ETSK info

Tšekin eurooppaministeri Mikuláš Bek paljasti Prahassa 28. huhtikuuta 2022 ETSK:n jäsenille pitämässään puheessa Euroopan unionin neuvoston tulevan puheenjohtajavaltion Tšekin viisi todennäköistä poliittista painopistettä.

Mikuláš Bek kertoi ETSK:n työvaliokunnan kokouksessa, mitkä ovat Tšekin puheenjohtajuuskauden todennäköiset poliittiset painopisteet, ja korosti, että pääpaino olisi vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä mutta viimeaikaisten tapahtumien vuoksi myös turvallisuudessa.

Puheenjohtajavaltio Tšekki käyttää maan entisen valtionpäämiehen Václav Havelin Aachenissa pitämässä puheessa käyttämää tunnuslausetta ”Eurooppa tehtävänä” ja keskittyy seuraaviin kysymyksiin:

1) Ukrainan pakolaiskriisin ja kriisinjälkeisen elpymisen hallinta,
2) Euroopan energiaturvallisuus,
3) Euroopan puolustusvalmiuden ja kyberturvallisuuden vahvistaminen,
4) Euroopan talouden strateginen kestokyky,
5) demokraattisten instituutioiden kestokyky.

Ministeri Bek viittasi Ukrainan kriisin kehitykseen ja totesi, että ”kohtuuhintaisten, kestävien mutta myös luotettavien energialähteiden saatavuuden varmistaminen on yksi suurimmista haasteista, joita EU on koskaan kohdannut”.

ETSK:n jäsenet kehottivat keskustelussa ministeriä lisäämään EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten tukea kansalaisjärjestöille ja huomauttivat, että tällaiset järjestöt ovat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä aiheutuneen humanitaarisen kriisin etulinjassa ja tarvitsevat kiireesti käytännön tukea.

Eurooppalainen solidaarisuus oli toinen keskustelun keskeinen aihe: jäsenet korostivat, että energian tuonti Venäjältä olisi mahdollista lopettaa vain, jos kaikki EU:n jäsenvaltiot pitävät yhtä ja jakavat käytettävissä olevat energialähteet.

Useat puhujat myös varoittivat, ettei sosiaalisia näkökohtia pidä jättää huomiotta Tšekin puheenjohtajakaudella vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Energian ja elintarvikkeiden hintojen noustessa köyhyys on kasvussa ja uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Osana tapahtumaa järjestetyssä seminaarissa, jossa käsiteltiin kestävien ja kohtuuhintaisten energialähteiden optimaalista yhdistelmää, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Christa Schweng korosti, että on olennaisen tärkeää vähentää EU:n energiariippuvuutta kolmansista maista. Nyt olisi monipuolistettava energialähteitä ja lisättävä investointeja uusiutuviin energialähteisiin.

”Onnistuneen siirtymän varmistamiseksi kansalaisjärjestöillä on oltava keskeinen rooli toimintapolitiikkojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa”, hän totesi. (mp)

ETSK pitää myönteisenä Euroopan komission ehdotusta direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä. Tämän kipeästi kaivatun aloitteen avulla voidaan asettaa selkeät ja tarkasti määritellyt kriteerit työsuhteiden luokittelemiseksi ja säännellä algoritmien käyttöä alustatyöntekijöiden rekrytoinnissa ja palkkaamisessa.

ETSK totesi, että sitovan oikeudellisen välineen eli direktiivin käyttö alustatyöskentelyn sääntelemiseksi on perusteltua, koska työolojen ja -ehtojen sekä lainsäädännön monimuotoisuus jäsenvaltioissa johtaa usein alustatyöntekijöiden huonoon kohteluun ja heikentää kansallisten ja EU:n työsuojelunormien tehokkuutta. Lausunto hyväksyttiin ETSK:n täysistunnossa maaliskuussa äänin 149 puolesta, 80 vastaan 17:n pidättyessä äänestämästä.

Lausunnon esittelijän Cinzia del Rion mukaanesimerkkejä alustatyöntekijöiden syrjinnästä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta näkyy kaikkialla EU:ssa. Tilanne jäsenvaltioiden välillä on hyvin vaihteleva – se on sääntelyviidakko, joka on selvitettävä. Direktiiviehdotuksella pyritään luomaan joustava sääntelykehys, jota voidaan mukauttaa kansallisella tasolla ja jossa otettaisiin huomioon työolojen ja -ehtojen eroavaisuudet.

Ylivoimaisesti tärkein kysymys on työsuhteen oikeudellinen luokitus ja sen selkeä erottaminen aidosti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. Tätä varten on tarpeen määritellä selkeästi oikeudellisesti vastuullinen työnantaja sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen asianmukaisen maksamisen varmistamiseksi että työehtosopimusneuvottelujen mahdollistamiseksi. ETSK katsoo kuitenkin, että komission ehdotuksen teksti on tältä osin liian yleisluonteista ja epämääräistä ja useissa muissakin kohdissa, kuten työntekijöiden ja ammattiyhdistysten edustajien oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi koskevassa kohdassa.

Nämä oikeudelliset epävarmuustekijät saattavat tietyissä olosuhteissa suosia pimeän työn muotojen syntymistä ja niiden yleistymistä sekä valitettavia hyväksikäyttötilanteita ja kilpailua työntekijöiden välillä. Heihin saattaa ETSK:n mukaan kohdistua laittomia alihankintakäytäntöjä. 

ETSK:n työnantajat-ryhmä antoi vastalausunnon, joka sai yli 30 prosenttia annetuista äänistä ja joka julkaistiin hyväksytyn lausunnon liitteenä. Työnantajat-ryhmä vastusti direktiivin käyttöä alustatyöskentelyn sääntelyssä, koska se pelkää, että tällaista sitovaa lainsäädäntöä pidettäisiin yleispätevänä ratkaisuna. Tämä voi muodostua esteeksi innovoinnille ja investoinneille, kun digitaalisia alustoja perustetaan ja kehitetään EU:ssa.

Ryhmä on myös eri mieltä EU:n oikeudellisen määritelmän käyttöönottamisesta sen osalta, miten erotellaan alustojen kautta työskentelevät työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, koska sen yhteydessä olisi mahdotonta ottaa huomioon eri maissa käytetyt erilaiset mallit tai pysyä mukana työmarkkinoiden dynaamisessa kehityksessä. (ll)
 

ETSK on kehottanut EU:n jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan ja panemaan täytäntöön EU:n direktiivin, jossa säädetään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista. ETSK varoittaa äskettäin antamassaan lausunnossa kyseisen direktiivin puutteellisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen heikosta täytäntöönpanosta EU:ssa.

Maassa laittomasti oleskelevien maahanmuuttajien työllistäminen perustuu usein työvoiman hyväksikäyttöön, ja se on myös maahanmuuttajien salakuljetuksen vetotekijä. Sen vuoksi tuhannet ihmiset menettävät vuosittain henkensä lähtiessään vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. ETSK:n mielestä molempiin rikollisiin käytäntöihin olisi tartuttava päättäväisin toimin jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

ETSK painottaa lausunnossaan, että seuraamusten ankaruus vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain ja että useimmissa tapauksissa niillä on vain vähän varoittavaa vaikutusta maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palkkaamisen estämiseksi. 

Direktiivin puutteena on myös se, ettei se ole omiaan kannustamaan maahanmuuttajia tekemään virallisia kanteluja työnantajistaan. Tämä johtuu muuttajien usein oikeutetusta ja perustellusta pelosta tulla palautetuksi alkuperämaahan. Tuemme vakaasti komission aikomusta käynnistää rikkomusmenettelyjä jäsenvaltioita vastaan, jos ne eivät edelleenkään toimita kaikkia asiaankuuluvia tietoja direktiivistä johtuvien keskeisten seuraamuksiin, tarkastuksiin ja muuttajien oikeuksien suojeluun liittyvien velvoitteiden täytäntöönpanosta, lausunnon esittelijä Carlos Manuel Trindade sanoi. 

ETSK analysoi erillisessä lausunnossa uudistettua maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaista EU:n toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2021–2025. Komitea on tyytyväinen toimintasuunnitelman kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja pitää sitä jatkona tämän vaarallisen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi tehdylle työlle. Europolin lukujen mukaan yli 90 prosenttia Euroopan unioniin laittomasti tulleista henkilöistä on matkustanut salakuljetusverkostojen avustamana jossakin matkansa vaiheessa.

Maahanmuuttajien salakuljetuksen torjunta nimetään painopisteeksi EU:n uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa, sillä maahanmuuttajien salakuljetus on vaatinut tuhansien maahanmuuttajanaisten, -lasten ja -miesten hengen. Se loukkaa maahanmuuttajien oikeuksia, ja siinä käytetään hyväksi EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä. Lisäksi se uhkaa Euroopan turvallisuutta.

Maahanmuuttajien salakuljetuksen torjunta ei kuitenkaan missään tapauksessa saa suuntautua maahanmuuttajia tai näille tarjottavaa humanitaarista apua ja tukea vastaan. Solidaarisuutta ei tule kriminalisoida, lausunnon esittelijä José Antonio Moreno Diaz sanoi. Ymmärrämme, että EU:n ulkorajojen turvaaminen on ensisijainen tavoite, mutta ulkorajojen suojelussa on aina kunnioitettava ihmisoikeuksia.

Maaliskuun täysistunnossaan aiheesta Rikosoikeudellisin keinoin toteutettavan ympäristönsuojelun parantaminen hyväksymässään lausunnossa ETSK ehdotti, että EU:n tulisi määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia mahdollisimman monentyyppisille ympäristörikoksille.

Lausunnossa tarkastellaan ehdotettua uutta EU:n ympäristörikosdirektiiviä ja esitetään käytännön tapoja tehdä siitä todella tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava.

ETSK suhtautuu myönteisesti ympäristörikosten luettelon laajentamiseen yhdeksästä kahdeksaantoista, mutta katsoo, että direktiivin tulisi kattaa mahdollisimman monenlaisia ympäristörikostyyppejä. Komitea katsoo myös, että enimmäisseuraamuksia olisi korotettava huomattavasti, jotta ne olisivat todella tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.

Lisäksi lausunnossa ehdotetaan, että ympäristörikokset siirrettäisiin Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan, koska monilla ympäristörikoksilla tiedetään olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

ETSK kehottaa myös sisällyttämään ympäristötuhorikoksen direktiiviin ja määrittelemään sen ”laittomaksi tai mielivaltaiseksi teoksi, johon on syyllistytty tietoisena siitä, että teko aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavaa ja joko laaja-alaista tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle”. ETSK toteaa, että aseelliset selkkaukset täyttävät käytännössä lähes aina ympäristötuhorikoksen määritelmän. 

Ympäristörikollisuus on maailman neljänneksi tuottavin rikollisuuden ala, ja se on lisääntymässä EU:ssa. Vaikka rajat ylittävien tuomioiden määrä ei ole kasvanut merkittävästi, Euroopassa tehtyjen ympäristörikosten määrä sen sijaan on kasvanut.
ETSK korostaa kuitenkin, ettei direktiivin tarkistaminen yksin riitä. Yksi nykyisen direktiivin arvioinneissa havaituista heikkouksista on sen täytäntöönpano jäsenvaltioissa. ETSK korostaakin tarvetta vahvistaa rikosprosessiketjua ja ehdottaa, että EU:n jäsenvaltiot perustaisivat ympäristörikollisuuteen erikoistuneita poliisivoimia, syyttäjiä, tuomareita ja tuomioistuimia.

Vuoden 2008 ympäristönrikosdirektiivi on tärkein EU:ssa voimassa oleva sitova väline ympäristörikollisuuden torjumiseksi. Vuosina 2019 ja 2020 tehty arviointi osoitti, ettei sillä ollut käytännössä suurta vaikutusta. Viime vuosikymmenen aikana menestyksekkäästi syytteeseen asetettujen ja tuomittujen ympäristöasioiden määrä on pysynyt vähäisenä, seuraamukset eivät olleet riittävän varoittavia eikä rajatylittävä yhteistyö ollut järjestelmällistä. Arvioinnin jälkeen komissio päätti korvata sen uudella EU:n direktiivillä. (mr)
 

Euroopan unionilla on velvollisuus puolustaa unionin perusarvoja, joihin sisältyvät myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet. Tästä syystä ETSK tuki maaliskuun täysistunnossaan voimakkaasti antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan Euroopan komission strategian laatimista.

ETSK on vakuuttunut siitä, että antisemitismi koettelee Eurooppa-aatetta, oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksia ja demokratiaa, toteaa esittelijä Ákos Topolánszky.

Komitea pitää myönteisenä, että antisemitismiin puuttumisen lisäksi strategialla pyritään myös tukemaan juutalaista elämäntapaa sekä kehittämään julkista politiikkaa ja tekemään yhteistyötä yhteisöjen tasolla vastavuoroisen hyväksynnän edistämiseksi.

ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää ymmärtää, mistä juutalaisiin ja juutalaisyhteisöihin kohdistuva väkivalta juontaa juurensa ja kartoittaa sen syyt, jotta voidaan toimia tehokkaasti paitsi rikosoikeusjärjestelmän kautta myös turvautumalla tehokkaampiin toimiin yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla. 

Lisäksi juutalainen kulttuuri, joka on kulttuuriperintönä erottamaton osa eurooppalaista identiteettiä, on tuotava paremmin kansalaisten ja suuren yleisön ulottuville. Komitea kehottaa unionin toimielimiä, jäsenvaltioita ja työmarkkinajärjestöjä esittelemään asianmukaisesti juutalaisten roolia EU:ssa ja arvostamaan sitä kiinteänä ja erottamattomana osana yhteistä kulttuuriamme.

Komitea katsoo, että mediassa olisi käytettävä systemaattisesti kaikkia saatavilla olevia perustuslaillisia ja eurooppalaisia oikeudellisia välineitä antisemitistisen sisällön torjumiseksi, ja tietämystä ja ymmärrystä juutalaisesta elämäntavasta olisi parannettava huolehtimalla siitä, että aiheesta raportoidaan tasapainoisemmin ja sensitiivisemmin. 

Juutalaisyhteisöjen ja niiden jäsenten edustus on sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa usein hyvin vähäistä, ja mediassa keskitytään pääasiassa antisemitistisen väkivallan ja terrorismin vaikutuksiin. Tämän lisäksi olisi kuitenkin välitettävä myös myönteisempää sisältöä yhteiselon merkityksen tunnustamisen hengessä. 

Lopuksi ETSK kannustaa Euroopan komissiota antamaan antisemitismin torjunnalle ja juutalaista elämäntapaa tukevalle strategiselle ohjelmalle vahvan ulkoisen ulottuvuuden kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön kaikilla osa-alueilla. Komitea mainitsee naapuruuspolitiikan ja kehitysyhteistyön välineet sekä välineet, jotka auttavat lähentämään ehdokasvaltioita unioniin, asianmukaisina mekanismeina antisemitismin torjunnassa ja juutalaisen elämäntavan edistämisessä. (gb)

ETSK kannattaa toimenpiteitä, joita komissio ehdottaa kuoriyhtiöiden väärinkäytön estämiseksi ja yritysten tosiasiallisen vähimmäisverotuksen varmistamiseksi, mutta toivoo niiden vahvistamista. Komitea huomauttaa maaliskuun täysistunnossa hyväksymissään kahdessa lausunnossa ehdotusten mahdollisista puutteista ja esittää tärkeitä lisäyksiä. 

Tehokkaan ja oikeudenmukaisen verotuksen varmistaminen kaikkialla sisämarkkinoilla on ratkaisevan tärkeää todellisen elpymisen edistämiseksi covid-19-pandemian jälkeen ja digitaalisen ja vihreän siirtymän rahoittamiseksi. ETSK toteaa antamissaan lausunnoissa kannattavansa komission ehdotuksia, joiden tavoitteena on estää kuoriyhtiöiden käyttö verojen välttelyyn ja ottaa käyttöön yritysten tosiasiallinen vähimmäisverotus, mutta huomauttaa ehdotusten mahdollisista puutteista ja esittää tärkeitä lisätoimenpiteitä. 

Kuoriyhtiöiden käytön estämistä käsittelevän lausunnon esittelijä Benjamin Rizzo tähdensi, että ”jäsenvaltioihin perustetut kuoriyhtiöt on saatava noudattamaan komission ehdotusta ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan, jotta EU:n rahoituskapasiteetti ei rapautuisi”. 

Lausunnon toinen esittelijä Javier Doz Orrit totesi, että ”kuoriyhtiöiden vastainen direktiivi täydentää komission esittämää rahanpesun vastaista lainsäädäntöä, mutta sitä olisi täydennettävä vielä säädöksellä, jolla estetään kuoriyhtiöitä pyörittävien nk. ammattimaisten mahdollistajien (”professional enablers”) toiminta”. 

Yritysten tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevan lausunnon esittelijä Krister Andersson sanoi: ”OECD:n odotetaan esittävän piakkoin muun muassa tärkeät safe harbour ‑säännöt ja yksinkertaistettuja hallinnollisia ilmoituksia koskevat säännöt. Myös nämä säännöt olisi otettava direktiivissä huomioon. On ratkaisevan tärkeää, että oikeudelliset säännöt saatetaan yhdenmukaisesti osaksi EU-maiden lainsäädäntöä ja että niitä sovelletaan yhtäläisesti ja samanaikaisesti kaikkialla maailmassa.” 

Lausunnon toinen esittelijä Petru Sorin Dandea huomautti, että ”ETSK olisi toivonut vaikutustenarviointia niistä direktiivin osista, joilla varmistetaan yhteensopivuus EU:n lainsäädännön kanssa, ja kehottaa tekemään tällaisen analyysin ja asettamaan sen julkisesti saataville”. (tk)
 

Uusi eurooppalainen Bauhaus asettaa kulttuurisen ja luovan ulottuvuuden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja perusparannusaallon ytimeen ja toimii lähtökohtana vihreälle siirtymälle. Näillä sanoilla ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng tiivisti ETSK:n kannan tähän uuteen komission aloitteeseen, kun hän tapasi innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaavan komission jäsenen Mariya Gabrielin ETSK:n täysistunnossa 23. maaliskuuta 2022.

”Tuemme varauksetta tätä tavoitetta, jolla taataan kaikille kansalaisille käytännön kokemusten avulla mahdollisuus käyttää kiertotalouden mukaisia ja vähemmän hiili-intensiivisiä tuotteita kodeissa, työpaikoilla, julkisissa rakennuksissa ja asuntokannassa”, Schweng sanoo. Hän korosti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisen ja tulevaisuuteen katsomisen tärkeyttä ja lisäsi, että ”ETSK on valmis osallistumaan aktiivisesti 'uusi eurooppalainen Bauhaus' ‑liikkeeseen, jotta voidaan varmistaa tuloksekas vuoropuhelu kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjota ratkaisuja heidän päivittäiseen elämäänsä ja parantaa sitä”.

Pandemian vakaviin seurauksiin ja Ukrainan sodan puhkeamiseen viitaten Gabriel korosti tällaisten hankkeiden merkitystä tässä hetkessä: ”Mielestäni on tärkeämpää kuin koskaan nähdä toivoa tulevaisuudessamme ja jatkaa yhteistyötä asian hyväksi. Sillä juuri sitä uusi eurooppalainen Bauhaus edustaa. ETSK on hankkeen menestyksen kannalta olennainen kumppani. Yhdessä varmistamme, että liikettä aletaan toteuttaa mahdollisimman lähellä paikallisyhteisöjä, Euroopan kansalaisia ja heidän kotejaan.”

