ETSK info

ETSK:n ja Euroopan komission on tehtävä yhteistyötä edistääkseen Eurooppaa, joka voittaa pandemian ja vahvistaa elpymistä – tällainen Eurooppa on vauras, sosiaalisesti osallistava ja ympäristön kannalta kestävä. Tämä oli ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin tärkein viesti Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaavalle varapuheenjohtajalle Maroš Šefčovičille ETSK:n joulukuun täysistunnossa.

Christa Schweng ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että monet ETSK:n kesäkuussa 2021 antamassa päätöslauselmassa esittämät ehdotukset ja suositukset on otettu huomioon Euroopan komission työohjelmassa 2022. Hän totesi, että ”painopisteemme nivoutuvat tiiviisti Euroopan komission painopisteisiin, ja tuemme jatkossakin komissiota sen pyrkiessä saavuttamaan kunniahimoiset tavoitteensa. Lisäksi meidän on varmistettava, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voi kukoistaa ja toimia avoimessa ja arvoihin perustuvassa yhteiskunnassa. Yhdistäkäämme voimamme, jotta Eurooppa on hyvä paikka elää ja menestyä!”

Ursula von der Leyen antoi puheenvuorossaan tunnustusta ETSK:n työlle ja sanoi, että ”komitea on aina tarjonnut tukea ja toiminut päättäväisesti pyrkiessään tuomaan ihmisten – työnantajien, työntekijöiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden – äänen kuuluviin. Me olemme vastedeskin läheisiä kumppaneita niin vuosittaisen politiikan suunnittelussa kuin pitkäjänteisen visiomme luomisessa.”

Maroš Šefčovič oli samoilla linjoilla kiittäessään komiteaa tiiviistä yhteistyöstä Euroopan komission kanssa ja totesi, että sen ansiosta ”toimielintemme väliset siteet ovat vahvat ja toimivat” ja että ”ETSK:n jäsenet ovat parhaita lähettiläitä Euroopan unionille”. (mp)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti vuoden 2022 julistamiseen Euroopan nuorison teemavuodeksi. Komitea varoittaa kuitenkin, ettei teemavuosi saa jäädä pelkäksi promootiotoiminnaksi vaan sen tulee viedä EU:n nuorisostrategiaa eteenpäin selkeiden suunnitelmien ja selkeän sitoutumisen avulla. Aloitteen on tavoitettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja epäsuotuisilla alueilla asuvat nuoret.

Voidakseen onnistua tässä ja jotta teemavuoden tapahtumista ei tule itsetarkoitusta, EU:n olisi kehitettävä selkeät indikaattorit ja tavoitteet, joissa tärkeimmällä sijalla ovat nuorisoa tukevat politiikat ja monialainen työskentely, ETSK toteaa lausunnossaan Euroopan nuorison teemavuodesta 2022.

”ETSK odottaa pääsevänsä osallistumaan Euroopan nuorison teemavuoteen 2022 rakentavasti. Haluamme, että teemavuoden avulla päästään eurooppalaisten nuorten kannalta kouriintuntuviin tuloksiin politiikanaloilla, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä”, lausunnon esittelijä Michael McLoughlin sanoi.

ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että teemavuoden ohjelma ja painopisteet vaikuttavat raskailta, koska ne sisältävät hyvin paljon sitoumuksia ja viittauksia muihin aloitteisiin, määrärahoihin ja politiikanaloihin.

”On tärkeää, että ehdotus on selkeä ja hyvin kohdennettu. Joskus vähemmän on enemmän, ja pelkona saattaa olla, että kovin monien politiikanalojen ja jaettujen vastuualueiden listaaminen voi sumentaa fokuksen, jonka pitäisi olla yksiselitteisesti vaikutuksissa, vastuussa ja tuloksissa”, McLoughlin korosti.

ETSK katsoo, että päätös vuoden 2022 julistamisesta nuorison teemavuodeksi tehtiin oikeaan aikaan ja sopii tilanteeseen. Covid-19-kriisi on koetellut nuoria erityisen ankarasti, ja sillä on pitkäaikaisia seurauksia heidän koulutukselleen ja sosiaaliselle, taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnilleen. ETSK:n mielestä ehdotus on kuitenkin saatettu laatia liian kovalla kiireellä.

Vaarana on, että merkittävissä nuorisoon liittyvissä aloitteissa on kyse ennemminkin korkean tason poliittisista ilmoitusasioista kuin pitkän aikavälin järjestelmällisestä kehittämisestä.

Tiukka aikataulu on haastava myös kun ajatellaan teemavuoden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa: kansallisille viranomaisille on jäänyt mitättömän vähän aikaa kehitellä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia, ja niillä saattaa myös olla vaikeuksia löytää rahoitusta teemavuoden tapahtumien kustannusten kattamiseksi.

