ETSK info

Toukokuun täysistunnon avauksen yhteydessä ETSK:n puheenjohtaja tähdensi, että "meidän on kohdattava Ukrainan sodan seuraukset ja edessä olevat geopoliittiset haasteet yhtenäisinä. Euroopan on kehityttävä kriisinhallinnan mestarista maailmanmestariksi tulevaisuuden muovaamisessa.”

”Kreml on erehtynyt omista sotilaallisista valmiuksistaan, Ukrainan vastarinnan voimakkuudesta sekä Euroopan päättäväisyydestä ja yhtenäisyydestä”, totesi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, joka ehdotti uutta lähestymistapaa laajentumisneuvotteluihin.

Kun otetaan huomioon neuvottelujen hidas eteneminen Länsi-Balkanin maiden kanssa sekä Ukrainan, Georgian ja Moldovan tuoreet jäsenyyshakemukset, EU:n olisi harkittava ”oikeasuhteisen ja ohjatun yhdentymisen” lähestymistapaa.

Michelin mukaan ”ratkaisuna olisi vaiheittainen ja asteittainen yhdentyminen liittymisprosessin aikana”.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja puhui eurooppalaisen geopoliittisen yhteisön luomisesta tilanteessa, jossa EU on omaksumassa yhä merkittävämmän poliittisen johtajuuden. Ulkopolitiikka olisi tärkeä yhteistyön ala tässä yhteisössä. ”Tavoitteena on edistää lähentymistä ja syventää operatiivista yhteistyötä, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin ja varmistaa rauha, vakaus ja turvallisuus maanosassamme", Michel sanoi.

Hän kuitenkin täsmensi, että ”tällä aloitteella ei ole millään tavoin tarkoitus korvata laajentumista tai löytää uutta tekosyytä viivyttää sitä. Aloite ei myöskään ole osallistujille tae siitä, että ne jonain päivänä olisivat EU:n jäseniä." (at)

ETSK vastasi valtion tukemaan maahanmuuttajien välineellistämiseen EU:n ulkorajoilla aiheesta järjestämässään konferenssissa, jossa korostettiin tarvetta eurooppalaistaa muuttoliikepolitiikkaa. Tähän mennessä autoritääriset johtajat ovat välineellistäneet inhimillistä kärsimystä kiristääkseen Eurooppaa, koska he ovat tietoisia EU:n maahanmuuttopolitiikan puutteista.

Konferenssi aiheesta Kohti muuttoliikepolitiikan eurooppalaistamista? Maahanmuuttajien välineellistämisestä ja Ukrainan sodasta saadut opetukset järjestettiin ”ulkosuhteet”-jaoston (REX) kokouksen yhteydessä.

On huomattava, että Valko-Venäjän hallinnon toteuttama maahanmuuttajien välineellistäminen ei ollut ensimmäinen vastaava tapaus, koska samankaltaisiin väärinkäytöksiin ovat syyllistyneet myös Turkki, Libya ja Marokko.

Mitä tulee maahanmuuttajien välineellistämiseen autoritääristen johtajien käyttämänä aseena, eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas sanoi: "Politiikkamme tärkein opetus on se, että niin kauan kuin emme kykene luomaan yhteistä ja sovittua maahanmuuttojärjestelmää, joudumme tällaisten toimien kohteeksi.”

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng korosti seuraavaa: "Pakolaiskriisi on tehnyt selväksi, että muuttoliike vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin. EU:n on hyödynnettävä tätä tilaisuutta uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen edistämiseen, jotta voidaan toteuttaa järkevän ja oikeuksiin perustuvan EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi tarvittavat systeemiset muutokset”.

Nyt on geopolitiikan aika. Pandemia toi meidät yhteen, ja tällä sodalla on samanlainen vaikutus eurooppalaisten yleiseen mielipiteeseen. Tämä on hyvin tärkeää”, korosti eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut EU:n toimielimiä soveltamaan nollatoleranssia sellaisiin jäsenvaltioiden asenteisiin ja toimintatapoihin, jotka haittaavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kaventavat sen toimintamahdollisuuksia Euroopassa.

Tällaisten kehityssuuntausten torjumiseksi ETSK pyytää EU:ta ryhtymään erilaisiin toimiin, joiden avulla huolehditaan siitä, että kansalaisyhteiskunta pääsee osallistumaan politiikan muotoiluun kaikissa vaiheissa, ja suojellaan osallistavaa demokratiaa Euroopassa. Esimerkkinä mainittakoon EU-rahoituksen pidättäminen niiltä mailta, jotka eivät pidä kiinni unionin arvoista.

Lausunnossaan aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli yhteisen edun valvojina elpymisessä pandemian jälkeen” ETSK toteaa, että Euroopan kansalaisyhteiskunta kohtaa yhä monia esteitä ja sen toimintamahdollisuuksia kavennetaan rajusti eräissä EU:n osissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansalaisyhteiskunnalla on ollut olennainen rooli covid-19-pandemian vaikutusten lieventämisessä ja se on auttanut Ukrainan pakolaisia esimerkillisesti Venäjän hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien.

”Kansalaisyhteiskunta on ollut kantava voima ja auttanut yhteiskuntaamme pääsemään yli pandemiasta. Nyt Ukrainan kriisin aikana on niin ikään nähty kansalaisyhteiskunnan todellinen arvo ja merkitys demokratioillemme”, sanoo lausunnon esittelijä Ioannis Vardakastanis.