Komissaari arvioi, että osallistava lähestymistapa on ”ratkaisevan tärkeä kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun ylläpitämiseksi” ja lisäsi, että ”juuri tämä yhteiskehittämisen ja yhteistyön ajatus toimi innoituksena aloitteellemme”. Hän kiitteli hyviksi ETSK:n ehdotuksia, kuten ehdotusta perustaa paikallistasolla tukea tarjoava kansalaisyhteiskuntafoorumi ja aikomusta järjestää erityinen konferenssi vuosittaisen ”uusi eurooppalainen Bauhaus” -festivaalin yhteydessä 9.–12. kesäkuuta 2022. Toinen tärkeä askel on huhtikuussa 2022 käynnistettävä ”uusi eurooppalainen Bauhaus Lab” -ryhmä, joka on yhteiskehittämistä, prototyyppien luomista ja testausta käsittelevä pohdinta- ja toimintaryhmä. (mp)

ETSK hyväksyi maaliskuun täysistunnossaan lausunnon rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleenlaatimisesta ja piti myönteisenä, että komission uudessa ehdotuksessa on otettu huomioon ETSK:n aiemmissa lausunnoissa esiin nostetut kysymykset.

Esittelijä Mordechaj Martin Salamon kommentoi asiakirjan hyväksymistä seuraavasti: ”ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti EU:n lähestymistapaan, koska sillä vauhditetaan erityisesti energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten kunnostamista sekä viedään Euroopan unionia lähemmäs hiilestä irtautumista lämmityksen ja jäähdytyksen alalla. EU:n tason toimenpiteet ovat tehokkaampia tarvittavan siirtymän nopeuttamiseksi.”

Päivitetyllä rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä pyritään edistämään energiatehokkaan, laadukkaan ja fossiilittoman rakennetun ympäristön aikaansaamista sekä tarjoamaan välineitä energiaköyhyyden torjumiseksi ja pitkän aikavälin rakenteellisen investointivajeen korjaamiseksi.

Energian hintojen viimeaikainen jyrkkä nousu ja ainakin keskipitkällä aikavälillä todennäköisesti korkealla pysyvät hinnat osoittavat, että on tärkeämpää kuin koskaan ottaa käyttöön strategia energiaköyhyyden lieventämiseksi ja poistamiseksi. 

Vuonna 2018 jo 6,8 prosenttia ihmisistä eri puolilla EU:ta (noin 30,3 miljoonaa) ei pystynyt maksamaan kaasu-, sähkö- ja vesilaskujaan ja heitä uhkasi toimitusten katkaiseminen. Viimeaikainen kehitys on pahentanut tätä ongelmaa entisestään. 

Jotta voidaan varmistaa kunnolliset, kohtuuhintaiset ja terveelliset asunnot kaikille, EU:n olisi toteutettava pitkän aikavälin toimenpiteitä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, mukaan lukien asbestin turvallinen poistaminen. Tämä on sitäkin kiireellisempää, kun otetaan huomioon fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen tuleva kallistuminen, joka johtuu EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kasvavista kustannuksista. (mp)

Menettelyjen oikeudenmukaisuus ja paikallisyhteisöjen kanssa käytävä vuoropuhelu lisäävät unionin kansalaisten tietoisuutta energiakäänteen hyödyistä ja motivoivat heitä osallistumaan siihen, toteaa ETSK maaliskuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa.

Keskinäisen luottamuksen rakentaminen kaikkien sidosryhmien kanssa on keskeinen edellytys energiakäänteen ja vähähiilisyyteen siirtymisen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle, korostaa ETSK antamassaan lausunnossa ”Energiakäänteen ja vähähiilisyyteen siirtymisen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden perusedellytykset”. 

”Kaikkien energiakäänteeseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä on huolehdittava avoimesta viestinnästä sekä täysipainoisesta osallistumisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen kehittämiseen kaikilla asianmukaisilla tasoilla EU:sta paikallishallintoon”, sanoi esittelijä Arnaud Schwartz.

Toinen esittelijä Jean Coulon totesi: ”Kansalaisyhteiskunnan tuki on äärimmäisen tärkeää, jotta varmistetaan yhteisön sitoutuminen energiakäänteeseen, sillä paikalliset organisaatiot voivat osallistua helpommin julkiseen keskusteluun ja torjua mahdollisia virheellisiä käsityksiä tieteellisin tiedoin.”

Energiakäänne on Euroopan unionille välttämätön, koska se on sekä yksilöille että yhteisöille oikeudenmukaisempi ja puhtaampi ratkaisu. Se myös tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kansalaisille. Energiakäänne edellyttää kuitenkin henkilökohtaisia ja kollektiivisia muutoksia, ja lyhyellä aikavälillä vähähiilisyyteen siirtyminen merkitsee kustannusten nousua tuottajille ja korkeampia hintoja kuluttajille.

Siksi on keskeisen tärkeää, että asukkaat ja kaikki sidosryhmät vahvistavat keskinäistä luottamustaan ja hyväksyvät siirtymän ja sen mukanaan tuomat tekniset muutokset suunnitteluvaiheesta aina täytäntöönpanoon asti. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, prosessin on oltava riippumaton, avoin ja osallistava, annettavien tietojen tulisi olla korkealaatuisia ja helposti saatavilla ja päättäjien tulisi olla vastuuvelvollisia. (mp)

Ehdotettu Euroopan laajuisista liikenneverkoista annetun asetuksen päivitys on tarpeellinen ja tervetullut, jos EU aikoo todella edistää kestävyyttä ja älykästä liikkuvuutta, myös rautateillä. Tämä on keskeinen sanoma TEN‑T‑asetuksen ja rautateiden tavaraliikennekäytäviä koskevan asetuksen tarkistamisesta annetussa lausunnossa, joka hyväksyttiin maaliskuun täysistunnossa.

Uudella asetuksella parannetaan nykyistä sääntelykehystä, joka on peräisin vuodelta 2013, ja autetaan saavuttamaan infrastruktuurin osalta vihreän kehityksen ohjelmassa, kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevassa strategiassa ja rautatieliikenteen toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 

Kommentoidessaan lausunnon hyväksymistä Stefan Back totesi: ”Oli korkea aika ehdottaa uutta asetusta, jossa otetaan huomioon nykyinen toimintapoliittinen tilanne ja hyödynnetään viime vuosina saatuja kokemuksia. TEN-T-hankkeiden toteuttamista koskevien sääntöjen vahvistamista koskeva suunnitelma on erittäin hyvä uutinen, koska nykyisen asetuksen täytäntöönpano on viivästynyt merkittävästi eikä ole ollut tyydyttävää.”

ETSK arvostaa erityisesti Euroopan komission aikomusta asettaa yhteenkuuluvuus ehdotuksen ytimeen. Tämä tarkoittaa, että verkon toteutuksen yhteydessä varmistetaan saavutettavuus ja yhteydet kaikilla EU:n alueilla sekä matkustaja‑ että tavaraliikenteessä. Lisäksi uudella asetuksella on tarkoitus edistää kauko-, alue‑ ja paikallisliikenteen ja kaupunkisolmukohtien tehokasta koordinointia ja yhteenliittämistä.