ETSK ehdottaakin kokonaismäärärahojen kasvattamista ehdotetuista kahdeksasta miljoonasta kymmeneen miljoonaan euroon, joista kaksi miljoonaa varattaisiin kansallisen tason koordinointia varten. Tämä on tarpeen riittävän vaikutuksen takaamiseksi ja osallistumisen edistämiseksi. (ll)

ETSK kehottaa tuoreessa lausunnossaan tekemään enemmän toimien kohdentamiseksi disinformaation lähteenä oleviin ihmisiin ja organisaatioihin sekä asettamaan etusijalle pikemminkin ennalta ehkäisevät kuin korjaavat toimenpiteet.

Covid-19-pandemia on tuonut disinformaation aiheuttaman uhkan selkeästi esiin. Tätä taustaa vasten Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2021 tilanteesta laaditun kriittisen arvion jälkeen ohjeet, joilla pyritään tehostamaan disinformaatiota koskevia EU:n käytännesääntöjä turvallisemman ja luotettavamman verkkoympäristön luomiseksi.

Vastauksena antamassaan lausunnossa ETSK toteaa, että komissio keskittyy liiaksi sisältöön ja sen moderointiin ja liian vähän niihin, jotka ensi sijassa levittävät disinformaatiota.

”Sisältö muuttuu jatkuvasti ja käytössä olevat alustat kehittyvät, mutta pääasialliset toimijat pysyvät kaiken kaikkiaan samoina eivätkä motiivitkaan muutu”, toteaa lausunnon esittelijä Thierry Libaert.
 
ETSK panee merkille, että disinformaatio on kukoistavaa liiketoimintaa, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio panee painoa toimille, joiden avulla torjutaan disinformaation hyödyntämistä tulonlähteenä. Väärä tieto leviää kuusi kertaa nopeammin kuin faktatieto, saa enemmän ”tykkäyksiä” ja sitä jaetaan useammin, saa aikaan enemmän toimintaa ja herättää enemmän huomiota, houkuttelee enemmän kävijöitä ja tuottaa näin enemmän lisäarvoa ja enemmän mainostuloja.

Kuten Facebookin väärinkäytösten paljastaja Frances Haugen hiljattain toi ilmi, hänen työnantajansa oli tehnyt disinformaatiosta liiketoimintamallinsa olennaisen osan yrittämättäkään torjua ilmiötä.

Jotta disinformaatiota voidaan torjua entistä paremmin sen lähteellä, komission olisi kuitenkin harkittava verkkomainosalan toimijoiden vapaaehtoisten sitoumusten lisäksi erilaisia sitovampia taloudellisia, oikeudellisia tai rahoitukseen liittyviä välineitä.

”Euroopan unioni tarvitsee paremmat toimintavalmiudet pystyäkseen torjumaan tehokkaasti disinformaatiota, jota vihamieliset tahot levittävät järjestelmällisesti usein tiettyjen unionin ulkopuolisten maiden – muun muassa Venäjän ja Kiinan – hallitusten ohjauksessa”, esittelijä sanoo.

Kansalliset viranomaiset tarvitsevat enemmän tukea tiedustelupalveluilta, ETSK toteaa ja kannustaa samalla EU:n laajuiseen yhteistyöhön ja tietämyksen jakamiseen. Koska median vapaus ja oikeusjärjestelmät ovat uhattuina useissa EU-maissa, komission on kuitenkin varmistettava, ettei disinformaation torjuntaa käytetä tekosyynä kansalaisten vapauksien – ennen kaikkea sananvapauden – rajoittamiseen.

Erityisesti kun on kyse maista, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, komission olisi tehostettava muuhun kuin englanninkieliseen sisältöön kohdistuvia toimia ja keskityttävä suurten nimien lisäksi myös vähemmän tunnettuihin alustoihin, joita ovat esimerkiksi VKontakte, Rumble, Odysee, Gab ja Parler. Vaikka niillä on pienemmät käyttäjäyhteisöt, ne voivat olla vähemmän avoimia ja niiden kautta on helpompi kohdentaa viestejä tietyille ryhmille.

Koska uusia verkkoyhteisöjä syntyy jatkuvasti, ne käyttävät yhä kehittyneempiä keinoja (esimerkiksi syväväärennökset) ja osa sovelluksista (esimerkiksi Telegram) on alustan ja yksityisviestipalvelun välimuotoja, uudentyyppisiin riskeihin on vastattava heti, kun ne on havaittu. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea keskusteli edellisessä täysistunnossaan Euroopan komission jäsenen Conor D. McGuinnessin kanssa siitä, miten Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmästä voidaan tehdä vihreämpi, kestävämpi ja digitaalisempi.