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen asema covid-19-kriisin vakavien vaikutusten jättämien jälkien korjaamisessa, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista. EU:n täytyy varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan ja päätöksentekijöiden välillä käydään vuoropuhelua, sillä sen puute on yksi suurimmista Euroopan kansalaisyhteiskunnan kohtaamista esteistä kaikilla tasoilla.

Toinen este on se, ettei kansalaisyhteiskunta pääse osallistumaan mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosesseihin, jotka liittyvät tärkeään politiikkaan ja lainsäädäntöön.

ETSK:n mukaan EU:n toimielinten pitää soveltaa ”nollatoleranssia” tällaisiin asenteisiin ja reagoida asiaan ”voimakkaasti ja tiukasti”, sillä kansalaisyhteiskunnan osallistaminen päätöksentekoon on erottamaton osa EU:n arvoja ja perussopimuksia. Jotta tällaiset käytännöt saadaan kitkettyä, EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa tulee antaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi saada EU:lta sekä paikallis- ja valtiotason viranomaisilta taloudellista ja teknistä tukea toimintansa kehittämiseen, mutta tämä ei saisi vaarantaa niiden riippumattomuutta. (ll)

ETSK on antanut uuden päätöslauselman järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon ja seurantaan. Äskettäin järjestetty kuuleminen osoitti, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen näihin suunnitelmiin on sääntelyn vastaisesti ollut riittämätöntä.

Komitea kehottaa laatimaan selkeät säännöt tilanteen korjaamiseksi tehokkaasti ja talouden palauttamiseksi raiteilleen. Päätöslauselman hyväksymisestä käydyssä keskustelussa ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng huomautti, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisiin uudistuksiin on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa uusien politiikkojen laatua, avoimuutta ja täytäntöönpanoa. Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän varapuheenjohtaja Gonçalo Lobo Xavier kertoi muutamista kuulemisen keskeisistä havainnoista.

”Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien lopullinen sisältö on yleisesti saanut järjestäytyneeltä kansalaisyhteiskunnalta myönteisen arvion. Suunnitelmien sosiaalinen ulottuvuus on kuitenkin usein kehittymätön”, hän korosti. Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän puheenjohtaja Javier Doz Orrit esitteli tärkeimmät suositukset. Hän myös kehotti jäsenvaltioita ”huolehtimaan kiireesti elpymis- ja palautumistukivälineen sääntöjen noudattamisesta” ja Euroopan komissiota ja parlamenttia valvomaan tätä. Ryhmän varapuheenjohtaja Luca Jahier kertoi muutamista hyvistä käytänteistä ja totesi, että ”järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tosiasiallisen ja laadukkaan osallistumisen puute EU:n talouden ohjausjärjestelmässä ei korjaudu ennen kuin talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa uudistetaan”.

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, joka niin ikään osallistui keskusteluun, korosti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia globaaliin talouden elpymiseen ja EU:hun sekä toimia, joita tarvitaan vaikutusten lieventämiseksi ja eteenpäin jatkamiseksi. (tk)

Koheesiopolitiikka on avainasemassa covid-19-kriisistä selviytymisessä, ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan alueiden välisten erojen vähentämisessä. ETSK varoittaa äskettäin julkaistussa lausunnossaan, että koheesiopolitiikan vakavin haaste lähitulevaisuudessa on Ukrainan sota.

Nopea toiminta on tarpeen, jotta voidaan auttaa pakolaisia ja huolehtia Ukrainan yhdentymisestä Eurooppaan. ETSK myös korostaa lausunnossaan tukevansa voimakkaasti Ukrainan pikaista liittymistä EU:hun ja kehottaa mukauttamaan koheesiopolitiikkaa ja sen rahoitusvälineitä asian vaatimalla tavalla.

Komitea ehdottaa eritoten erillisen EU:n rahaston perustamista, jotta Ukrainan sodanjälkeistä jälleenrakennusta ja kehitystä voidaan helpottaa. Toukokuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa analysoidaan Euroopan komission tiedonantoa kahdeksannesta koheesiokertomuksesta ”Koheesio Euroopassa kohti vuotta 2050 mentäessä”.

Kertomus julkaistiin kaksi viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, eikä siinä siis oteta sodan seurauksia huomioon. Lausunnon esittelijä Krzysztof Balon totesi: ”Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suurin haaste koheesiopolitiikan kannalta on Venäjän Ukrainaan tekemä hyökkäys, joka on itse asiassa myös hyökkäys Euroopan unionia vastaan”. Toinen esittelijä Gonçalo Lobo Xavier lisäsi: ”Koheesiopolitiikka on yhä perustavanlaatuinen väline Euroopan talouden elpymisen ja selviytymiskyvyn edistämiseksi, ja pk-yrityksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota”.  (tk)

Toukokuussa pitämässään täysistunnossa hyväksytyn Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) lausunnon mukaan EU:sta suojaa hakevan ennennäkemättömän pakolaisvirran aiheuttanut Ukrainan sota osoittaa, että tehokkaille, inhimillisille ja humanitaarisille yhteisille eurooppalaisille maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita koskeville säännöksille on kiireellinen tarve avoimella mutta turvallisella Schengen-alueella.

"Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on aiheuttanut merkittävän muutoksen. Se on historiallisesti katsottuna suurin uhka Schengen-alueen toiminnalle ja EU:n turvallisuudelle. Ukrainan kauhistuttavat tapahtumat vahvistavat, että Schengen-alueen ulkorajojen turvallisuus ja vakaus ovat edellytyksenä Euroopan sisäiselle turvallisuudelle", sanoi turvallisuusunionipakettia ja Schengen-pakettia koskevan lausunnon esittelijä Krzysztof Balon.

