ETSK-info: Mitä mieltä olette kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanotilanteesta jäsenvaltioissa?

Luca Jahier: Vuosi sitten elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano oli vasta alullaan ja vain hyvin harvat maat olivat edistyneet kansallisten suunnitelmiensa valmistelussa.  

Tuolloin oli ennen kaikkea tärkeää testata elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun EU-asetuksen 18 artiklan soveltamista ja korostaa sen merkitystä. Kyseisessä artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot ottamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä työmarkkinaosapuolet, paikallisviranomaiset, korkeakoulut ja muut sidosryhmät mukaan suunnitelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

Tänä vuonna 26 maata on saanut suunnitelmansa valmiiksi (Alankomaissa ovat viimeiset viimeistelyvaiheet menossa). Lukuun ottamatta kahta maata, joiden suunnitelmien hyväksyminen ei ole edennyt oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvän ehdon vuoksi, kaikkien muiden maiden suunnitelmat on jo hyväksytty, ja monet ovat jo täytäntöönpanovaiheessa. Eräiden suunnitelmien osalta menettelykierros on jo saatu päätökseen, EU on antanut myönteisen arvion niiden ensimmäisen puolen vuoden aikaisesta täytäntöönpanosta, ja ne etenevät hyvää vauhtia toisella puolivuotiskaudella. Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 18 artiklan käytännön soveltamiseen sinänsä liittyy monia muitakin tekijöitä, ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tämänhetkinen arvio kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien lopullisesta sisällöstä on yleisesti ottaen suotuisa.

Vaikka jäsenvaltioiden välillä on monia laadullisia eroja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistamisessa ja osallistuminen on eräissä tapauksissa ollut minimaalista, on myös havaittu muutamia erittäin hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi Espanjassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Ruotsissa hallitusten kanssa tehdään tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä ja sitä vahvistetaan avoimuudella ja jatkuvalla vuoropuhelulla. Lisäksi Espanjassa, Italiassa, Suomessa, Tšekissä ja Virossa on otettu käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvä kampanjasivusto tai hallituksen verkkoportaali, jonka kautta jaetaan avoimesti tietoa suurelle yleisölle. Italiassa perustettiin hallituksen tasolla marraskuussa 2021 pysyvä pyöreän pöydän neuvottelukunta, jota koordinoi kansallisen talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtaja, ja Kroatiassa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistuu kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvien tarjouskilpailujen valmisteluun. Portugalissa taas on perustettu kansallinen seurantakomitea (CNA), johon kuuluu muun muassa työmarkkinaosapuolten, korkeakoulujen ja sosiaalialan edustajia.

Näin ollen voimme siis ensinnäkin todeta, että tätä asiaa on tarpeen korostaa edelleen ja jäsenvaltioita on kannustettava oppimaan myönteisistä kokemuksista ja ottamaan näistä hyvistä käytänteistä mallia. Toiseksi voimme vahvistaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laadukas, tehokas ja vakaa osallistuminen jäsenvaltioiden talouden ohjausjärjestelmään edellyttää sitä, että osallistuminen perustuu oikeudellisiin sääntöihin sekä EU:n direktiivillä tai asetuksella taattuihin julkisiin ja avoimiin menettelyihin.