Täysistunnossa hyväksyttiin useita lausuntoja, joiden tarkoituksena on auttaa tekemään EU:sta aidosti kestäväpohjaisempi. Yhdessä oma-aloitteisessa lausunnossaan ETSK ehdottaa uusien indikaattorien kehittämistä täydentämään BKT:ta ja helpottamaan siirtymää. Toisessa lausunnossa ETSK kannattaa tavoitetta investointien uudelleensuuntaamisesta mutta katsoo, että monet komission uudistetussa kestävän rahoituksen strategiassa ehdottamat toimenpiteet ovat paikoin liian epäröiviä eikä niissä oteta huomioon ratkaisevan tärkeää sosiaalisen kestävyyden käsitettä. EU:n luokitusjärjestelmä ei myöskään kata tasavertaisesti ympäristön liittyviä ja sosiaalisia tavoitteita eikä tarjoa tyhjentävää ratkaisua kiistanalaisten taloudellisten toimintojen osalta. Kolmannessa lausunnossa ETSK kannattaa ehdotusta uudesta eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta vapaaehtoisesta standardista ja esittää tärkeitä suosituksia siitä, miten siitä voidaan tehdä aidosti vaikuttava väline, joka osaltaan ohjaa sijoittajia investoimaan ympäristöön myönteisesti vaikuttaviin hankkeisiin. (tk)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut EU:ta ja jäsenvaltioita tarjoamaan järjestelmällistä ja harkittua tukea vapaaehtoistoiminnalle. Näin tunnustettaisiin vapaaehtoistyön valtava vaikutus Euroopan sosiaaliseen kehitykseen ja sen keskeinen rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä.

Vapaaehtoistyöstä antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa ETSK ehdotti, että EU julistaisi vuoden 2025 Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi, ulottaisi EU:n vapaaehtoisjärjestelmät ja niiden rahoituksen koskemaan myös vanhempia ihmisiä ja kehittäisi EU:n laajuisen menetelmän vapaaehtoistoimintaa koskevien tietojen keräämiseksi maiden ja organisaatioiden käyttöön.

Lausunnon esittelijä Krzysztof Pater totesi: ”Euroopan tulevaisuutta eivät rakenna päättäjät, poliitikot tai kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, vaan aktiiviset kansalaiset ja vapaaehtoiset – ihmiset, jotka käyttävät vapaa-aikaansa yhteiskunnan hyväksi.”

Yksi viidestä eurooppalaisesta tekee vuosittain vapaaehtoistyötä. Hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että joka vuosi 25 prosenttia nuorista eurooppalaisista on mukana organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa. Kaikenikäiset ja taustaltaan erilaiset vapaaehtoiset lahjoittavat päivittäin aikaansa muiden ihmisten tai ympäristön hyväksi suunnattuun toimintaan ja vahvistavat siten yhteiskuntaa ja rakentavat kestävää tulevaisuutta.

”Vapaaehtoistyölle tulee antaa järjestelmällistä ja kattavaa tukea EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, koska sen vaikutus on moninkertainen mahdollisiin kustannuksiin nähden”, Pater sanoi. Saatavilla olevien tietojen perusteella vapaaehtoisten toiminnalla on todellista taloudellista arvoa: monissa maissa se tuottaa yli 2 prosenttia BKT:stä.

Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 päätyttyä vapaaehtoistoiminta alkoi vähitellen poistua EU:n asialistalta. Sitä on näkynyt asialistalla vain satunnaisesti: EU:n perustaessa vapaaehtoisavun ja Euroopan solidaarisuusjoukot ja asettaessa vapaaehtoistoiminnan ensisijaiseksi aiheeksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa.

ETSK:n mielestä vapaaehtoisten panos sekä heidän puolestaan kokemansa hyvinvointi ja yhteenkuuluvuuden tunne ansaitsevat laajemman tunnustuksen. (ll)

Nuorisotyöttömyys on kasvanut covid-19-pandemian myötä räjähdysmäisesti monissa jäsenvaltioissa, mikä on lisännyt niiden nuorten määrää, jotka eivät ole töissä, koulussa tai muussa koulutuksessa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa hiljattain antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa, että kansalliset elpymissuunnitelmat tarjoavat vertaansa vailla olevan mahdollisuuden kääntää tämä suuntaus ja taata kaikille nuorille eurooppalaisille kunnollinen työpaikka.

Lausunnon esittelijän Nicoletta Merlon mukaan ”kansalliset elpymissuunnitelmat ovat ainutlaatuinen tilaisuus, johon on tartuttava osallistavan hallinnon ja avoimen ja läpinäkyvän vuoropuhelun keinoin”.