Hän totesi ETSK:n tukevan komission kantaa, jonka mukaan Schengen-maiden välisten rajojen sulkemisten pitäisi olla vain väliaikaista.

ETSK toteaa komission äskettäistä Schengen-alueen sääntöjen päivittämistä koskevaa pakettia arvioivassa lausunnossaan, että jäsenvaltioiden turvallisuushuoliin voitaisiin puuttua paremmin lisäämällä ja vahvistamalla lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia kuin palauttamalla valvonta sisärajoille.

Lausunnossa painotetaan voimakkaasti sen varmistamista, että EU ja jäsenvaltiot noudattavat rajaturvallisuus-, maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden hallinnassa aina perusoikeuskirjaa, erityisesti liikkumis- ja oleskeluvapautta, oikeutta turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatetta. Sama koskee kaikkea jäsenvaltioiden välistä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä.

ETSK kehottaa jäsenvaltioita tukemaan proaktiivisesti yhteisvastuumekanismia ja jakamaan vastuun muuttoliikkeen hallinnasta uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen määräysten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden välisiä yhteisvastuumekanismeja voitaisiin kehittää tilapäisen suojelun direktiivin pohjalta. ETSK:n suuresti arvostama direktiivi on juuri aktivoitu Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Komission olisi harkittava muiden kuin EU-kansalaisten tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanoa tulevissa vakavissa ja kiireellisissä kriisitilanteissa.

ETSK toistaa myös huolensa siitä, että Romania, Bulgaria, Kroatia ja Kypros ovat edelleen Schengen-alueen ulkopuolella, ja vaatii komission tavoin neuvostolta nopeita ja päättäväisiä toimia tilanteen muuttamiseksi. (ll)

ETSK katsoo, että sitä voitaisiin tehostaa vahvistamalla toimia neljällä alalla. Komitea on muilta osin tyytyväinen siihen, että monet sen ehdotuksista on otettu huomioon.

ETSK antoi toukokuun täysistunnossaan myönteisen lausunnon Euroopan komission laatimasta yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta, jossa otetaan huomioon monet ETSK:n yli vuosikymmenen aikana esittämät ehdotukset.

”Suhtaudumme erittäin myönteisesti tämän kauan odotetun suunnitelman hyväksymiseen, mutta työ on vasta aluillaan”, totesi lausunnon esittelijä Giuseppe Guerini. ”Nyt on pantava tämä suunnitelma täytäntöön kunnianhimoisten, pitkän aikavälin toimenpiteiden avulla. ETSK:lla on useita innovatiivisia ja konkreettisia ehdotuksia sen varmistamiseksi, että yhteisötalouden potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti mahdollisimman monessa EU:n jäsenvaltiossa.”

Komitea nostaa esille suunnitelman neljä keskeistä alaa, joilla sen mielestä voitaisiin toteuttaa tehokkaampia toimenpiteitä:

• Tarvitaan joustavampaa yhteistyötä viranomaisten ja yhteisötalouden yritysten paikalliselle yhteistyölle yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisessa. Julkisia hankintoja koskevassa direktiivissä on tehtävä selkeä ero yleisen edun tavoittelun ja kilpailuun perustuvan toiminnan välillä.

• Tarvitaan sääntelytoimia, mahdollisesti suuntaviivojen muodossa, joilla selkeytetään valtiontukien myöntämisedellytyksiä ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevan tuen määrää, jotta ne voivat hyödyntää kaiken joustovaran yhteisötalouden yritysten auttamiseksi. Komission ehdottama työpajojen ja verkkoseminaarien järjestäminen ei yksin riitä.

• Jäsenvaltioiden olisi laadittava EU:n tuella taattujen luottojen ja lainojen järjestelmä, jollainen on jo käytössä EU:n laajuisesti pk-yrityksiä varten. On tietysti hyvä ottaa käyttöön uusia rahoitustuotteita yksityisen rahoituksen hankkimiseksi yhteisötalouden yrityksille, mutta monet näistä tarvitsevat tukea jo pelkän pankkiluoton saamiseksi.

• Erityisen verotusjärjestelyn soveltaminen yhteisötalouteen on hyvä asia, mutta jäsenvaltioiden on saatava ohjausta tiellä kohti koordinoitua verotuksen yhdenmukaistamista. Perustana voitaisiin mahdollisesti hyödyntää jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä, kuten jakamattomia voittoja koskevat verovapautukset, alv-kantojen alennukset sekä sosiaaliturvamaksuja koskevat alennukset tai vapautukset. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tukee toukokuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan komission aloitetta laajentaa EU:n vahvistama rikosten luettelo kattamaan kaikki viharikosten ja vihapuheen muodot ja kannustaa neuvostoa käsittelemään tätä ehdotusta.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat todistaneet läheltä vihapuheen ja viharikosten yleistymistä sekä vihan kohteina että asianomaisia yhteisöjä auttaessaan. Näin ollen komitea tunnustaa tarpeen turvata ihmisarvo, perusoikeudet ja tasa-arvo. ”Demokratia, ja EU itsessään, on mahdottomuus, jos ihmisten on elettävä pelossa ja häpeässä”, sanoi esittelijä Cristian Pîrvulescu.
Sosiaalisen median kehityksen ja vapaan liikkuvuuden ansiosta EU:n julkisesta tilasta on tullut aiempaa yhdentyneempi. Sen vuoksi yhteinen perusta on nyt välttämätön, jotta vihaa voidaan torjua tehokkaasti. Tietoisuuden lisääminen ja koulutus ovat myös tarpeen, jotta voidaan tunnistaa tällaisten tekojen vaikutus ja estää niitä. Komitea kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota niihin, joilla on tärkeä rooli vihan torjunnassa, kuten opettajiin, toimittajiin ja lainvalvontahenkilöstöön. Komitea kehottaa myös poliittisia johtajia toimimaan vastuullisesti.