Tekniseltä kannalta ETSK kannattaa ”ydinverkon” ja ”kattavan verkon” infrastruktuurivaatimusten yhdenmukaistamista edelleen ja välitavoitteiden asettamista: vuosi 2030 ydinverkon täytäntöönpanolle, vuosi 2040 laajennetulle ydinverkolle ja vuosi 2050 kattavalle verkolle. ETSK toistaa arviointitiedonannossa vuonna 2020 esittämänsä epäilykset siitä, pystytäänkö vuoden 2030 määräajasta pitämään kiinni, mutta katsoo myös, että se olisi säilytettävä paineen ylläpitämiseksi jäsenvaltioita kohtaan. (mp)

ETSK ehdottaa hiljattain antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa EU-viraston perustamista unionin pelastuspalvelumekanismin puutteiden korjaamiseksi. Vaikuttaa siltä, että mekanismilla ei enää pystytä reagoimaan ilmastonmuutokseen liittyviin katastrofeihin eikä moniin muihin katastrofeihin, kuten Ukrainan sotaan. 

ETSK:n ehdottama virasto nivoisi pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun entistä johdonmukaisemmin yhteen ja voisi tasoittaa tietä vahvemmille ulkopoliittisille toimille.

Vaikka unionin pelastuspalvelumekanismia lujitettiin ja mukautettiin oikeudellisesti toukokuussa 2021, Ukrainan sota on osoittanut, että sitä on parannettava ja pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun välistä yhteyttä on tiivistettävä kiireellisesti.

EU:n pelastuspalvelumekanismin vahvistamista koskevan lausunnon esittelijä Christophe Quarez totesi: Kaikkien näiden uusien haasteiden ja erityisesti Ukrainan sodan vuoksi katsomme, että mekanismin välineet eivät ole riittäviä tai riittävän tehokkaita. Ehdotetun pelastuspalvelusta ja humanitaarisesta avusta vastaavan EU-viraston perustamisesta olisi apua Ukrainan väestölle, ja virasto voisi käsitellä paremmin myös muita katastrofeihin ja humanitaarisiin kriisitilanteisiin liittyviä kysymyksiä.

Lausunnon toinen esittelijä Violeta Jelić lisäsi: Kaikkien osallistujamaiden on annettava pelastuspalvelulle enemmän tunnustusta ja arvostusta. Kyse on puhtaasti solidaarisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuvasta toiminnasta.

ETSK katsoo myös, että EU:n pelastuspalvelun diplomaattinen ulottuvuus ei ole riittävän kehittynyt. Koska Euroopan unionilla on ollut johtava rooli humanitaarisen avun lähettämisessä naapurimaihin, pelastuspalvelumekanismista voi tulla tehokas väline EU:n ulkopolitiikan välineistössä.

Lisäksi ETSK on ehdottanut lainsäädäntöön muutosta, joka mahdollistaisi automaattiset ja välittömät toimet mekanismin puitteissa ihmisen aiheuttaman katastrofin tai kriisin sattuessa EU:n alueella tai sen ulkopuolella. (at)

ETSK järjesti 29. maaliskuuta ensimmäisen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan foorumin, joka kokosi yhteen kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisöjen sekä EU:n toimielinten ja kansainvälisten instituutioiden edustajat keskustelemaan EU:n kauppapolitiikan tulevaisuutta koskevista innovatiivisista ideoista ja konkreettisista suosituksista. 

Kaupan ja kestävän kehityksen kannalta kriittisenä aikana järjestettyyn tapahtumaan sisältyi joukko pienryhmäkokouksia, joissa käsiteltiin aineellisia oikeuksia, seurantaa, täytäntöönpanoa ja paljon muuta. Osallistujia pyydettiin esittämään näkemyksensä osana kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15 kohdan toimintasuunnitelman käynnissä olevaa tarkistusta ja ottaen huomioon EU:n kumppanimaiden viimeaikaisen kehityksen. 

”ETSK sitoutuu toimimaan liikkeellepanevana voimana kunnianhimoisessa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa, joka heijastaa kansalaisyhteiskunnan suuria odotuksia”, vahvisti komitean puheenjohtaja Christa Schweng. Hän viittasi myös aikamme geopoliittisiin haasteisiin: Ukrainan sodalla, kuten monilla muillakin, on kestävyysulottuvuus. Kyse on resursseista ja riippuvuuksista maailmassa, johon ilmastonmuutos vaikuttaa.

Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange korosti, että maailmanlaajuinen kehys on muuttunut covid‑19‑pandemian ja Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Hän sanoi, että monenvälinen järjestelmä on vaarassa, ja piti selvänä, että kahdenvälisiä kauppasopimuksia olisi painotettava enemmän.

Luisa Santos BusinessEuropesta oli samaa mieltä siitä, että monenvälisyys on kriisissä, mutta lisäsi, ettemme saa luovuttaa, sillä monenvälisiä instituutioita tarvitaan vuoropuhelun ylläpitämiseen. Hän viittasi useisiin hiljattain Maailman kauppajärjestön (WTO) tasolla tehtyihin ympäristöaloitteisiin. 

Anaïs Berthier Client Earth -järjestöstä oli sitä mieltä, että EU:n kauppapolitiikka on liian eristyksissä muista politiikoista, kuten ympäristö- ja ilmastopolitiikasta. Hän korosti, että toteutetuilla itsenäisillä aloitteilla on taattava, että EU:n markkinoille saatettavat tuotteet täyttävät kestävyyskriteerit. 

Euroopan komission kaupan pääosaston varapääjohtaja Maria Martin-Prat, joka johtaa parhaillaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan toimintasuunnitelman tarkistamista, totesi, että johdonmukaisuus ei ole tavoite, mutta se on tehokasta ja sillä saadaan aikaan muutos. 

WTO:n varapääjohtaja Jean-Marie Paugam korosti, että kauppa ei saa olla ympäristöpolitiikan esteenä. ”Kestävän kehityksen osalta meillä on kaupan toimenpiteiden ilmoitusmekanismi ja olemme nähneet, että valtavia kaupan toimenpiteitä on hyödynnetty ympäristötavoitteissa.” 

ETSK:n kansainvälisen kaupan seurantakomitean puheenjohtaja ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan toimintasuunnitelman tarkistamista koskevan ETSK:n lausunnon esittelijä Tanja Buzek asetti odotukset korkealle toteamalla, että ”kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan toimintasuunnitelman tarkistamisen ensisijaisiin tavoitteisiin olisi suhtauduttava avoimin mielin, mikä tarkoittaa myös lokeroituneen toimintatavan murtamista”. Kunnianhimoiseen uudelleentarkasteluun on sisällytettävä uudistettu, seuraamukset mahdollistava täytäntöönpanomalli, johon kuuluu tehokkaampi kansalaisyhteiskunnan toteuttama seuranta, innovatiivisten välineiden soveltaminen ja kauppaa ja kestävää kehitystä edistävän vipuvaikutuksen voimistaminen. (at)

ETSK toteaa hiljattain antamassaan lausunnossa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi otettava tiiviisti mukaan EU:n uuden kauppapolitiikan mukaisia uusia vapaakauppasopimuksia koskeviin neuvotteluihin. 