Merlo pitää valitettavana, että ”työmarkkinaosapuolia, nuorisojärjestöjä tai järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ei kuultu merkityksellisellä tavalla” kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Hän kertoi ETSK:n kehottavan osallistamaan nämä sidosryhmät suunnitelmien täytäntöönpanoon ja seurantaan.

”Tällä tavoin voidaan taata, että jäsenvaltioissa käydään työmarkkinavuoropuhelua, mikä on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että julkisia varoja käytetään asianmukaisesti osallistavan elpymisen tukemiseen. Haluamme, että jäsenvaltioissa luodaan laadukkaita työpaikkoja ja tarjotaan palveluja kaikille nuorille, erityisesti vammaisille nuorille ja eri syistä haavoittuvassa asemassa oleville nuorille”, Merlo korosti.

Suunnitelmissa olisi kiinnitettävä erityishuomiota täydennyskoulutuksen tarjoamiseen sitä tarvitseville nuorille ja painotettava etenkin vakituisten työsopimusten ja säällisten työolojen ja -ehtojen tarjoamista sen riskin vähentämiseksi, että monet nuoret joutuvat epävarmaan työsuhteeseen, kuten nykyisin usein käy.

Eurostatin tuoreiden tilastojen mukaan yksi kuudesta alle 30-vuotiaasta on menettänyt työpaikkansa covid-19-pandemian taloudellisten seurausten takia. Erityisen huolestuttavaa on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrän kasvu. Heidän tilanteensa on heikentynyt entisestään koulunkäynnin keskeyttämisten, asianmukaisen ohjauksen ja työllistymismahdollisuuksien puuttumisen sekä työpaikkojen menetysten vuoksi.

Yksi keino ehkäistä nuorten varhaista koulunkäynnin keskeyttämistä on edistää laadukkaita harjoittelumahdollisuuksia, jotka voivat myös helpottaa nuorten siirtymistä työelämään. ETSK kehottaakin kieltämään palkattomat harjoittelut ja maksamaan kaikille harjoittelijoille asianmukaisen korvauksen. (ll)

Kun Kiina ja Venäjä luovat haasteita, uudistettu ja luotettava transatlanttinen kumppanuus on keskeinen tekijä kansainvälisen oikeusjärjestyksen ja rauhan ylläpitämiseksi. ETSK kannattaa ajatusta demokratioiden liitosta, jolla varmistetaan, että kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa merkittävästi yleismaailmallisten arvojen ja oikeuksien yhteiseen puolustamiseen.

Joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossaan ETSK korosti, että EU:n ja Yhdysvaltojen olisi toimittava oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien portinvartijoina ja samalla tuotava selvästi esiin transatlanttisten suhteiden merkitys Euroopan asemalle maailmassa.

Lausunnon esittelijä Christian Moos korosti: ”Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien periaate yhdistää edelleen suuren osan EU:ta maailman vapaiden demokratioiden ja ennen kaikkea Amerikan Yhdysvaltojen kanssa.”

Toinen esittelijä Peter Clever lisäsi: ”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen luonne tulee esiin kaikkien kattavassa sitoutumisessa [näiden oikeuksien] toteutumiseen. Tämä tekee niistä arvokkaita vuoropuhelun ja ymmärryksen perustana.”

ETSK korostaa painokkaasti, että vain elinvoimainen kansalaisyhteiskunta voi antaa yhteisille arvoille tuulta purjeisiin ja turvata nämä arvot, ja kehottaa EU:ta perustamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan transatlanttisen foorumin, jolla on yhteyspisteitä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Lisäksi transatlanttisen kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelussa olisi käsiteltävä useita aiheita, kuten kansalaisoikeuksia, disinformaatiota ja ilmastotoimia.

ETSK tukee voimakkaasti ajatusta demokratioiden liitosta ja kehottaa EU:ta liittymään yhteiseen rintamaan Yhdysvaltojen ja maailman muiden demokratioiden kanssa jatkaakseen Kiinan hillitsemistä yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitteena on yhteistyö, jossa kunnioitetaan Kiinan oikeutettuja etuja ja turvataan ne, mutta joka johtaa selkeisiin, vankkoihin diplomaattisiin toimiin, jos oikeuksia loukataan, kuten uiguurien ja Hongkongin mielenosoittajien tapauksessa on käynyt. (at)

Euroopan komissio on esittänyt lainsäätäjille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle uuden, vuoden 2021 säädöspakettinsa rahanpesun vastaisista toimista ja terrorismin rahoituksen torjunnasta.

