”Opetamme opiskelijoille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti. Todellinen kriittinen ajattelu kunnioittaa näkemysten moninaisuutta”, sanoo Richard Vaško Slovak Debate Associationista (SDA), joka voitti ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon yhteiskunnan polarisoitumista torjuvasta ”Critical Thinking Olympiad” ‑hankkeestaan. Richard, jonka hanke voitti pääpalkinnon, kertoi meille näistä kriittisen ajattelun olympialaisista ja siitä, miksi kriittisen ajattelun opettaminen on ratkaisevan tärkeää nykypäivän polarisoituneessa, disinformaatiovetoisessa maailmassa.

Kuvailisitko kriittisen ajattelun olympialaisten yhtä peliä tai kierrosta? Voitko antaa esimerkin jostakin tehtävästä tai kysymyksestä?

Kriittisen ajattelun olympialaisten koulu- ja alueellisilla kierroksilla opiskelijat osallistuvat yhdestä kahden tunnin pituisiin testeihin. Heillä on niissä rajoittamaton pääsy internetiin ja sieltä löytyviin faktantarkistustyökaluihin, ja he ratkaisevat erilaisia tehtäviä. Tehtävissä keskitytään medialukutaitoon, manipuloinnin ja ennakkoasenteiden havaitsemiseen, tiedon ja tutkimusten tulkitsemiseen, loogisten virhepäätelmien tunnistamiseen ja omien argumenttien muotoiluun.

Äskettäisellä kierroksella opiskelijoita pyydettiin esimerkiksi kirjoittamaan kannanotto siihen, pitäisikö kouluihin asentaa valvontakameroita turvallisuuden lisäämiseksi. Se on ajankohtainen kysymys Slovakiassa käytävässä julkisessa keskustelussa. Toinen tehtävä oli analysoida viraalia TikTok-videota, jossa levitetään salaliittoteoriaa Taylor Swiftistä, ja tunnistaa salaliittoajattelulle ominaisia piirteitä. Kolmannessa haasteessa oli pääteltävä, kumpi kahdesta videosta oli tehty tekoälyllä ja kumpi oli aito.

Kaikki aiemmat testit ovat julkisesti saatavilla slovakiksi osoitteessa www.okm.sk.

Mitä kriittisen ajattelun olympialaisilla yritetään saavuttaa? Mikä sai sinut käynnistämään hankkeen?

Tavoitteenamme on auttaa opiskelijoita siinä iässä, jossa he alkavat käyttää sosiaalista mediaa ja kuluttaa digitaalista sisältöä, kehittämään taitoja, joita tarvitaan kyseisen tilan kriittiseen, vastuulliseen ja harkitsevaan käyttöön. Opiskelijoille annetaan jokaisen kierroksen jälkeen palautetta, ja heillä on käytössään valmistavat verkkokurssit. He omaksuvat niiden kautta tapoja ja keinoja, joita he voivat soveltaa arjessa. Tavoitteemme on viime kädessä kasvattaa nuorten sukupolvi, joka on tietoinen, osaa torjua disinformaatiota ja kykenee käymään tosiasioihin perustuvaa, rakentavaa vuoropuhelua.

Käynnistimme tämän hankkeen puuttuaksemme koulutusjärjestelmässämme olevaan kriittiseen aukkoon, koska medialukutaito ja kriittinen ajattelu ovat edelleen hyvin aliedustettuja virallisissa opetussuunnitelmissa. Yli puolet slovakialaisista opiskelijoista ei koskaan opi arvioimaan, onko tieto luotettavaa. Vain 16 prosenttia slovakialaisista nuorista vahvistaa säännöllisesti mediasta saamansa tiedon. Tämän seurauksena 56 prosentilla väestöstä on taipumus uskoa salaliittoteorioihin tai suoranaisiin valheisiin. Halusimme saada aikaan muutoksen skaalautuvalla ja vaikuttavalla toiminnalla, joka voidaan tuoda kouluihin ympäri maata.

Miksi kriittisen ajattelun kehittäminen on mielestäsi niin tärkeää nykytilanteessa? Onko meillä mitään mahdollisuutta voittaa sota valeuutisia vastaan?