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi oltava mukana EU:n uutta kauppastrategiaa koskevissa neuvotteluissa. Tämä auttaa varmistamaan, että kauppapolitiikan hyödyt jakautuvat aidosti kaikkien osapuolten kesken sekä EU:ssa että kumppanimaissa. 

Euroopan komissio esitti helmikuussa 2021 suuntaviivat uudelle avoimelle, kestävälle ja määrätietoiselle kauppastrategialle, jonka mukaan EU tiukentaa suhtautumistaan kauppakumppaneihinsa ja asettaa etusijalle kestävyyden. ETSK katsoo kuitenkin, että tämän kauppastrategian täytäntöönpanoon liittyy useita ennakkoedellytyksiä.

ETSK:n maaliskuun täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat toteavat, että tarvitaan vapaakauppa- ja investointisopimuksia koskeva uusi kehys, jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voidaan ottaa mukaan ja samalla lisätä yleistä tietoisuutta.

ETSK:n jäsen ja lausunnon esittelijä Stefano Palmieri korosti, että on syytä laatia uusi neuvottelumenetelmä sellaisen uuden etenemissuunnitelman vahvistamiseksi, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallistumisen neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin.

ETSK on suhtautunut kriittisesti EU:n käyttämiin erilaisiin neuvotteluvälineisiin ja katsoo, että on aika laatia uusi neuvottelustrategia, johon sisältyy uusia sääntöjä ja menettelyjä, jotta voidaan varmistaa kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten laaja ja rakentava osallistuminen. Ensimmäinen askel kohti tätä tavoitetta olisi sellaisen neuvotteluosapuolten välisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen, jolla taattaisiin, että molemmat osapuolet saattavat neuvottelujen eri vaiheet päätökseen. Toinen askel olisi sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perusteellinen uudistaminen. Lausunnossa ehdotetaan, että kaikkiin allekirjoitettuihin sopimuksiin on sisällyttävä sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa koskeva pöytäkirja.

Tämä kaksitahoinen uudistusprosessi perustuu EU:n uuteen kauppapolitiikkaan ja auttaa saavuttamaan sen tavoitteet. 

Toisen asteen opiskelijat kaikkialta Euroopasta esittivät kahdeksan konkreettista ehdotusta arvoista ja avoimuudesta vastaavalle Euroopan komission varapuheenjohtajalle Věra Jouroválle. Opiskelijat ottivat osaa virtuaaliseen nuorisotapahtumaan ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” (YEYS2022), jonka otsikkona oli ”Totuus valheista – nuoret haastavat disinformaation”. ETSK järjesti tapahtuman 31. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 2022. 

Kaksi päivää kestäneiden vilkkaiden virtuaalikeskustelujen jälkeen 99 iältään 16–18-vuotiasta opiskelijaa, jotka osallistuivat #YEYS2022-tapahtumaan, laativat erityisiä suosituksia, jotka he esittivät varapuheenjohtaja Věra Jouroválle ja joista he keskustelivat tämän kanssa.

”Koulutus on avainasemassa lisättäessä yhteiskuntamme sietokykyä disinformaatiota ja valeuutisia vastaan”, Věra Jourová totesi Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi 2022 -tapahtuman päätöspuheenvuorossa. Varapuheenjohtaja Jourová käsitteli perusteellisesti kaikkia suosituksia ja keskusteli jokaisesta niistä erikseen opiskelijoiden kanssa. ”Disinformaatio on uhka yhteiskunnalle etenkin sota-aikana. Meidän on puututtava siihen säilyttäen samalla sananvapaus”, hän totesi. 

#YEYS2022-tapahtuman tavoitteena oli lisätä tietoisuutta disinformaation vaaroista ja kannustaa osallistujia toimimaan aktiivisemmin valeuutisten torjunnassa. Tapahtumassa nuoria harjoitettiin havaitsemaan disinformaatio helposti ja torjumaan sitä. He työskentelivät pienissä ryhmissä ja erilaisissa työpajoissa ja kehittivät disinformaatiokampanjan, johon puututtiin myöhemmin vahvalla vastainformaatiokampanjalla.   

Opiskelijoille pitämässään avauspuheenvuorossa ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi: ”Valeuutisia levitetään jatkuvasti ja niillä pyritään heikentämään eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa. #YEYS2022-tapahtuma tarjoaa nuorille tilaisuuden kehittää kriittistä ajattelua ja oppia lisää disinformaation torjuntakeinoista. Nuoret ovat avainasemassa rakentamassa parempaa tulevaisuutta Euroopalle.”

Viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan päätti tapahtuman sanoen: ”Kansalaisyhteiskunnan edustajina haluaisimme tavata nuoria useammin, hyödyntää heidän ennakkoluulottomia lähestymistapojaan ja yhdistää huolenaiheemme heidän mielikuvitukseensa ja näkemykseensä tulevaisuudesta.” 

Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi 2022 – YEYS2022-tapahtuma – on mainittu yhtenä Euroopan nuorison teemavuoden 2022 tärkeimmistä tapahtumista.

Lisätietoa vuoden 2022 ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumasta on saatavilla tapahtuman virallisilla verkkosivuilla. (ks)
 

ETSK vietti Eurooppa-päivää tänä vuonna 7. toukokuuta, ja tapahtuman painopisteenä olivat nuoret ja Ukraina.

Komitea juhlisti päivää EU:n muiden Brysselissä sijaitsevien toimielinten tavoin keskittyen näihin kahteen yhteiseen aiheeseen.

Tämänvuotisen virtuaalitapahtuman pääaiheena oli Euroopan nuorison teemavuosi, ja lisäksi ETSK esitti tapahtumaa käsittelevillä verkkosivuillaan painokkaan kehotuksen tukea Ukrainaa ja seisoa sen rinnalla.

Eurooppa-päivää vietetään Brysselissä ja muualla EU:ssa joka vuosi Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 antaman historiallisen julistuksen kunniaksi. Se tarjoaa tilaisuuden pohtia, mitä EU on saanut rauhan, yhteistyön ja solidaarisuuden avulla aikaan ja mitä toivomme saavuttavamme tulevaisuudessa. Lisäksi kansalaiset kaikkialta Euroopasta pääsevät Eurooppa-päivänä tutustumaan EU:n toimielinten toimintaan ja siihen, mitä unioni voi tehdä heidän hyväkseen.