ETSK ilmaisee joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa täyden tukensa ehdotuksille mutta korostaa myös, että toimenpiteiden toteuttamisella on kiire, ja ehdottaa merkittäviä lisäyksiä. Uuden rahanpesuntorjuntaviranomaisen (AMLA) perustamista kannatetaan laajasti. Komitea ehdottaa jälleen myös eurooppalaisen sopimuksen solmimista sellaisten menettelytapojen torjumiseksi, jotka ovat vastoin eurooppalaisten demokratioiden eettisiä ja poliittisia periaatteita ja vievät pohjaa julkishyödykkeiltä, ja esittää uuden kansalaisyhteiskuntaa edustavan neuvoa-antavan elimen perustamista rahanpesun torjunnan alalle. Myös kryptovaroja koskeva asetus on pantava täytäntöön kiireellisesti. Euroopan komission olisi lisäksi vaadittava kiireellisiä toimia sen suhteen, että aiempia rahanpesudirektiivejä ei ole saatettu ajallaan ja kokonaisuudessaan osaksi kaikkien jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, ja erityisiä toimenpiteitä olisi toteutettava pöytälaatikkoyhtiöiden valvomiseksi. Lisäksi komission olisi pohdittava, miten toimenpiteitä voitaisiin laajentaa koskemaan rahoitusjärjestelmän ulkopuolisia rahanpesukanavia. ETSK uskoo vahvasti, että on tarpeen laatia uusi, realistinen ja kattava luettelo suuririskisistä kolmansista maista. (tk)

Vihreän kehityksen ohjelman geopoliittisia näkökohtia käsitellyt konferenssi, jonka ETSK järjesti yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien Sustainable Development Solutions -verkoston (SDSN) kanssa, toi valokeilaan vihreän kehityksen ohjelman laajamittaiset geopoliittiset vaikutukset sekä Euroopan että koko maailman näkökulmasta. ETSK on valmis tekemään oman osuutensa tässä prosessissa ja varmistamaan kansalaisyhteiskunnan vahvan sitoutumisen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan.

Nyt kun ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen solmimisesta on kulunut kohta 30 vuotta, ovat ilmastolle turmiolliset päästöt lisääntyneet massiivisesti. Tämä käy ilmi päästökuiluraportista, joka julkaistiin lokakuussa 2021.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng tähdensi: ”Juuri tämän vuoksi vihreässä siirtymässä on kyse selviytymisestä sekä Euroopan että koko maailman kannalta. Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voi olla siinä ratkaiseva rooli. Meidän ei pidä unohtaa, että vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää ennen kaikkea kansalaisten tukea.”

Energia-asioista vastaava komission jäsen Kadri Simson lisäsi: ”Suhteemme kumppaneihimme tulevat muuttumaan. Kaikkien on tultava mukaan ratkaisemaan ilmastokriisiä. Uusi energiajärjestelmä luo uudenlaisia suhteita.”

Ekologisesta siirtymästä vastaava Ranskan hallituksen ministeri Barbara Pompili totesi, että vihreän kehityksen ohjelma ja vihreä siirtymä tulevat vaikuttamaan kansainvälisiin suhteisiin dramaattisesti. Euroopan on toimittava äärimmäisen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä, biologisen monimuotoisuuden suojelussa ja ennallistamisessa sekä saastuttamisen torjunnassa. Yhteisvastuu on keskeinen tekijä vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa ja sen varmistamisessa, että siirtymästä tulee aidosti oikeudenmukainen. Painopisteen on oltava energia-alan vihreässä siirtymässä, ja siksi EU:n geopoliittisissa toimissa on pyrittävä vähentämään osaltaan energian hintojen epävakautta ja samalla supistamaan riskejä, jotka liittyvät puhtaan energian käytön edistämiseen ja laajentamiseen. Avoin strateginen riippumattomuus edellyttää uusia arvoketjuja, joissa kaiken kehityksen on tuotava laadukkaita paikallisia työpaikkoja ja hyötyjä paikallisyhteisöille. (at)

Länsi-Balkanin seurantakomitean 51. kokouksessa käsiteltiin Kosovon* ja Serbian välistä konfliktinratkaisua ja niiden suhteiden normalisointia. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ionuţ Sibian, ja siihen osallistui merkittäviä puhujavieraita, kuten EU:n virkamiehiä, Länsi-Balkanin asiantuntijoita sekä paikallisyhteisöjen kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että EU:n tukema vuoropuhelu on ainoa tapa edetä asiassa.

Miroslav Lajčák, joka on EU:n erityisedustaja Belgradin ja Pristinan välistä vuoropuhelua ja muita Länsi-Balkanin alueellisia kysymyksiä varten, esitti yleiskatsauksen EU:n tukemasta vuoropuhelusta ja siihen liittyvistä haasteista. Hän pahoitteli sitä, että keskustelussa oli jälleen keskityttävä konfliktien ratkaisemiseen pikemminkin kuin normalisointiprosessin loppuun saattamiseen.