ETSK korostaa työmarkkinaosapuolten ratkaisevaa roolia viharikosten estämisessä ja torjumisessa ruohonjuuritasolla. ”Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat yhteiskunnan ’vahtikoiria’ vihaa vastaan”, totesi toinen esittelijä Milena Angelova. EU:n on edistettävä niiden menettelysääntöjä ja hyviä käytäntöjä ja tarjottava enemmän rahoitusta niiden asiantuntemuksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. (gb)

Lapsi- ja pakkotyön jyrkkä kasvu sekä työntekijöiden hyväksikäytön jatkuminen kaikkialla maailmassa tekevät ihmisarvoista työtä koskevista EU:n toimista yhä kiireellisempiä.

Toukokuun 4. päivänä pidetty kuulemistilaisuus aiheesta ”Ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa” kokosi yhteen ETSK:n jäseniä sekä EU:n toimielinten, Kansainvälisen työjärjestön (ILO), tiedemaailman ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia.

Kuulemistilaisuuden tarkoituksena oli kerätä aineistoa aiheesta laadittavaa ETSK:n lausuntoa varten, ja siinä keskityttiin helmikuussa annettuun komission tiedonantoon ihmisarvoisesta työstä kaikkialla maailmassa ja komission ehdotukseen direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta.

Komissio pyrkii näiden aloitteiden avulla tekemään EU:sta säällisen työn puolustajan sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Lisäksi tavoitteena on antaa miljoonille ihmisille mahdollisuus työskennellä ja elää ihmisarvoisissa oloissa.

”Meillä on unelma tulevaisuudesta, jossa työ on ihmisarvoista. Ihmisarvoinen työ ei kuitenkaan vielä ole todellisuutta sadoille miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa”, ETSK:n lausunnon esittelijä María del Carmen Barrera Chamorro sanoi.

Covid-19-pandemia on pahentanut työelämän tilannetta entisestään, ja monet maat ovat raportoineet epävarmojen työolojen lisääntyneen rajusti. Tämä on vaikuttanut suhteettomasti naisiin sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin ja epävirallisen talouden työntekijöihin. Työtä tekevien lasten määrä alkoi nousta jo ennen pandemiaa ja kasvoi yli 8 miljoonalla vuosina 2016–2020, kun se sitä ennen oli vähentynyt.

Nykyään lapsityöntekijöitä on 160 miljoonaa, eli joka kymmenes lapsi maailmassa tekee töitä. Pakkotyössä on 25 miljoonaa ihmistä. Sosiaalisen suojelun riittämättömän kattavuuden vuoksi lapsityön uhreiksi saattaa lähitulevaisuudessa joutua vielä 46 miljoonaa lasta lisää.

EU:n tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa kotimarkkinoilla, EU:n ulkopuolisissa maissa ja kaikkialla maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Keskeisiä välineitä ovat yritysten vastuuta ja avoimuutta koskevat EU:n toimintapolitiikat. Suunnitteilla on myös oikeudellinen väline pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämiseksi. Kaikilla toimintapolitiikoilla edistetään myös sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.

”Suhtaudumme komission aloitteeseen myönteisesti mutta tarvitsemme kunnianhimoisemman ohjelman ja yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin perustuvaa yhdennettyä politiikkaa. Ihmisarvoinen työ on paitsi ihmisten myös yritysten, kuluttajien ja maapallon edun mukaista”, Barrera Chamorro totesi lopuksi. (ll)

ETSK:n 8. huhtikuuta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, joka kokosi yhteen vammaispolitiikan johtavia toimijoita, kuten työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, korostettiin tarvetta lisätä vammaisten henkilöiden, erityisesti nuorten, työllisyysastetta. Tutkimustiedot osoittavat, että oikeudellisista ponnisteluista huolimatta monet heistä kohtaavat edelleen syrjintää työelämässä heidät tuottamattomiksi määrittävien stereotypioiden vuoksi.

Tilaisuuden keskeisin havainto oli se, että uudessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa tunnustetaan ongelmat, joita vammaiset nuoret kohtaavat työllisyyden ja koulutuksen suhteen. Työmarkkinaosapuolet eivät kuitenkaan ole vielä nähneet, kuinka kunnianhimoisia strategian toimet ovat.

Vammaiset nuoret kohtaavat esteitä yrittäessään päästä työmarkkinoille, ja näitä esteitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Vammaisten henkilöiden työttömyysaste on suhteettoman korkea verrattuna valtaväestöön erityisesti naisten ja nuorten osalta. Uusimpien EU:n tasolla saatavilla olevien tietojen mukaan vammaisilla henkilöillä on 24,4 prosenttia pienempi todennäköisyys työllistyä. Covid-19-pandemia näkyy lisänneen tätä eriarvoisuutta.

Eurofoundin vanhemman tutkimusjohtajan Daphne Nathalie Ahrendtin esittelemän Eurofoundin tutkimuksen tulosten mukaan 27 prosenttia vammaisista vastaajista oli työttömiä, kun taas muiden vastaajien osalta vastaava luku oli 12 prosenttia. Vammaisista henkilöistä 55 prosentin katsotaan olevan taloudellisesti arassa asemassa. Muiden vastaajien osalta vastaava luku oli 38 prosenttia. Suurin osa vammaisista vastaajista kokee todennäköisemmin masennusta ja yksinäisyyttä.

”Monet meistä ovat korkeampien elinkustannustensa vuoksi riippuvaisia tukipalveluista ja vammaisetuuksista voidakseen elää ihmisarvoista elämää”, kertoi Euroopan vammaisfoorumin nuorisokomitean Francesca Sbianchi. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä tämän eriarvoisuuden vähentämiselle on se, että vammaiset henkilöt saavat pitää työkyvyttömyyskorvauksensa aloittaessaan työnteon, jotta heille jää aikaa itsenäistyä taloudellisesti.

Stefan Tromel Kansainvälisestä työjärjestöstä huomautti, että vaikka uudet työnteon muodot tarjoavat mahdollisuuksia lisätä vammaisten henkilöiden työllistämistä, OECD:n tiedot osoittavat, että vammaisten henkilöiden ja muun väestön välillä on kuilu myös digitaalisen osaamisen suhteen, ja etätyön on pysyttävä yhtenä vaihtoehtona. Tämän kuilun umpeen kuromiseksi ja työpaikkojen esteettömyyden parantamiseksi ammattiliittojen on tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa. Kunkin maan talous- ja sosiaalineuvostot voisivat olla tälle hyvä foorumi.

Vammaisia henkilöitä syrjitään enemmän, jos he ovat nuoria. Koska vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi, on olennaisen tärkeää ymmärtää paremmin kyseisen ryhmän todellisuutta. (rl)

Komitea kehottaa Euroopan komissiota tekemään kohdennetumpia vaikutustenarviointeja ehdotuksistaan EU:n talousarvion uusiksi rahoituslähteiksi NextGenerationEU-velan takaisinmaksua varten.

ETSK kannattaa yleisesti ottaen ehdotettuja EU:n omina varoina saatavia tuloja talousarviota varten. Niiden on kuitenkin oltava vakaita ja oikeudenmukaisia, eikä niiden tulisi rasittaa kotitalouksia tai yrityksiä.

ETSK kehottaa toukokuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa komissiota varmistamaan, että sen ehdotukset kestävät talouden häiriöitä. Komitea varoittaa, että Ukrainan sodasta johtuvan energiakustannusten nousun vuoksi näitä ehdotuksia voidaan joutua tarkistamaan.

”Uusien omien varojen suunnittelussa ei tulisi vaarantaa EU:n muiden ohjelmien ja välineiden talousarvioita, ja olisi vältettävä BKTL-pohjaisten omien varojen maksuosuuksien lisäämistä”, lausunnon esittelijä Philip von Brockdorff sanoi. Toinen esittelijä Antonio García del Riego lisäsi: ”ETSK on tyytyväinen OECD:n toimiin sen varmistamiseksi, että maailmanlaajuisia yhtiöitä verotetaan siellä, missä taloudellista toimintaa harjoitetaan ja arvonmuodostus tapahtuu. Komitean mielestä eurooppalaisia yrityksiä ei kuitenkaan tulisi asettaa epäedulliseen kilpailuasemaan soveltamalla uusia sääntöjä ennen kuin tärkeimmät kauppakumppanit tekevät niin.” (tk)

Yrityskeskittymien, kilpailunrajoitusten ja valtiontukien valvontaa koskevia sääntöjä olisi tarkistettava, jotta ne palvelisivat unionin kunnianhimoisia ilmasto- ja digitalisaatiotavoitteita ja auttaisivat saavuttamaan strategisen riippumattomuuden, ja kaikki tämä edellyttää mittavia investointeja. Kahdessa uudessa ETSK:n lausunnossa selostetaan, miten tämä uudistus olisi tehtävä.

ETSK:n täysistunnossa 19. toukokuuta käydyssä keskustelussa keskityttiin kahteen uuteen lausuntoon, joissa käsitellään EU:n kilpailupolitiikkaa sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen valtiontukia muuttuneessa globaalissa kontekstissa.
Lausunnossaan aiheesta Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin ETSK kehottaa komissiota menemään nyt pitemmälle kuin koskaan aiemmin meneillään olevassa EU:n kilpailupolitiikan uudistamisessa. 

Koronaviruspandemian ja myöhemmin Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen johdosta toteutetut toimenpiteet ovat auttaneet yrityksiä suuresti, mutta niitä on vielä parannettava. On myös varmistettava, että tukikelpoisuuskriteerit mahdollistavat sen, että kaikki alat voivat hyötyä eikä kaikkein eniten kärsiviä yrityksiä suljeta tukitoimien ulkopuolelle. 

Vaikka kilpailulainsäädännön yleinen kehys on mukautunut moniin haasteisiin, siinä ei ole otettu riittävästi huomioon EU:n strategisia tavoitteita eli vihreää ja digitaalista siirtymää sekä myös häiriönsietokykyä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtavia julkisia ja yksityisiä investointeja, ja niille olisi annettava mahdollisimman suuri tuki, komitea korostaa.