Lisätietoa on saatavilla täältä. (ck)

Arnold Puech d’Alissac, ETSK:n työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja

Tultuaan ensimmäistä kertaa valituksi Ranskan presidentiksi vuonna 2017 Emmanuel Macronista kuoriutui välittömästi uudistushenkisen keskustan lipunkantaja. Tällä kertaa hän ei nykyisen geopoliittisen ja kansallisen tilanteen johdosta niinkään ajanut tavoitteitaan uudistushenkisen keskustan edistämiseksi vaan korosti saavutuksiaan todellisena uudistajana, näkemyksiään maailmanpolitiikan alalla ja asemaansa johtajana, joka on elvyttänyt Ranskan politiikkaa. Lopulliset vaalitulokset paljastavat kuitenkin selvästi, että maa on huomattavasti jakautuneempi ja hajanaisempi kuin vuonna 2017.

Miten voimme antaa jälleen toivoa ranskalaisille ja varmistaa, ettei Marine Le Pen uskottele entistäkin pontevammin edustavansa poliittisen kentän keskustaa? Vastaus tähän on yksinkertainen: sosiaalinen nousu. Emmanuel Macronin on keskityttävä heikko-osaisiin ja annettava heille konkreettisia näkymiä etenemisestä taloudellisella ja sosiaalisella asteikolla.

Kesäkuussa ranskalaiset äänestävät kolmannen kerran – nyt parlamenttivaaleissa. Ranskan järjestelmä on lähtökohtaisesti aina suosinut vasta valittua presidenttiä, enkä ole lainkaan huolissani Macronin puolesta nytkään: hän saa vankan enemmistön, koska oppositio ei vasemmalla sen paremmin kuin oikeallakaan ole riittävän yhtenäinen.

Ja jos tasavaltalaiset haluavat pelastaa puolueensa, heidän on muutettava toimintamalliaan erityisesti Ranskaa koetelleissa keskeisissä kysymyksissä: alijäämät ja vakaus- ja kasvusopimus. Näin tasoitettaisiin tietä hyvinvoinnille ja toivolle.

Ranskan on jatkettava uudistuksia, erityisesti eläkeuudistusta, sillä eläkejärjestelmää leimaa julkisen ja yksityisen sektorin välinen syvä eriarvoisuus. Tällä rintamalla ei ole saatu aikaan edistystä. Presidentti Macronin viiden viime vuoden aikaisia saavutuksia tutkittaessa on selvää, että hän on epäonnistunut monien uudistusten toteuttamisessa. Hänen toisen kautensa suurena koetinkivenä tuleekin olemaan se, mitä uudistuksia hän kykenee viemään läpi.

Uudistukset tulevat olemaan hyvin vaikeita. Ranska on tiiviisti sidoksissa EU:hun, ja vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistaminen saattaa auttaa maata muuttamaan asioita.  Euroopalle Macron on mielestäni nyt ja jatkossakin hyvä liittolainen. Hän toimii myös Saksan hallituksen ehdotuksen mukaisesti ja nimittää kaksi ministeriä vastaamaan ympäristösiirtymästä.

Presidentti Macronilla on edessään vaikeuksia ja haasteita, mutta toivoaksemme hän ottaa toisella kaudellaan oppia ensimmäisellä kaudella saamistaan kokemuksista.

ETSK:n työntekijät-ryhmä

ETSK hyväksyi maaliskuun täysistunnossaan tärkeän lausunnon komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä. Ehdotuksen lisänä ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että korostetaan työsuhteen olemassaoloa koskevaa olettamaa ja vahvistetaan näitä säännöksiä, jotta voidaan estää sellaisten uusien porsaanreikien syntyminen, jotka mahdollistavat työntekijöiden luokittelemisen itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Lausunnossa käsitellään myös algoritmijohtamisen roolia ja alustatyöntekijöiden kollektiivisia oikeuksia.

Monet työnantajat eri puolilla Eurooppaa ovat vastustaneet jyrkästi keskustelua tästä uudesta alustatyöntekijöitä koskevasta direktiivistä, jonka tavoitteena on varmistaa alustatyöntekijöiden selkeä luokittelu työntekijöiksi nykyisten käytäntöjen estämiseksi. Se, että monet torjuvat suoralta kädeltä epävarmojen työsuhteiden ja näennäisyrittäjyyden sääntelyn, tekee tämän säädöksen tarpeellisuudesta entistä ilmeisempää: ongelma ei ratkea toimialan itsesääntelyn avulla. Ilman lainsäädäntöä alustat toimivat jatkossakin työsuhteiden raja-alueella ja välttävät työehtosopimusneuvottelut ja sosiaalisen suojelun. Näin ne tarjoavat kuluttajille edullisempia hintoja ja siirtävät tavanomaiseen tapaan vakavat seuraukset ja piilokustannukset koko yhteiskunnalle.

Oikeusvarmuuden ja selkeyden varmistaminen kaikkialla Euroopassa ei ole kuitenkaan pelkästään työntekijöiden etujen mukaista. Monet yritykset, joiden ääntä ei ole kuultu ja jotka noudattavat työlainsäädännön kirjaimen lisäksi myös sen henkeä, joutuvat kilpailemaan epäreiluissa olosuhteissa näiden sosiaalisen polkumyynnin muotojen vuoksi. Kysymys on olennainen osa Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua: haluammeko sosiaalista lähentymistä ylöspäin vai kilpailua alimmalla tasolla? Viime kädessä yhteiskuntarauha, josta nauttivat kaikki, myös yritykset, riippuu myös sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta ja tietyntasoisesta tasa-arvosta, jotka ovat vaarassa rosvokapitalismin takia.

Uudet työmuodot ovat aina luonteeltaan kiistanalaisia. Alustatyö ei luonnollisestikaan muodosta poikkeusta. Teknologinen kehitys tarjoaa uusia organisatorisia ja työllistymismahdollisuuksia, mutta tuo toisaalta mukanaan myös epävarmuutta. Prosessi ei itse asiassa ole uusi. Teollisen vallankumouksen alusta lähtien ammattiliittoja on syntynyt yhteisvastuullisena reaktiona tehtaiden luomiin epäinhimillisiin työoloihin. Asiat ovat sittemmin edistyneet, ja ainakin Euroopassa työntekijöitä suojellaan yleisesti ottaen hyvin. Tarvitaan kuitenkin jälleen korjausliikettä, jotta voidaan varmistaa, että innovointi ei tapahdu kansalaistemme ja työntekijöidemme elin- ja työolojen kustannuksella. (prp)

ETSK:n moninainen Eurooppa -ryhmä

ETSK:n uudessa, ETSK:n moninainen Eurooppa -ryhmän pyytämässä covid-19-pandemian vaikutuksia perusoikeuksiin ja kansalaisyhteiskuntaan käsittelevässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut kansalaisjärjestöjen työhön ja miten yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet kansalaisjärjestöjen kykyyn käyttää perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan.

Tutkimuksen johtavan laatijan Filip Pazderskin mukaan tutkimuksen tärkeimmät tulokset ja suositukset ovat seuraavat:

Pandemialla on ollut ennen kaikkea moninainen ja monimutkainen vaikutus kansalaisjärjestöihin. Toisaalta kansalaisjärjestöt järjestivät usein ensimmäisten joukossa toimintaansa uudelleen ja näin ollen vastasivat paikallisyhteisöjen tarpeisiin julkishallintoa tai yrityksiä nopeammin. Toiminnan siirtäminen verkkoon nopeutti digitalisaatiota. Kaiken tämän ansiosta kansalaisjärjestöt ovat voineet tavoittaa uusia yleisöjä ja tehostaa ja laajentaa toimintaansa. Koalitioiden rakentaminen, kokemusten vaihdon edistäminen ja yhteisten julkisten kantojen muodostaminen helpottuivat. Tämän seurauksena kansalaisjärjestöjen näkyvyys yhteiskunnassa on lisääntynyt, ja niiden päivittäinen tehtävä ymmärretään nyt paremmin.

Toisaalta sitkeä terveyskriisi on vaikuttanut kansalaisjärjestöihin voimakkaasti. Talousvaikeudet olivat akuutein vaikutus. Erityisesti pienemmät järjestöt, jotka toimivat suurkaupunkien ulkopuolella ja pyrkivät tuomaan yhteen digitaalisesti syrjäytyneempiä ryhmiä, joutuivat keskeyttämään työnsä. Monet niistä eivät ole vieläkään jatkaneet toimintaansa. Aktivistit kärsivät mielenterveyshaasteista ja etätyön aiheuttamasta väsymyksestä ja kokivat tulevaisuuden yhä epävarmemmaksi, mitä pahentaa pitkäaikainen sosiaalinen eristäytyminen. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa oli usein vaikea ylläpitää epäsäännöllisten työaikojen vuoksi.

Pandemia on tuonut esiin tai vahvistanut jo olemassa olevia ongelmia. Kansalaisjärjestöjen toimintakykyä on heikentänyt poikkeuslainsäädäntö, koska se on vähentänyt hallitusten avoimuutta, vaikeuttanut niiden työn valvontaa ja rajoittanut kokoontumis- ja ilmaisuvapautta. Verukkeena näille rajoituksille käytettiin pandemian torjuntaa. Lainsäädäntötyöhön liittyvät kansalaisvuoropuhelua koskevat normit ovat laskeneet. Kansalaisjärjestöjä ei useinkaan otettu mukaan edes kuulemisiin, joissa käsiteltiin kriisin vaikutuksia käsittelevää lainsäädäntöä. 

Näihin haasteisiin vastaamiseksi kansalaisjärjestöille on tarjottava joustavampaa ja helpommin saatavilla olevaa rahoitusta, niiden merkityksellinen osallistuminen EU:n varojen seurantaan on taattava ja on hyväksyttävä EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia, jossa korostetaan alan roolia, seurattava jatkuvasti kansalaistoimijoihin kohdistuvia hyökkäyksiä ja reagoitava niihin sekä luotava jäsennellympi kehys avoimelle ja säännölliselle EU:n kansalaisvuoropuhelulle. Nämä eivät ole uusia ajatuksia, mutta pandemia on antanut niille uuden merkityksen. Lisäksi kansalaisjärjestöjen roolin ja niiden saaman näkyvyyden ansiosta nämä ajatukset voidaan vihdoin toteuttaa käytännössä.

Valmis tutkimus esiteltiin kansalaisyhteiskuntapäivillä maaliskuussa. Lisätietoja on saatavilla täältä.

ETSK:n neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI) juhlistaa 20. vuosipäiväänsä 8. kesäkuuta Charlemagne-rakennuksessa Brysselissä järjestettävällä tapahtumalla, jossa tarkastellaan Euroopan teollisuuden edessä olevia haasteita. 

Konferenssissa tarkastellaan CCMI:n roolia ETSK:ssa ja suhteessa muihin EU:n toimielimiin ja keskustellaan siitä, miten CCMI voi tuoda lisäarvoa ja auttaa varmistamaan Euroopan teollisuuden vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistumisen. Lisäksi pohditaan, miten ETSK voi parhaiten edistää ratkaisujen löytämistä kaikkien Euroopan teollisuudenalojen kohtaamiin haasteisiin kilpailukyvyn säilyttämiseksi sekä tarpeeseen edistyä kohti avointa strategista riippumattomuutta. 

Neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (jonka lyhenne CCMI tulee ranskankielisestä nimestä Commission consultative des mutations industrielles) otti vuonna 2002 jatkaakseen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavan komitean tehtävät, kun tätä koskeva 50-vuotinen sopimus tuli päätökseen. Kyse on siten EU:n pitkäikäisimmästä elimestä, jonka tehtävänä on ollut ennakoida tulevaisuutta ja tukea teollisuusalojen muutosprosessia. Se perustettiin erilliseksi valiokunnaksi Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan. CCMI:n ydintoiminta perustuu sen historialliseen tehtävään analysoida hiili- ja terästeollisuuden muutoksia, mutta sen toimenkuvaa on vähitellen laajennettu kattamaan kaikki teollisuuden ekosysteemit sekä valmistus- että palvelusektorilla.

Lisätietoa osoitteessa https://www.eesc.europa.eu/fi/agenda/our-events/events/ccmi-20th-anniversary (ks)

Äskettäin ETSK:ssa esillä olleessa valokuvanäyttelyssä huomion kohteena oli poliittisten vankien tilanne Valko-Venäjällä sekä maan autoritaarisen sortohallinnon vaarat.

”Heroes of Dark Times” -verkkonäyttelyssä oli esillä neljältä valokuvaajalta kaikkiaan 32 kuvaa Valko-Venäjän hallituksen tuomitsemista ja vangitsemista ihmisistä.

Valko-Venäjän hallinto on ottanut yli 1 100 poliittista vankia. Nämä ihmisoikeuksien ja sananvapauden loukkauksista kertovat valokuvat ovat elävä todiste ennennäkemättömistä tukahduttamistoimista, jotka ovat esteenä, kun valkovenäläiset taistelevat rohkeasti demokratian puolesta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea halusi antaa näyttelyllä tunnustusta näille tuntemattomille sankareille ja lisätä tietoisuutta poliittisten vastustajien vaikeasta tilanteesta tässä EU:n naapurimaassa.

Näyttely oli esillä 12. huhtikuuta – 6. toukokuuta. (kc)

Lisätietoa osoitteessa https://europa.eu/!fdhy6F