ETSK info

ETSK esittää lokakuun täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa toimenpiteitä, joiden avulla mainosala voi sopeutua ilmastonmuutoksen ja covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen asettamiin haasteisiin ja jatkaa samalla tärkeää rooliaan Euroopan taloudessa ja kulttuurissa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa luomaan puitteet nykyaikaiselle mainosalalle, jolla on edelleen olennainen merkitys talouskasvun vauhdittamisessa, työpaikkojen luomisessa ja Euroopan kulttuurin tukemisessa ja josta on lisäksi kehittymässä luotettava vastuullista kulutusta edistävä tekijä.

Eri tutkimusten mukaan jokainen mainontaan käytetty euro tuottaa 5–7-kertaisen kasvuvaikutuksen Euroopan talouteen. Uudet tuotteet ja palvelut yleistyvät, kilpailu lisääntyy, ja lisäksi saadaan rahoitusta tiedotusvälineiden, taiteen ja urheilun saattamiseksi suuren yleisön ulottuville. Toisaalta mainosalaa kritisoidaan usein siitä, että se kannustaa liialliseen kulutukseen ja että sillä on kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.

”Pyrimme selvittämään, miten mainosalan pitäisi kehittyä, jotta se pysyisi tehokkaana mutta voisi samalla huolehtia siitä, että kehitys on kestävyysperiaatteiden mukaista”, lausunnon esittelijä Thierry Libaert toteaa.

ETSK kehottaa mainosalan yrityksiä ja mainostoimistoja keskustelemaan ensinnäkin siitä, miten ne voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Kestävyysnäkökohdat olisi otettava huomioon jokaisessa mainoskampanjassa. Käytännössä mainostajia voitaisiin kannustaa vähentämään digitaalisten mainostaulujen energiankulutusta tai parantamaan niiden kierrätettävyyttä. Lisäksi yritykset voisivat painettujen mainosten ympäristövaikutusten vähentämiseksi siirtyä käyttämään PEFC- ja FSC-merkittyä paperia, jonka raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, ja REACH- ja GreenGuard-normien mukaisia vähätoksisia musteita.

Mainonnassa noudatettavien käytäntöjen avulla voidaan myös ohjata kuluttajia pienentämään yhteistä ympäristöjalanjälkeään. Esimerkiksi autojen yhteiskäyttöön voitaisiin kannustaa niin, että kuljettajat olisivat yhä harvemmissa mainoskuvissa yksin autossaan. Hyviä käytäntöjä olisi vahvistettava myös painottamalla ympäristökysymyksiä nykyistä enemmän viestintäalan korkeakoulutuksessa.

Toinen aihe, josta olisi pitänyt keskustella jo kauan sitten, ovat mainosten välittämät epärealistiset mielikuvat, esimerkiksi haitallisten kertakäyttötuotteiden esittäminen ”kestävinä”. Kansallisten kuluttajaviranomaisten ja Euroopan komission vuonna 2020 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että 42 prosenttia ympäristöystävällisiä tuotteita koskevista väittämistä yritysten verkkosivuilla oli perättömiä tai liioiteltuja.

ETSK:n mukaan mainosalan toimijoiden nykyistä laajempi yhteisymmärrys paikkansa pitävien ja täsmällisten tietojen esittämisestä antaisi yhä useammille kuluttajille mahdollisuuden tunnistaa tuotteet, joiden ympäristövaikutukset todella ovat vähäisempiä. Euroopan komissiolla on tähän liittyen oma roolinsa sellaisen EU:n laajuisen sääntelyn aikaansaamisessa, jolla tuetaan mainosalaa disinformaation torjunnassa.

Asiassa omaksuttavan lähestymistavan olisi myös tarjottava kannustimia niille mainostajille, jotka kantavat vastuunsa tällaisten normien noudattamisesta. Tukitoimet vähentäisivät sitä riskiä, että mainostajat turvautuisivat ulkomaisiin teknologiayrityksiin, jotka hallitsevat suurta osaa digitaalisista mainosjärjestelmistä, ja vahvistaisivat alaa, jolla on yhä keskeinen merkitys, kun Euroopassa pyritään siirtymään kestävämmällä pohjalla olevaan kulutukseen. (dm)

 

Pandemian jälkeinen teollisuusstrategia, jolla varmistetaan vahva elpyminen, edellyttää kansalaisyhteiskunnan osallistamista, korostaa ETSK EU:n uutta teollisuusstrategiaa koskevasta ehdotuksesta antamassaan tuoreessa lausunnossa. Teollisuusstrategiassa on keskityttävä kestävyyteen ja hyvinvointiin, mitattava sosiaalisia vaikutuksia sekä edistettävä tehokasta ja helposti saatavilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää.

Covid-19-pandemia on paljastanut Euroopan taloudellisen toimintaympäristön heikkouksia, erityisesti alueellista eriarvoisuutta, osaamisvajetta sekä sisämarkkinoihin ja strategisten hyödykkeiden toimituksiin kohdistuvia riskejä. Näiden kokemusten perusteella Euroopan komissio on päivittänyt suunnitelmansa vihreämmän, digitaalisemman ja kilpailukykyisemmän teollisen toimintaympäristön luomiseksi ja tuloksena on ”Uusi teollisuusstrategia Euroopalle”.

ETSK on laatinut lausunnon uudistuksista sekä lisälausunnon, jossa tuodaan esiin edellytykset osallistavalle ja innovatiiviselle terveydenhuollon ekosysteemille, joka voi tukea EU:n teollisuutta.

Lausunnossaan ETSK kehottaa kaikkia EU:n talouden toimijoita – ammattiliittoja, teollisuutta, pk-yrityksiä sekä muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja julkisia viranomaisia – osallistumaan Euroopan tulevaisuuden muotoiluun. Nykyisessä strategiassa keskitytään yritystoimintaan, mutta ETSK:n mukaan on välttämätöntä sisällyttää työmarkkinaosapuolten näkemykset onnistuneen siirtymän edellyttämien päämäärien, tavoitteiden ja indikaattoreiden suunnitteluun. Komitea lisää, että kilpailukyky ei voi olla ainoa indikaattori pitkän aikavälin strategian toimivuudesta. Tarvitaan laajempi joukko keskeisiä suorituskykyindikaattoreita kuin ehdotetussa strategiassa esitetään. ETSK katsoo, että kilpailukyky ja investoinnit eivät yksin riitä. Keskeisten suorituskykyindikaattoreiden on myös edistettävä sosiaalista hyvinvointia ja kestävää kasvua, jos Euroopan teollisuuden halutaan olevan aidosti kestävää.

Tärkeitä mitattavia asioita ovat työ- ja tuotanto-olosuhteiden vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä työpaikkojen laatu.

Muita indikaattoreita tarvitaan jätteettömään kiertotalouteen siirtymisen arviointiin. Lisäksi olisi seurattava kaikkia aloja koskevia tekijöitä, kuten tutkimus- ja kehitysinvestointeja, jotta voidaan varmistaa yritysten ja työpaikkojen pitkä elinkaari.

Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI) ovat EU:n laajuisia hankkeita, joilla tuetaan vihreän siirtymän ja digitalisaation kannalta oleellisten innovaatioiden kehittämistä. ETSK katsoo, että ensinnäkin tarvitaan työntekijäjärjestöjen taitotietoa, jotta nämä hankkeet voidaan toteuttaa hyvin. Toiseksi IPCEI-hankkeita on arvioitava niiden luoman arvon ja työpaikkojen perusteella sekä niiden taitojen kannalta, joita työntekijät ja yritykset tarvitsevat nykyaikaistetuilla teollisuudenaloilla.

