Avoin kirje

Bryssel 24. tammikuuta 2024

Vastaanottajat:

  Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja

  Roberta Metsola, Euroopan parlamentin puhemies

  Willem van de Voorde, Belgian pysyvä edustaja Euroopan unionissa

Yhteinen avoin kirje Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” ‑ryhmältä ja Civil Society Europe ‑järjestöltä: EU:n toimielinten on annettava tunnustusta kansalaisyhteiskunnalle, osallistettava se ja tuettava sitä osana rakenteellista kansalaisvuoropuhelua

Arvoisa Ursula von der Leyen,

arvoisa Roberta Metsola,

arvoisa Willem van de Voorde

Kirjeen allekirjoittajat kehottavat EU:n toimielimiä toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä perustamissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi, jotta kansalaisyhteiskunnan kanssa voidaan käydä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kaikilla politiikanaloilla. Allekirjoittajat kehottavat EU:n toimielimiä 1) tekemään aloitteen kansalaisvuoropuhelua koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta, 2) perustamaan kuhunkin toimielimeen kansalaisyhteiskuntasuhteista vastaavien johtohenkilöiden toimia ja 3) edistämään kansalaisyhteiskunnan ja yhteiskunnallisten toimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 11 artiklassa kehotetaan osana perussopimuksissa vahvistettuja EU:n demokratiaperiaatteita unionin toimielimiä jatkamaan avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näistä määräyksistä huolimatta kansalaisvuoropuhelu on kuitenkin hajanaista ja jäsentymätöntä kaikissa EU:n toimielimissä. Kansalaisvuoropuhelua on järjestetty liian usein pelkästään tapauskohtaisesti, ja se on ollut hyvin vaihtelevaa määrällisesti ja laadullisesti politiikanalasta, EU:n toimielimestä tai jäsenvaltiosta riippuen.

Kansalaisvuoropuhelun arvo tuotiin jälleen kerran poliittisten päättäjien tietoon, kun se tunnustettiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa, johon kuului kansalaisia, EU:n toimielinten ja neuvoa-antavien elinten edustajia, vaaleilla valittuja edustajia kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolla sekä järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta. Toukokuussa 2022 julkaistussa konferenssin loppuraportissa kehotettiin uudistamaan ”Euroopan unionin toimintatapaa ottamalla työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta paremmin mukaan” ja vahvistamaan ”nykyisiä rakenteita, jotta ne vastaisivat paremmin EU:n kansalaisten tarpeita ja odotuksia päätöksentekoprosessissa...” (ehdotus 39, eurooppalaista demokratiaa käsittelevä luku). Muistanette myös ehdotuksen 36, jonka tavoitteena on lisätä ”kansalaisten ja nuorten osallistumista” muun muassa lujittamalla ”yhteistyötä EU:n lainsäätäjien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan hyödyntää päättäjien ja kansalaisten välistä yhteyttä, jonka kansalaisyhteiskunnan järjestöt muodostavat”.

Kirjeen allekirjoittajat kehottavatkin noudattamaan näitä suosituksia kunnianhimoisella tavalla. He ovat erittäin vakuuttuneita siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen politiikan muovaamisessa edellyttää jäsennellympää lähestymistapaa EU:n tasolla. [1]

Siksi he kehottavat yhdessä EU:n toimielimiä

1. tekemään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan[2] täysimääräisen täytäntöönpanon yhteydessä^[3] aloitteen kansalaisvuoropuhelua koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta^[4], jolla luodaan jäsennelty kehys avoimelle, säännölliselle ja osallistavalle kansalaisvuoropuhelulle EU:n ja kansallisessa päätöksenteossa.

2. perustamaan tässä yhteydessä kuhunkin Euroopan komission pääosastoon ”kansalaisyhteiskunnan koordinaattorin” viran, joka vastaa ehdotettua ”työmarkkinaosapuolten koordinaattoria”. Lisäksi EU:n toimielimiin olisi perustettava kansalaisyhteiskuntasuhteista vastaavien johtohenkilöiden toimia. Euroopan komission varapuheenjohtajan olisi otettava tehtäväkseen vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa, ja Euroopan parlamentin varapuhemiehen roolia kansalaisyhteiskunnan kanssa ylläpidettävissä yhteyksissä olisi vahvistettava. Neuvoston sihteeristön ja kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja komission toimistojen olisi myös käytävä säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suorien kanavien käyttöönotto kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistamiseksi EU:n päätöksentekoprosessiin voi johtaa kohdennetumpaan ja tehokkaampaan politiikkaan kaikilla aloilla ja sosioekonomisissa kysymyksissä.

3. Allekirjoittajat kunnioittavat täysimääräisesti työmarkkinaosapuolten oikeuksia työmarkkinavuoropuhelussa, kolmikantaneuvotteluissa ja työehtosopimusneuvotteluissa. Kansalaisyhteiskunnan sidosryhmillä on myös laajaa tietämystä, asiantuntemusta ja verkostoja yhteisöissä ja yhteiskunnissa, minkä vuoksi allekirjoittajat katsovat, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden olisi tarvittaessa saatava äänensä kuuluviin. Tehokkaat ja vastuulliset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat nimittäin tehdä hallitusten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyötä pyrittäessä edistämään työelämän oikeuksia, kannustamaan työpaikkojen luomiseen, toteuttamaan ekologinen ja digitaalinen siirtymä ja vahvistamaan sosiaalista suojelua.

EU:n toimielimillä on käytettävissään kaikki tarvittavat välineet, jotta ne voivat sitoutua näihin ehdotuksiin ja edistyä tuntuvasti niiden toteuttamisessa ennen Euroopan parlamentin vaaleja vuonna 2024. Ensimmäinen askel tähän suuntaan voisi olla Euroopan komission tiedonanto kansalaisvuoropuhelun vahvistamisesta EU:n tasolla ja ehdotus suositukseksi kansalaisvuoropuhelun edistämisestä jäsenvaltioissa. Tämä voitaisiin toteuttaa perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa koskevan vuosikertomuksen[5] jatkotoimena, ja mallia voitaisiin ottaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamista koskevasta aloitteesta^[6]. Tämä vastaisi myös kansalaisyhteiskuntastrategiaa koskevaa kehotusta[7].

Kirjeen allekirjoittajat ovat valmiita tekemään toimielinten kanssa yhteistyötä keskeisten osatekijöiden ja vaatimusten määrittelemiseksi, jotta nämä ehdotukset saadaan pantua käytännössä täytäntöön.

Ystävällisin terveisin

Eurooppalaiset verkostot

Kansalliset organisaatiot

ETSK:n ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän jäsenet

Liite: Tarkka luettelo allekirjoittajista (englanniksi)