Keskittymien ja fuusioiden valvontatoimenpiteet näyttävät toisinaan vaikeuttavan kilpailukyvyn säilymistä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevia säännöksiä ei välttämättä ole räätälöity uusiin vihreisiin ja digitaalisiin haasteisiin. 

”Esitämme joitakin teknisiä mukautuksia, joilla helpotetaan tuen saantia, mutta myös parempia tapoja ottaa huomioon innovointi ja digitaalinen kehitys. Ehdotamme myös, että teollisuuden ohella kaikki muutkin alat voisivat hyötyä tuesta. Ajattelen tässä erityisesti kaupan alaa ja pk-yrityksiä”, sanoi lausunnon esittelijä Emilie Prouzet.

Toisessa lausunnossaan ETSK käsittelee terveys- ja sosiaalipalvelujen valtiontukia. 

”Koronaviruspandemia on osoittanut, että terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun järjestelmien on kyettävä mukautumaan nopeasti mahdollisiin muutoksiin, ja ehdottamamme toimenpiteet auttaisivat yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan valtiontukien myöntämistä”, toteaa esittelijä Giuseppe Guerini (moninainen Eurooppa, IT).

ETSK huomauttaa, että tällä alalla ei ole juurikaan vaikutusta rajatylittävään kilpailuun. Terveys- ja sosiaalipalvelut järjestetään useimmiten paikallistasolla maiden sisäisesti, ja niitä käytetään pääasiassa siellä, missä niitä tarjotaan. Tälle alalle myönnetyn valtiontuen ei pitäisi katsoa vääristävän kilpailua.

Toinen tärkeä ehdotus koskee sallitun valtiontuen enimmäismäärää. ETSK katsoo, että sellaisten tukien enimmäismäärän (joka on tällä hetkellä 500 000 euroa kolmen verovuoden aikana), joista komissiolle on ilmoitettava – mikä käynnistää pitkällisen ja monimutkaisen prosessin – tulisi olla näiden palvelujen osalta korkeampi kuin muiden yleishyödyllisten palvelujen osalta. Tämä olisi perusteltua, koska niillä on merkitystä suuren yleisön kannalta, niillä on vain vähäistä vaikutusta kilpailuun ja inflaatio on palannut. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suosittaa neuvoa-antavan sekakomitean ”teollisuuden muutokset” (CCMI) esittämässä lausunnossa, joka hyväksyttiin toukokuun täysistunnossa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset ryhtyvät kaikkia pakkausteollisuuden sidosryhmiä kuullen tarvittaviin toimiin kunkin tuotteen elinkaaren osalta teollisuuden kestävyyden lisäämiseksi.

Suurin osa valtavasta määrästä pakkausmateriaaleja, joita käytetään nykyisin kaikenlaisissa tavaroissa – olipa kyse sitten teollisiin tarkoituksiin, rakennuskohteisiin, viestintäjärjestelmiin tai yksityiseen kulutukseen tarkoitetuista tavaroista – niiden turvallisuutta, hygieniaa, kuljetusta, säilyttämistä, esillepanoa ja käyttöä varten, on valmistettu hiili- tai metallikuiduista, jotka ovat rajallisia resursseja.

”Tulevassa EU:n lainsäädännössä olisi keskityttävä tuotteiden koko elinkaareen kiertotalouden edistämiseksi. Tuotanto, kulutus ja jätteenkäsittely pakkausteollisuudessa ovat avainasemassa edettäessä kohti kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta”, totesi lausunnon esittelijä Matteo Carlo Borsani.

Lausuntoon sisältyy luettelo ensisijaisista raaka-aineista: luonnonkuiduista ja muista luonnonmateriaaleista valmistettujen pakkausten avulla kasvu voidaan irrottaa tehokkaasti resurssien käytöstä. Uusiutuvat materiaalit ovat pitkäkestoisia, houkuttelevia, kierrätettäviä ja biohajoavia.

Myös kuluttajien käsitykset ja suhtautumistapa pakkauksiin ovat muuttumassa. On ratkaisevan tärkeää, että teollisuus ja kuluttajat muuttavat pakkauksiin liittyviä tottumuksiaan.

ETSK kehottaa myös käynnistämään pakkausalalla eurooppalaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, johon osallistuvat ammattijärjestöt ja työnantajajärjestöt. Kun otetaan huomioon pakkausten merkitys kaikilla talouden aloilla, lausunnossa korostetaan myös, että Euroopan komission on perustettava vuosittainen pakkauksia ja pakkausjätettä käsittelevä foorumi. Foorumi kokoaisi yhteen sidosryhmiä ja EU:n toimielinten edustajia seuraamaan direktiivin täytäntöönpanoa ja kartoittamaan kestäviin pakkaussäännöksiin liittyviä parhaita käytäntöjä. (ks/rl)

Toukokuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan komission tiedonantoa kestävästä hiilen kierrosta ja toteaa uskovansa siihen, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulee tarjota strategiakehys, jonka avulla voidaan siirtyä vähähiiliseen maatalouteen.

Reagoidakseen ilmastotoimien kiireellisyyteen Euroopan unioni on kirjannut lainsäädäntöönsä koko talouden laajuista ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen. Jotta tämä kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, on luotava kestävät ja ilmastonmuutosta sietävät hiilen kiertokulut keskeisten toimien avulla. Näihin toimiin kuuluvat hiilen kierrätys jätevirroista, kestävistä biomassan lähteistä tai suoraan ilmakehästä sekä hiilen poistoratkaisujen laajentaminen, jotta hiilidioksidia voidaan ottaa talteen ilmakehästä ja varastoida pidemmäksi aikaa.

”Kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää, fossiilisille polttoaineille on löydettävä vihreitä vaihtoehtoja ja hiilinieluja on lisättävä, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa”, lausunnon esittelijä Arnold Puech d’Alissac totesi. Hän myös kertoi ETSK:n kannattavan hiilen kiertoa koskevaa Euroopan komission tiedonantoa, jossa ehdotetaan kahta ratkaisua hiilen poistamiseksi ja sitomiseksi: luontopohjaiset ratkaisut (”hiiliviljely”) sekä teollisuuden tarjoamat teknologiset ratkaisut.

ETSK kannustaakin Euroopan komissiota omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan asiaan. Hiilinielujen lisääminen ja fossiilisen hiilen korvaaminen mahdollisimman laajasti muilla vaihtoehdoilla merkitsee väistämättä biomassan tuotannon lisäämistä, mikä vaikuttaa maankäyttöön. Maasektori voi olla aktiivisesti mukana ilmaston lämpenemisen torjumisessa ja edistää samalla laajempaa siirtymistä kestävään elintarvikejärjestelmään.

Hiiliviljelyä ei tulisi nähdä ainoastaan kaupallisena mahdollisuutena, mutta myös olennaisena osana Euroopan maatalouden tulevaisuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Päästöhyvityksillä on palkittava tuotetusta palvelusta eli nimenomaan hiilen sitomisesta ilmakehästä. Niiden on lisäksi tuettava siirtymistä vähähiiliseen maatalouteen.

Komitea korostaa myös YMP:n olennaista roolia luotaessa poliittista kehystä, jonka avulla voidaan siirtyä vähähiiliseen eli vähemmän päästöjä aiheuttavaan ja enemmän hiiltä sitovaan maatalouteen. Lisäksi ETSK huomauttaa, että hiilen varastoinnin ei pitäisi olla YMP:ssä ehto ja että varastoinnille on luotava markkinat ja niitä on tuettava. ETSK katsoo, että hiilen sitomisen kehittäminen edellyttää selkeää ja jäsenvaltioiden yhteistä oikeuskehystä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden vaihtelevat valmiudet tarjota investointeja ja tukea. (ks)

Energiaomavaraisuus on ratkaisevan tärkeä seikka Euroopan tulevaisuuden kannalta: EU:n on turvattava energiahuoltonsa mahdollisimman pian, irtauduttava Venäjän kaasutoimituksista ja nopeutettava rajusti siirtymää puhtaaseen energiaan. Tämä on aihetta ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” käsittelevän lausunnon keskeinen viesti. Lausunto, jonka esittelijöinä toimivat Thomas Katting, Aleano Mastantuono ja Simo Tiainen, annettiin toukokuun täysistunnossa.

ETSK kannattaa Euroopan komission REPowerEU-suunnitelmaa käsittelevää tiedonantoa, jonka komission jäsenten kollegio hyväksyi samana päivänä kuin lausunto annettiin. Komitea toteaa, että tiedonanto vastaa vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan energiaunionin tavoitteita. Ehdotuksessa esitetään lisäksi uusia toimenpiteitä vihreän energian tuotannon lisäämiseksi, toimitusten diversifioimiseksi ja tarkoituksena supistaa venäläisen kaasun kysyntää, joka on aiheuttanut merkittävän sähkömarkkinahintojen nousun markkinoiden manipuloinnista johtuen.

Komitea tähdentää lisäksi, että EU:n on oltava erityisen varovainen, kun unioni korvaa Venäjältä peräisin olevaa kaasua muilla resursseilla, koska niillä on ympäristövaikutuksensa ja koska on mahdollista, että EU:sta tulee uudestaan riippuvainen kolmansista maista, jotka eivät jaa eurooppalaisia arvoja.

Venäjän tunkeutuminen Ukrainaan on aiheuttanut nykyisen geopoliittisen tilanteen, joka on pahentanut entisestään EU:ta viime kuukausina koetellutta energianhintojen ennenkokemattoman jyrkkää nousua. Siksi on erittäin tärkeää ryhtyä välittömiin toimiin, joilla lievennetään korkeiden hintojen vaikutuksia Euroopan kotitalouksiin, maataloustuottajiin, yrityksiin ja teollisuuteen. (mp)

Aljaksandr Lukašenkan autoritaarinen hallinto on elokuusta 2020 lähtien hyökännyt Valko-Venäjällä laajamittaisesti kansalaisyhteiskuntaa, riippumattomia toimittajia, bloggaajia ja kirjailijoita vastaan. ETSK on julkaissut tiedonannon maan media-alan tilanteesta ja antanut siinä suosituksia toimista, joilla voidaan auttaa valkovenäläisiä media-alan yrityksiä ja toimittajia, jotka ovat joko paenneet maasta tai jääneet sinne taistelemaan hallintoa vastaan.

ETSK:n jäsen Tatjana Babrauskienė, joka esitteli tiedonannon Valko-Venäjän riippumattoman media-alan tukemisesta ETSK:n toukokuun täysistunnossa, korosti asiantuntijan, riippumattoman valkovenäläisen toimittajan Hanna Liubakovan merkittävää panosta tiedonannon yleiseen valmisteluun ja totesi: ”On tärkeää tunnustaa se uskomaton työ, jota valkovenäläiset toimittajat ovat tehneet vaarantaen hyvin usein henkensä ja perheensä vain paljastaakseen muulle maailmalle totuuden. Velvollisuutemme on suojella ja tukea heitä.”

Koska Valko-Venäjän media-alan tilanne on eurooppalainen ongelma, ETSK ehdottaa, että jäsenvaltiot aloittavat yhteistyön Valko-Venäjän riippumattomien uutistoimistojen kanssa ja auttavat myös levittämään ja välittämään uutisia maasta.

Tiedonannossa esitetään erityisiä suosituksia ja kehotetaan toimimaan maailmanlaajuisena esimerkkinä medianvapauden tukemisesta kriisitilanteissa seuraavin keinoin:
•    viisumivapaus valkovenäläisille toimittajille, jotka hakevat turvaa sortotoimien vuoksi
•    eurooppalaisen rahaston ja jäsenmaiden kansallisten rahastojen perustaminen Valko-Venäjän vapaan median ja toimittajien tukemiseksi
•    oikeudellinen ja taloudellinen apu sekä psykologinen tuki sortotoimista kärsiville toimittajille
•    riippumattomien valkovenäläisten toimittajien ottaminen mukaan EU:n jäsenvaltioiden verkostoihin työllistämisen tai apurahojen avulla
•    EU:n taloudellisen avun saamiseen liittyvän byrokratian vähentäminen
•    tietotekniset laitteet internetin käytön mahdollistamiseksi ja digitaaliset välineet sensuurin kiertämiseksi.

ETSK:n järjestämässä kuulemistilaisuudessa ”Länsi-Balkanin maiden nuorisopolitiikka osana Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelmaa” osallistujat korostivat nuorten merkitystä alueen tulevaisuudelle. He toivat esiin myös aivovuodon ongelman ja esittivät, miten aivovuodon muuttaminen osaamiskierroksi voisi edistää talouskasvua ja kehitystä Länsi-Balkanilla.

ETSK:n jäsen Dragica Martinović Džamonja totesi: ”Nuoret ovat kehityksen keskeinen voimavara ja olennainen tekijä rauhan ja vakauden kannalta.”

ETSK:n jäsen Andrej Zorko oli samaa mieltä ja jatkoi: ”Nuorten ei pitäisi olla vain hankkeiden kohteita vaan aktiivisesti mukana päätöksenteossa.”

”Tirana – Euroopan nuorisopääkaupunki 2022” -hankkeen johtaja Dafina Peci korosti nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen merkitystä ja esitteli Länsi-Balkanin nuorisofoorumin työtä. Foorumi on toiminut usean vuoden ajan kuudessa Länsi-Balkanin maassa.

Aivovuodosta aivotuonniksi

Riittämätön koulutus, taitojen puute, huonot työehdot ja rajalliset mahdollisuudet eivät voi taata nuorille vaurasta tulevaisuutta.

Alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön pääsihteeri Albert Hani totesi, että keskimäärin 52 prosenttia nuorista haluaisi asua alueen ulkopuolella. ”Jos hallitukset haluavat kannustaa nuoria pysymään kotiseudullaan, niiden on osoitettava sitoumuksensa nuorten tarpeisiin ja prioriteetteihin”, hän sanoi.

Belgradin avoimen koulun projektipäällikkö Milica Škiljević korosti, että nuorilla ei ole riittävästi tietoa ura- ja työllistymismahdollisuuksista. 

Alueellisen yhteistyöneuvoston käynnistämän Länsi-Balkanin nuorisohankkeen tiiminjohtaja Ognjen Marković selitti, että nuoret voivat tarjota tietoa ja asiantuntemusta ja näin tuottaa osallistumisellaan lisäarvoa, kunhan heidät asetetaan samanarvoiseen asemaan poliittisten päättäjien kanssa.

Nuorisotakuu Länsi-Balkanilla -aloite voisi yhdessä nuorisoverkostojen ja kansallisten sidosryhmien kanssa käynnistää uudistusprosessin, joka vahvistaa alueen nuoren sukupolven työllistettävyyttä. (at)

ETSK:n varapuheenjohtaja Giulia Barbucci osallistui ETSK:n edustajana Brysselin 20 kilometrin juoksuun, joka järjestettiin 29. toukokuuta 42. kerran. Mukana oli myös edustajia muista EU:n toimielimistä, muiden muassa Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola.

Barbucci pitää tapahtumaa erittäin merkittävänä varsinkin nyt. ”Suosittu Brysselin 20 kilometrin juoksu, johon osallistui 33 000 Euroopan kansalaista ja EU:n toimielinten edustajia, oli vahva viesti rauhan puolesta ja Ukrainan rinnalla seisomisesta”, hän sanoi.

Juoksutapahtumaan osallistui tänä vuonna yli 33 000 ihmistä, jotka edustivat 137:ää eri kansalaisuutta, sekä 800 henkilöstön jäsentä ”Running for Europe” -tiimistä. Kuten myös vuonna 2021, juoksun voitti belgialainen Amaury Paquet, jonka aika 20 kilometrillä oli 1:00:01.

Tämän vuoden tapahtuman teemana oli Euroopan unionin tuki Ukrainalle. Tapahtumassa kerätyt varat lahjoitetaan Ukrainan valtakunnalliselle partiojärjestölle elintarvikkeiden, lääkkeiden, makuupussien ja muiden tarvikkeiden toimittamista sekä konfliktin koettelemille ihmisille ja yhteisöille annettavan psykologisen tuen koordinoimista varten. (ehp)