Mariya Mincheva

Bulgaria ja Romania täyttivät Schengen-alueeseen liittymisen edellytykset jo vuonna 2011. Kolmetoista vuotta on kulunut, mutta maat eivät vieläkään pääse hyötymään kaikista vapaan liikkuvuuden eduista. Tällä ristiriidalla on poliittinen hintansa, ja se ruokkii euroskeptisyyttä.

Unkarin, Itävallan, Bulgarian ja Romanian sisäministerit sopivat Budapestissä 22. marraskuuta 2024 pidetyssä neuvoston kokouksessa ryhtyvänsä tarvittaviin toimenpiteisiin määräajan asettamiseksi maarajatarkastusten poistamiselle edellyttäen, että toimia Länsi-Balkanin reitin kautta laittomasti EU:hun pyrkivien muuttajien pysäyttämiseksi tehostetaan.

Schengenin sopimus on välttämätön ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa ja keskeinen tekijä unionin taloudellisen menestyksen kannalta. Liikkuvuuden rajoitukset heikentävät EU:n kilpailukykyä ja talouskasvua ja haittaavat perussopimusten mukaisen sosiaalisen markkinatalouden toteutumista.

Jäsenvaltiot ovat monien vuosien ajan ottaneet väliaikaisia rajatarkastuksia uudelleen käyttöön, mutta näiden päätösten taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sisämarkkinoihin ei ole arvioitu. Euroopan komissio kyllä tekee arviointeja fyysisistä kaupan esteistä, mutta niissä tarkastellaan vain rajanylityspaikkojen tukkimisia, mielenosoituksia ja kuorma-autoihin kohdistuvia hyökkäyksiä. Maarajatarkastusten, mm. Schengen-jäsenvaltioiden välille palautettujen väliaikaisten tarkastusten, vaikutuksiin ei kiinnitetä huomiota.

Neuvosto päätti vuonna 2023 poistaa sisärajatarkastukset Bulgarian ja Romanian vastaisilta ilma- ja merirajoilta 31. maaliskuuta 2024 alkaen. Maarajoilla sisärajatarkastuksia on kuitenkin jatkettu, eikä niiden poistamiselle ole asetettu määräaikaa. Tästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia, eivätkä yritykset pääse täysin hyötymään sisämarkkinoista.

Toteuttamalla toimia Bulgarian ja Romanian integroimiseksi Schengen-alueeseen kaikilta osin EU voi vahvistaa sisäistä yhteenkuuluvuuttaan, parantaa kilpailukykyään ja pitää kiinni vapaan liikkuvuuden ja solidaarisuuden perusperiaatteista, jotka ovat Euroopan yhdentymishankkeen perusta.

Euroopan parlamentti on todennut, että Schengen-alueen ulkopuolisuus saattaa vaikuttaa markkinoiden odotuksiin Bulgarian ja Romanian asemasta EU:ssa. Se on poliittinen signaali, jolla voi olla vaikutusta valtion joukkovelkakirjojen tuottoihin, rahoitusvarojen hintaan sekä yrityksiltä ja kotitalouksilta vaadittaviin korkoihin ja josta voi olla haittaa reaalitaloudelle.

Molemmille maille aiheutuu vuosittain miljardien eurojen menetykset korkeampien logistiikkakustannusten, tarvikkeiden ja laitteiden toimitusviiveiden sekä suurempien polttoaine- ja kuljettajakustannusten takia. Nämä välittömät kustannukset siirtyvät väistämättä kuluttajille korkeampina hintoina, ja niillä on myös vaikutusta työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen.

Lisäksi nykytilanne hankaloittaa matkailua sekä haittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta ja rajoittaa bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden mahdollisuuksia hakea työtä naapurijäsenvaltioista. Tämä rajoite vaikuttaa rakennus-, maatalous- ja palvelualoihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia kausi- ja vuokratyöntekijöistä.

Enrico Letta kehottaa sisämarkkinoiden tulevaisuutta koskevassa raportissaan vastustamaan jyrkästi kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä, mukaan lukien reittien ja tieliikenteen tekniset rajoitukset, sekä kaikenlaisia Schengenin sopimuksen soveltamisen keskeytyksiä.

Onkin korkea aika, että neuvosto asettaa määräajan maarajatarkastusten poistamiselle Bulgarian, Romanian ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden väliltä. Asiasta on määrä tehdä lopullinen päätös 12. joulukuuta pidettävässä EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa.