Haluan aivan ensimmäiseksi ilmaista suruni Euroopan parlamentin puhemiehen David Sassolin äkillisen poismenon johdosta. Toukokuussa 2020 puhemies Sassoli totesi pandemian osoittaneen meille kaikille, että EU:lla on kansalaisyhteiskunnassa suuri voimavara. Hänen kuolemansa on suuri menetys.

On kulunut kaksi vuotta siitä, kun kuulimme ensimmäisen kerran covid-19-taudista. Saatuamme ensi tiedot viruksesta, joka voi saada aikaan maailmanlaajuisen pandemian, emme varmastikaan olettaneet joutuvamme kärsimään siitä vielä vuonna 2022.

Näin uuden vuoden alussa etsimme jälleen voimaa uskoa tulevaisuuteen ja toivoa.

Ranskan EU-puheenjohtajakauden tunnuslause ”Elpyminen, voima, yhteenkuuluvuus” sopii tilanteeseen. Esitellessään puheenjohtajakauden kolmea pääteemaa presidentti Macron toi julki ajatuksiaan riippumattomammasta Euroopan unionista, eurooppalaisesta kasvumallista ja ihmiskeskeisestä Euroopasta.

Odotamme ehkä jo pandemiasta eroon pääsemistä, mutta covid-19:n seuraavista käänteistä riippumatta haasteet, jotka meillä kaikilla on edessämme, ovat suuria ja vaativat ratkaisua.

Huomio keskittyy uudella tavalla Euroopan puolustukseen, kun jännitteet eri puolilla maailmaa – lähellä ja kaukana – nostavat nämä kysymykset valokeilaan.

Yhteistyö on olennaisen tärkeää, mitä kuvastaa kesäkuussa pidettäväksi suunniteltu Länsi-Balkanin konferenssi.

Ranska järjestää ensi kuussa yhdessä puheenjohtaja Charles Michelin ja puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa Euroopan unionin ja Afrikan unionin johtajien huippukokouksen. Tavoitteena on hahmotella Afrikan kanssa uutta talouden ja rahoituksen kehityssuuntaa. Puheenjohtajamaa Ranska haluaa toteuttaa koulutusta, terveyttä ja ilmastoa koskevan ohjelman, joka on Afrikan ratkaistavana olevien haasteiden tasalla.

Kuluva vuosi on jo nimetty Euroopan nuorison teemavuodeksi, ja nuorten edelläkävijyys ilmastokysymyksissä on osoittanut yhteiskunnan tietyn ryhmän kollektiivisen toiminnan voiman. Nuorten liike on nostanut ympäristökysymykset poliittisten painopisteiden kärkeen. Erilaisissa tänä vuonna tehtävissä säädösehdotuksissa esitetään yksityiskohtaisesti ne kiperät toimet, jotka on toteutettava, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Tämä on haastavaa ja merkitsee syvällistä muutosta, mutta muita vaihtoehtoja ei enää ole, koska ilmaston suojelua ja päästöjen hillitsemistä on vetkuteltu jo vuosikausia. Toimiin on ryhdyttävä kiireellisesti ja häiriöt on hyväksyttävä, mutta niitä myös hallittava, jotta varmistetaan vaikutusten oikeudenmukaisuus ja se, että tarjolla on asianmukaista tukea heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten suojelemiseksi. Tällainen ajattelutapa on iskostunut kollektiiviseen psyykeen eläessämme tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien elämää yhä pahemmin uhkaavan maailmanlaajuisen pandemian varjossa. 

Lähiaikoina ovat toki odotettavissa myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmät. ETSK on osallistunut keskusteluihin, järjestänyt tapahtumia ja kuulemisia ja pyrkinyt varmistamaan, että kansalaiset ja yhteisöt eri puolilta Eurooppaa voivat ilmaista komitean kautta näkemyksiään. EU:n on erittäin tärkeää löytää oman tiensä ja säilyttää yhteys kaikkiin näihin tahoihin. Nähtäväksi jää, onnistuuko tulevaisuuskonferenssi tässä. ETSK toimii joka tapauksessa vastaisuudessakin kansalaisten yhteyspisteenä ja pitää huolen siitä, että kaikki näkökulmat tulevat esille keskusteluissa yhteisestä tulevaisuudestamme.

Cillian Lohan, ETSK:n varapuheenjohtaja