Kriisiryhmän edustaja Marko Prelec totesi, että Kosovon ja Serbian välinen kattava sopimus ei ole realistinen tavoite tällä hetkellä, koska tällainen sopimus edellyttäisi vastavuoroista tunnustamista.

CEPA:n (Centre for European Policy Analysis) edustaja Leon Hartwell pahoitteli sitä, että poliittista tahtoa EU:n välityksellä Kosovon ja Serbian välillä jo tehtyjen 30 sopimuksen täytäntöönpanoon on hyvin vähän.

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun edustaja Branislav Staníček korosti transatlanttisen yhteistyön merkitystä normalisointivuoropuhelun onnistumiselle. Belgradin, Pristinan ja Pohjois-Mitrovican paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat korostivat, että on tärkeää luoda edellytykset yhteisöjen välisten etnisten jakolinjojen poistamiselle.

*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut ryhtymään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että kaikkia kuullaan ja kaikki hyötyvät Euroopan komission 55-valmiuspakettiin sisältyvistä ehdotuksista, joiden avulla EU:n päästöjä pyritään vähentämään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

”55-valmiuspaketissa ehdotettujen, tarkistettujen vuoden 2030 tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa epätasaisesti Euroopan eri alueisiin ja yhteisöihin. Jotta voidaan varmistaa sosiaalisesti oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja vihreä siirtymä, on äärimmäisen tärkeää varmistaa riittävien yhteisvastuumekanismien asianmukainen suunnittelu ja rahoitus”, toteaa ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan.

ETSK:n lausunnot ja yleiset päätelmät

ETSK antaa lausunnoissaan (yhteensä 22 lausuntoa< style="color:blue">< class="underline">) vahvan tukensa paketille, joka on tarpeellinen väline energiasiirtymän vauhdittamisessa ja ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa. Komitea kuitenkin painottaa, että politiikoilla on varmistettava oikea tasapaino sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, päästövähennysten ja kilpailukyvyn välillä.

ETSK:n yleiset päätelmät:

• Vaikka paketissa ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi joihinkin aloihin, siirtymä vihreään teollisuuteen luo mahdollisuuksia muille aloille. On pyrittävä tasapainoisiin politiikkoihin, joilla tuetaan niitä aloja, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa kielteisesti.
• Sekä yrittäjien että työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta koskevia ohjelmia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa uusimman käytettävissä olevan teknologian saatavuus sekä digitaaliset ja kestävät taidot.
• Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on olennaisen tärkeää avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden näkökulmasta sekä sen kannalta, että kaikkialle EU:hun voidaan luoda tasapainoinen talouspolitiikka, jossa kaikki edut sovitetaan yhteen.
• Työmarkkinaosapuolilla ja asianomaisilla kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli ja niiden on osallistuttava sekä 55-valmiuspaketin suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheeseen.

On tärkeää, että siirtymässä ketään ei jätetä jälkeen. Siksi kansalaisten on oltava vihreän siirtymän ytimessä. (mr)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi oma-aloitteisen lausunnon siitä, miten resurssi- ja energiaintensiiviset teollisuudenalat voivat hyödyntää EU:n elpymissuunnitelmaa sosiaalisesti hyväksyttävässä digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. ETSK kannustaa komissiota ja muita EU:n toimielimiä takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, jotta vältetään teollisuuden saamien etujen epätasaisuus kunkin jäsenvaltion lähestymistavasta riippuen.

Pandemia on koetellut Euroopan teollisuustuotantoa. Eurooppalaisten yritysten tilanne runsaasti resursseja ja energiaa kuluttavilla aloilla oli epävarma jo aiemminkin, ja nyt ne joutuvat kohtaamaan tämän uuden ja odottamattoman kriisin. Samaan aikaan resurssi- ja energiaintensiivisten alojen eurooppalaisilla yrityksillä on myös kiireellinen tarve mukautua EU:n toimintapoliittisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteuttamalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

”Teollisuuden muutosprosessi ei ole mahdollinen ilman energiasiirtymän toteuttamista. Tutkimus ja innovaatio sekä EU:n elpymissuunnitelmien asianmukainen toimeenpano ovat äärimmäisen tärkeitä oikeudenmukaisen siirtymän kannalta hiilineutraaliutta koskevan tavoitteen mukaisesti. Tämän vuoksi on olennaista, että käytettävissä on riittävästi kohtuuhintaisia vähähiilisiä energialähteitä, jotka mahdollistavat vähähiilisen teollisen tuotannon”, esittelijä Andrés Barceló Delgado totesi.