Valeuutisia on aina ollut jossakin muodossa, mutta elämme nyt ennennäkemätöntä tiedon ylikuormituksen aikakautta. Sosiaalinen media on monien nuorten ensisijainen tietolähde, joten kuka tahansa voi helposti levittää disinformaatiota, väärää tietoa tai vihapuhetta. Niinpä nykyään on olennainen elämäntaito osata suodattaa ja suunnistaa tässä kaoottisessa tietoympäristössä.

Emme kaikesta huolimatta voi koskaan täysin ”voittaa” sotaa valeuutisia vastaan, koska ne ovat liikkuva kohde, joka muuttuu jatkuvasti. Voimme kuitenkin opettaa nuorille keinoja, jotka auttavat heitä liikkumaan tässä ympäristössä, kysymään hyviä kysymyksiä ja harkitsemaan ennen jonkin tiedon jakamista.

Oletko saanut hankkeestasi palautetta? Millaista esimerkiksi?

Keräämme yksityiskohtaista palautetta jokaisen kierroksen jälkeen, ja arviot ovat olleet suunnattoman positiivisia. Esimerkiksi 93 prosenttia olympialaisiin osallistuneiden opiskelijoiden opettajista kertoi, että tehtävät parantavat opiskelijoiden kykyä torjua disinformaatiota ja huijauksia. Lisäksi suositteluindeksimme, joka on käyttäjätyytyväisyyden keskeinen mittari, oli viime kierroksella yli 76, mikä on erinomainen tulos.

Millaisia neuvoja antaisit muille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden saavuttamiseksi?

Jokainen maa ja alue on erilainen, ja paikalliset järjestöt tietävät parhaiten, mikä toimii heidän yhteisöissään. Seuraavat periaatteet ovat kuitenkin toimineet meillä.

Ensimmäinen on se, ettemme kerro nuorille, mitä ajatella. Todellinen kriittinen ajattelu on näkemysten moninaisuuden kunnioittamista. Jos opiskelijat kokevat, että heidän mielipiteensä sivuutetaan tai sanellaan, heidän kiinnostuksensa lopahtaa. Opetamme heille, että tosiasiat on todennettava, mutta mielipiteistä pitää keskustella kunnioittavasti.

Toiseksi saavutettavuus ja osallistavuus ovat avainasemassa. Toimillamme on todellista merkitystä vain, jos ”puhkaisemme kuplan” ja saavutamme muutkin kuin huippukouluissa opiskelevat. Ohjelmamme on maksuton, se on kokonaan verkossa, siihen osallistumiseen on matala kynnys, ja se on saatavilla myös suurimman etnisen vähemmistömme kielellä. Tänä vuonna 53 prosenttia osallistujista oli ammatillisista lukioista.

Kolmas periaate on miettiä skaalautuvuutta alusta alkaen ja hyödyntää uutta teknologiaa sen saavuttamiseksi. Arvioimme avoimet vastaukset tekoälyn avulla ja pidämme siten yllä laadukasta koulutuskokemusta turvautumatta monivalintatesteihin. Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan vakavia haasteita, mutta se tarjoaa myös tehokkaita työkaluja niihin vastaamiseksi.

Richard Vaško on ollut mukana Slovak Debate Association (SDA) ‑järjestössä 12-vuotiaasta lähtien. Hän voitti Slovakian kansallisen väittelysarjan lukiossa ja edusti Slovakiaa koulujen välisissä väittelyn maailmanmestaruuskisoissa. Hän valmistui huippuarvosanoin laki-, politiikka- ja filosofiaopinnoista Warwickin yliopistosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja opiskelee parhaillaan koulutuksen (tieto, valta, politiikka) maisteriohjelmassa Cambridgen yliopistossa.

Richard on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien SDA:ssa, jossa hän kehitti kriittisen ajattelun olympialaiset (Critical Thinking Olympiad), joita hän koordinoi. Hän on työskennellyt myös Slovakian opetusministeriön strategisen viestinnän ryhmässä (StratCom) ja laatinut yhdessä muiden kanssa kansalliselle opetus- ja nuorisoinstituutille medialukutaitoa koskevia opettajan käsikirjoja. Hän tekee tutkimusta ja pitää monietnistä kesäkoulua heikossa asemassa oleville lapsille yhdessä Mathias Bel ‑instituutin kanssa. Mathias Bel ‑instituutti on Slovakian etnisiin vähemmistöihin ja marginalisoituneisiin romaniyhteisöihin keskittyvä kansalaisjärjestö.