EU:n talouden elpyminen: kansalaisyhteiskunnan roolia on selkiytettävä

Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano edellyttää useimmissa EU:n jäsenvaltioissa selkeämpiä hallinnointijärjestelmiä. Vastuun jakautuminen keskus-, alue- ja paikallistason kesken on edelleen epäselvä. ETSK soittaa hälytyskelloa ja korostaa lokakuun täysistunnossa annetussa Gonçalo Lobo Xavierin laatimassa vuotuista kestävän kasvun strategiaa 2021 käsittelevässä lausunnossa, että mekanismi, joilla kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinaosapuolet otetaan mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano-, seuranta- ja mukautusvaiheisiin, kaipaa selventämistä.

ETSK oli jo ottanut asian esiin helmikuussa antamassaan päätöslauselmassa, mutta tilanne ei ole muuttunut Euroopan komission ponnisteluista huolimatta. ETSK kehottaa sen vuoksi painokkaasti pitämään näitä EU:n elpymisen kannalta ratkaisevia näkökohtia nykyistä tarkemmin silmällä.

”Korostamme tarvetta mitata edistymistä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa. Tarvitsemme hyviä seurantaindikaattoreita, sillä ne ovat välttämättömiä EU:n tulevan kehityksen ja elpymisen viitoittamiseksi. Jäsenvaltioiden on vastattava asianmukaisesti tähän haasteeseen: meidän on rohkeasti kerrottava kansalaisille suurista vaikeuksista, joita on edessä”, totesi Gonçalo Lobo Xavier keskustelun aikana.

Euroalueen talouspolitiikasta 2021 laaditussa Kristi Sõberin esittelemässä lausunnossa ETSK korostaa myös sitä, että pandemia ei ole ohi ja sen taloudelliset vaikutukset tuntuvat vielä useita vuosia. Tarvitaankin erityinen ja uusi hätätilanteen talouspolitiikkayhdistelmä. EU:n ja euroalueen taloudet kasvavat jälleen nopeasti. Samaan aikaan EU on kuitenkin Euroopan yhdentymisen taloushistorian haastavimmassa tilanteessa. Tällaisena kriittisenä aikana vain julkisen vallan varainkäyttö voi auttaa lievittämään tilannetta.

ETSK arvostaa nopeaa reagointia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla pandemian torjumiseksi ja on tyytyväinen siihen, että yhteistoiminnasta on tullut olennainen osa elpymisstrategiaa. ”Erityisesti vuoden 2020 alkupuoliskolla koronavirusinvestointialoitteet auttoivat helpottamaan erittäin vaikeita taloudellisia olosuhteita lähinnä vakauttamalla markkinoita, työllisyyttä ja henkilökohtaisia tuloja”, totesi Kristi Sõber täysistunnossa. ”Tätä ensimmäistä vaihetta seurasi Next Generation EU ‑väline, vahva ja erittäin innovatiivinen finanssipoliittinen toimi. Molemmat olivat nopeita ja joustavia reaktioita pandemiaan.” (mp)