”Oikeudenmukaisen siirtymän mahdollistaminen resurssi- ja energiaintensiivisille teollisuudenaloille on keskeistä. EU:n elpymistukivälineen ja siihen liittyvien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien on johdettava laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja ylläpitämiseen, osallistettava työmarkkinaosapuolet ja tuettava työvoiman siirtymiä uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla”, toinen esittelijä Enrico Gibellieri sanoi. (ks)
 

Ranska ottaa vastaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuden ratkaisevassa vaiheessa: Euroopan unionilla on edessään monia taloudellisia ja sosiaalisia sekä terveyteen ja ympäristöön liittyviä haasteita.

Puheenjohtajamaa Ranskan keskeisenä painopisteenä on Eurooppa, joka on entistä riippumattomampi muuttoliikkeeseen, puolustukseen ja naapuruuspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Muita tärkeitä tavoitteita ovat sellaisen uuden eurooppalaisen mallin luominen, jossa yhdistyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus, sekä Euroopan yhdentymishankkeen perustana ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin keskeisenä haasteena oleva yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen. Euroopan nuorison teemavuoden 2022 johdosta Ranska aikoo puheenjohtajakaudellaan myös kiinnittää erityistä huomiota nuorten mielipiteisiin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, joka on sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Ranskan kanssa ja tuomaan Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden äänen kuuluville, odottaa voivansa edistää yhdessä puheenjohtajamaan kanssa vahvaa ja kansalaisia lähellä olevaa Euroopan unionia. Tässä esitteessä kuvataan keskeisiä toimia ja aloitteita, joita ETSK aikoo toteuttaa Ranskan puheenjohtajakauden pyrkimysten tukemiseksi.
Esite on saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi ETSK:n verkkosivulla. Painettuja esitteitä voi tilata osoitteesta vipcese@eesc.europa.eu.  (af)

ETSK:n työnantajat-ryhmä

Euroopan tulevaisuus on tiiviisti sidoksissa sen teollisuuden tulevaisuuteen: kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät vahvoja ja innovatiivisia yrityksiä, jotka kykenevät vastaamaan digitaalisen ja vihreän siirtymän tarpeisiin ja parantamaan samalla EU:n kilpailukykyä. 

Työnantajat-ryhmä keskusteli aiheesta meneillään olevan Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä järjestämässään lippulaivatapahtumassa innovatiivisten toimitusjohtajien, ETSK:n jäsenten, eurooppalaisten liike-elämän järjestöjen edustajien ja Eurooppa-neuvoston entisen puheenjohtajan Herman Van Rompuyn kanssa. Pääpuhujien puheenvuorojen, paneelikeskustelun sekä yleisön esittämien kommenttien ja kysymysten pohjalta voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

1. Toivon ja optimismin valaminen uudelleen Eurooppa-hankkeeseen: Pandemian jatkuessa parempaa tulevaisuutta voidaan rakentaa vain, jos edistetään myös yrittäjähenkisyyttä.

2. Kilpailukykyisempi Eurooppa – vaurauden lisääminen nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten: Euroopan tulevaisuuskonferenssissa tulisi keskittää kaikki toimet konkreettisten tulosten aikaansaamiseen covid-pandemian jälkeisessä talouden elpymisessä ja varmistaa, että Euroopasta tulee houkuttavin paikka käynnistää, harjoittaa ja kehittää liiketoimintaa.

3. Nykyisen institutionaalisen kehyksen kattava hyödyntäminen: EU:n tulisi hyödyntää kaikilta osin nykyistä institutionaalista kehystä, sillä monet sen tavoitteista voidaan saavuttaa muuttamatta perussopimuksia.

4. Siilojen purkaminen – monialaiset kumppanuudet innovoinnin ja kasvun edistäjinä: Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa kyky verkottua ja tehdä yhteistyötä siilojen välillä ja luoda näin erittäin joustavia digitaalisten ekosysteemien verkostoja sekä paikallisesti että globaalisti on keskeinen tekijä edistettäessä innovointia, kasvua ja eurooppalaista kestävän kasvun mallia.

5. Hallintotahojen ja yritysten yhteistyö vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistumisen edellytyksenä: Vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi erilaisia aloitteita on koottava yhteen yhdeksi johdonmukaiseksi toimintapolitiikaksi.

6. Uudet kestäväpohjaiset liiketoimintamallit: Euroopan tulevaisuus on tiiviisti sidoksissa sen teollisuuden tulevaisuuteen, ja kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät vahvoja ja innovatiivisia yrityksiä. Yritysten tulevaisuus riippuu niiden kyvystä sopeutua ja uudistaa toimintaansa uusien ja kestäväpohjaisempien liiketoimintamallien avulla.

