ETSK:n mielestä Valko-Venäjän tilanne on eurooppalainen ongelma, ja se olisi otettava asianmukaisesti huomioon. EU ja sen jäsenvaltiot voisivat auttaa Valko-Venäjää koskevan riippumattoman uutisoinnin välittämisessä ja levittämisessä Euroopassa asettamalla uutiset saataville muilla kielillä. 

Sen jälkeen kun Valko-Venäjällä järjestettiin elokuussa 2020 presidentinvaalit, joita oppositio ja läntiset demokratiat pitivät epärehellisinä, Aljaksandr Lukašenkan autoritaarinen hallinto on ryhtynyt raakoihin toimiin ennennäkemättömän protestiliikkeen tukahduttamiseksi maassa ja käynnistänyt massiivisen hyökkäyksen kansalaisyhteiskuntaa ja uutismediaa vastaan. Yli 35 000 ihmistä on pidätetty, tuhannet ovat joutuneet poliisivoimien pahoinpitelemiksi ja useita mielenosoittajia on surmattu. 

Koko tänä aikana toimittajat, bloggaajat ja kirjailijat ovat raportoineet mielenosoituksista, dokumentoineet poliisiväkivaltaa, tarjonneet totuudenmukaista tietoa, etsineet toimivia internetyhteyksiä videotallenteiden viemiseksi tietoverkkoon ja yrittäneet välttää joutumisen pidätetyksi. Heidän ansiostaan koko maailma on saanut tietää Valko-Venäjän ennenkokemattomasta ihmisoikeuskriisistä. On tärkeää tunnustaa valkovenäläisten toimittajien uskomaton työ ja sen edellyttämät uhraukset ja muistaa, että he ovat usein joutuneet vaarantamaan oman ja toisinaan myös perheensä hengen vain tuodakseen totuuden esiin. On annettava tunnustusta kaikille rohkeille ja rauhanomaisille mielenosoittajille, jotka ovat löytäneet mitä luovimpia keinoja ilmaistakseen vastarintansa.

ETSK painottaa, että Valko-Venäjän tilanne on eurooppalainen ongelma ja että se olisi otettava asianmukaisesti huomioon. EU ja sen jäsenvaltiot voisivat auttaa Valko-Venäjää koskevien uutisten välittämisessä laajemmalle yleisölle luomalla yhteyksiä Valko-Venäjän riippumattomiin tietotoimistoihin ja asettamalla niiden sisällön saataville muilla kielillä. 

ETSK mainitsee äskettäisessä tiedonannossaan tärkeitä toimia, joita EU:n jäsenvaltiot voisivat toteuttaa Valko-Venäjän ja mahdollisesti muidenkin maiden riippumattoman media-alan tukemiseksi:

  • Toimitaan maailmanlaajuisena esimerkkinä medianvapauden tukemisessa kriisitilanteissa antamalla apua ja ulottamalla hätätilanteessa tarjottava suoja ja viisumivapaus valkovenäläisiin toimittajiin, jotka hakevat turvaa sortotoimien vuoksi.
  • Perustetaan eurooppalainen rahasto sekä kansallisia rahastoja Valko-Venäjän vapaan median ja toimittajien tueksi ja mahdollisesti ulotetaan tämä malli muihinkin diktatuurimaihin. Sen puitteissa olisi annettava hätäapua sorretuille ja kotimaastaan lähtemään joutuneille toimittajille, jotka tarvitsevat oikeudellista ja taloudellista apua sekä psykologista tukea.
  • Laaditaan strategia tuen kanavoimiseksi siten, että toimittajat voivat jatkaa työtään. 
  • Pohditaan keinoja riippumattomien valkovenäläisten toimittajien ottamiseksi mukaan EU:n jäsenvaltioiden uutistoimituksiin tai tarjotaan heille mahdollisuuksia apurahoihin.
  • Lisätään tukea ja varmistetaan joustavuus vähentämällä byrokraattisia vaatimuksia EU:n rahoitustuen saamisessa.
  • Etsitään vaihtoehtoisia tapoja tarjota internetyhteys EU:sta käsin, jos valtiollinen palveluntarjoaja estää pääsyn internetiin. 
  • Tuetaan tiedonsiirtoon liittyviä innovaatioita. 
  • Lopetetaan sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen toimitukset Valko-Venäjälle, joita voidaan käyttää internetin ja verkkosivustojen sensurointiin, ja määrätään seuraamuksia maan kansalliselle televiestintäyhtiölle Beltelecomille, jolla on kansainvälisen verkkoliikenteen monopoli ja joka on ollut internetin sulkemisten takana Valko-Venäjällä.
  • Torjutaan internetin valvontaa ja tarjotaan valkovenäläisille toimittajille välineitä sensuurin kiertämiseksi ja digitaitojen parantamiseksi. 

ETSK:n mielestä EU:n olisi myös pikaisesti lisättävä pakoteluetteloon kaikki tuomarit, syyttäjät ja poliisihenkilöstö, jotka ovat osallistuneet toimittajiin ja aktivisteihin kohdistettuihin oikeustoimiin.

Tatjana Babrauskienė, ETSK:n jäsen