnianhimoa ja sitkeyttä.

Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen liittymisprosessiin on ehdottoman tarpeellista

Biljana Spasovska Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkostosta (BCSDN) ilmaisi huolensa kansalaisyhteiskunnan kaventuvista toimintamahdollisuuksista ja niukkenevasta rahoituksesta. Hänen mukaansa perusvapaudet ovat joutuneet koetukselle erityisesti pandemian aikana.

Foorumin osanottajat korostivat, että yhdistymisvapaus ja kansalaistoiminnalle suotuisat olosuhteet on tärkeää taata.

Foorumissa keskusteltiin myös alueen vihreän toimintaohjelman ja talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanosta. Niiden onnistuminen riippuu joka tapauksessa kansalaisyhteiskunnan mielekkäästä osallistamisesta ja aktiivisesta roolista toimintapolitiikkojen muotoilussa.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden julkista rahoitusta tulee uudistaa alueen kaikissa maissa, ja kansalaisyhteiskunnan tulee olla riippumaton ja poliittisen vaikutusvallan ulottumattomissa.

Kahdeksannen Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumin loppujulistus on saatavilla täällä. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on 1. lokakuuta 2021 lähtien ollut virallisesti mukana eurooppalaisessa raaka-aineallianssissa (ERMA). Euroopan komissio perusti allianssin 29. syyskuuta 2020 EU:n teollisuuden ja yhteiskunnan kannalta kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvän häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden edistämiseksi. Siinä on tätä nykyä yli 500 jäsentä EU:sta ja sen ulkopuolelta.

ERMA pyysi ETSK:ta asiakokonaisuuteen CCMI/177 kuuluvan lausunnon yhteydessä tehdyn työn pohjalta liittymään virallisesti allianssin tarkkailijajäseneksi. Komitean työvaliokunta nimesi ETSK:n tarkkailijaksi Andrés Barceló Delgadon (ES – ryhmä I), koska tämä on ollut laatimassa useita raaka-aineaiheisia ETSK:n lausuntoja. Hän saa tehtävässään tukea Norbert Klugelta (DE – ryhmä II) ja Kęstutis Kupšysilta (LT – ryhmä III) ja koordinoi toimiaan yhdessä näiden kanssa.

Tänä vuonna järjestettiin lajissaan 41. Brysselin 20 kilometrin kilpailu 12. syyskuuta. Kisan tarkoituksena oli tukea kahta kampanjaa: ensimmäisellä edistetään Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia, jonka iskulauseena on ”tulevaisuus on käsissäsi”, ja toisella pyritään tukemaan syövän vastaista toimintaa ja keräämään 10 000 euroa syövän torjumiseksi ja tutkimuksen tukemiseksi. Tätä kampanjaa varten jokaisesta rekisteröintimaksusta maksettiin 10 euroa suoraan Télévielle, hyväntekeväisyystapahtumalle, jota RTL-TVI on järjestänyt ranskankielisessä Belgiassa ja Luxemburgissa vuodesta 1989 lähtien lasten ja aikuisten syöpäsairauksia koskevan tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi.

Yli 22 000 juoksijaa yli sadasta maasta sekä kävelijöitä, käsipolkupyöräilijöitä ja pyörätuolin käyttäjiä kokoontui yhteen kävelemään, juoksemaan ja kulkemaan Brysselin kaduilla. Yli 800 EU:n toimielinten työntekijää tai jäsentä osallistui kilpailuun ”Running for Europe” -tiimin paidassa.

Tämän vuoden kilpailun voitti Amaury Paquet Liègestä Belgiasta. Hänen voittoaikansa 59.31 on kolmanneksi nopein kilpailun historiassa. Naisten kilpailun voitti samoin Liègestä kotoisin oleva Florence de Cock, jonka aika oli 1:09:50.

ETSK:ta edusti sen varapuheenjohtaja Cillian Lohan, joka ampui kilpailun lähtölaukauksen yhdessä Euroopan komission Belgian edustuston päällikön Stefaan De Rynckin kanssa. Myös Euroopan parlamentin tiedotusasioiden pääjohtaja Jaume Duch ja Belgian kuningatar Mathilde osallistuivat kilpailuun ja tervehtivät kilpailun muita osallistujia.

Seuraava Brysselin 20 kilometrin kilpailu järjestetään 29. toukokuuta 2022. (ehp)