7. Tulevaisuuden tarpeiden mukainen koulutus ja osaaminen: Koulutus ja osaaminen ovat merkittävässä asemassa kannettaessa yhteistä vastuuta innovoinnista koko ekosysteemissä ja ratkaisevan tärkeässä roolissa Euroopan kilpailukyvyn ja digitaalisen ja vihreän siirtymän onnistumisen kannalta. Lisätietoa tapahtumasta ja ETSK:n työnantajat-ryhmän toiminnasta Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä:

Raportti kokonaisuudessaan: https://europa.eu/!76xuy6

Video tapahtumasta: https://www.youtube.com/watch?v=xd9AWe1W3nE&t=1s

Manifesti ”Making the EU Capable of Action”: https://europa.eu/!qRGjVK

     Tapahtuman verkkosivut ja lisätietoa: https://europa.eu/!Qxx7C9 (dv/kr)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Eurooppalaiset ovat palaamassa joululomiltaan, kun covid-19-tapausten aalto pyyhkäisee maanosan yli: tartuntojen määrä on lisääntynyt uuden omikron-muunnoksen myötä räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa. Vaikka tapauksia onkin erittäin paljon, entistä pienempään osuuteen niistä liittyy vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja kuolemantapauksia, sillä vastustuskyky on lisääntynyt, rokotuksia on jo annettu useaan otteeseen, ja viruksen luonnollinen kehityskulku on muuntanut virusta vähemmän tappavaksi ja vähemmän aggressiiviseksi.

Terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kuitenkin jälleen ylikuormittuneita. Rokotettujen määrä on yleisesti ottaen erittäin suuri rikkaissa maissa, mutta monissa maailman osissa terveydenhuoltojärjestelmät ovat heikommin valmistautuneita eivätkä rokotettujen osuudet ole yhtä suuria. Pandemia aiheuttaa edelleen ihmishenkien menetyksiä maailmanlaajuisesti ja koettelee kehittyviä maita erityisen kovaa, ja viruksesta muokkautuu muunnoksia kyseisillä alueilla huolestuttavaa tahtia. Muunnokset ovat toisinaan lievempiä versioita, joista on esimerkkinä omikron, mutta tämä ei ole koko totuus.

Rokotteiden eteen on ponnisteltava enemmän, jotta tästä pandemiasta päästään lopulta eroon. Rokotteiden kehittäminen on huomattavan tieteellisen ja lääketieteellisen edistyksen sekä miljardiluokan julkisten investointien ansiota, joten rokotteiden on pysyttävä julkisena hyödykkeenä ja niiden käyttöönoton olisi tapahduttava demokraattisten instituutioiden valvonnassa. Meidän on luovuttava väliaikaisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) TRIPS-sopimukseen perustuvista covid-19-rokotteiden ja muiden terveystuotteiden ja -teknologioiden patenttien soveltamisesta. Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat vuosi sitten poikkeusta TRIPS-sopimuksesta sen varmistamiseksi, että teollis- ja tekijänoikeuksista ei aiheutuisi tämän pandemian aikana esteitä pandemiaan liittyvien terveystuotteiden, myös covid-19-pandemian torjumisessa tarvittavien rokotteiden, kiireelliselle, yleiselle ja kohtuuhintaiselle saatavuudelle ja kehittämiselle. Yli sata maata tuki poikkeusta Maailman kauppajärjestössä, mutta Euroopan unioni on yksi niistä WTO:n jäsenistä, joilta vielä odotetaan tukea ehdotetulle poikkeukselle, joka koskee covid-19-virukseen, myös covid-19-rokotteisiin, TRIPS-sopimuksen nojalla liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia.

Jos poikkeuksesta ei sovita kiireellisesti, muutamat johtavat biolääkealan yritykset voivat estää muita valmistajia tuottamasta covid-19-rokotteita, mikä estäisi EU:n pyrkimyksiä kasvattaa tuotantoa Euroopassa ja rokotteiden valmistamista kehittyvissä maissa eri puolilla maailmaa. Tällainen tilanne vaarantaisi myös EU:n ja globaalin talouden elpymisen pandemian pitkittyessä. Kuten tämä nyt joululoma-aikaan osunut uusi tautiaalto on osoittanut, pandemian muuttuminen endeemiseksi saattaa olla näköpiirissä, vaikkakin vielä kaukana edessä, ja siihen kuluu vielä paljon aikaa ja kuolemantapauksia on tulossa maailmanlaajuisesti paljon, jos rokotteita ei ole edelleenkään saatavilla suurelle osalle väestöstä. (prp)

ETSK:n ”moninainen Eurooppa” -ryhmä

ETSK:n tuore tutkimus ”New trends in the development of volunteering in the European Union” vahvistaa, että ihmiset ovat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä. Vaikka vapaaehtoiseksi haluavia on paljon, itse vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä kuitenkin vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. Tämä johtuu etupäässä toimintaperinteiden ja infrastruktuurin tason eroista.