Standardit ovat toinen tärkeä välineistö Euroopan johtoaseman palauttamiseksi teollisuustuotannossa. Komitea korostaa, että eurooppalaisten yritysten kehittämät standardit eivät saa jäädä pelkästään yritysten itsensä levittämiksi: komission olisi seisottava niiden takana ja autettava niiden levittämisessä.

Lisälausunnossa tarkastellaan, miten strategialla voitaisiin parantaa oikeudenmukaisemman ja koordinoidumman terveydenhuollon saatavuutta Euroopassa.

ETSK suosittaa keskittymistä hallintoon, toimitusketjujen monipuolistamiseen ja digitaaliseen terveydenhuoltoon, jotka kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Paremmin hoidetut yritykset mahdollistaisivat sisämarkkinoiden sujuvamman toiminnan, mikä edistäisi uusien yritysten syntyä. Samalla tuottajien määrän kasvu lisäisi terveydenhuollon tuotteiden ja palvelujen saatavuuden luotettavuutta, samoin kuin kannustimet, joilla edistetään välttämättömien materiaalien ja tuotteiden valmistuksen palauttamista Eurooppaan.

Toimenpiteet, joilla mahdollistetaan organisaatioiden välillä ja rajojen yli toimivat digitaaliset terveydenhuoltojärjestelmät, vahvistaisivat entisestään alan sisämarkkinoita ja parantaisivat terveydenhoitoa. Samoista syistä ETSK kehottaa ryhtymään toimiin julkisen ja yksityisen sektorin sekä suurten yritysten ja pk-yritysten välisen synergian lisäämiseksi sekä kasvattamaan investointeja, jotka kohdistuvat tutkimukseen, kehittämiseen ja kaikkien terveydenhuoltoalan työntekijöiden koulutukseen. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) vaatii lisätoimia Euroopan lasiteollisuuden suojelemiseksi ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä koskevaan vuoropuheluun liittyen.

ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä antamaan lasiteollisuudelle keskeisen sijan tämänhetkisissä poliittisissa painopisteissä eli muun muassa 55-valmiuspaketissa, kiertotalouspaketissa, digitaalistrategiassa, strategisia arvoketjuja koskevassa ohjelmassa sekä EU:n kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja siihen liittyvissä välineissä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on ilmaissut tyytyväisyytensä EU:n politiikkoihin, joilla tuetaan lasiteollisuutta pyrittäessä kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa. Komitean mielestä EU:n rakennusten perusparannusaalto tarjoaa lasialalle erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä se saa liikkeelle investointeja ja auttaa myös vähentämään huomattavasti rakennusten hiilidioksidipäästöjä. ETSK on kuitenkin suosittanut painokkaasti, että myös lasiteollisuudessa toteutetaan energiakäänne. Alan tulee saada taloudellista tukea sekä pääoma- että toimintamenoihin, eikä sen tule joutua kilpailemaan epäreiluin ehdoin EU:n markkinoiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

ETSK kehottaa tästä aiheesta lokakuun täysistunnossa hyväksymässään oma-aloitteisessa lausunnossa toteuttamaan rinnakkain monia erilaisia toimia, jotta lasiteollisuuden ympäristövaikutuksia saataisiin vähennettyä ja sen energiatehokkuutta lisättyä siten, että samalla pyritään parempaan kilpailukykyyn ja säilyttämään laadukkaat työpaikat.

”Lasia käytetään kaikkialla liikenteestä rakennusalaan ja puolustusalalta älypuhelimiin. Jotta lasialan uusien markkinoiden koko potentiaali pystytään hyödyntämään ja vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin kyetään vastaamaan, EU tarvitsee lasiteollisuusstrategian”, totesi lausunnon esittelijä Aurel Laurențiu Plosceanu.

ETSK kehottaa komissiota ja parlamenttia laatimaan uusia EU:n linjauksia ilmastotavoitteista ja strategisista arvoketjuista, jotta aurinkokennojen valmistus voidaan aloittaa uudelleen Euroopassa ja voidaan turvata muiden strategisten lasituotteiden tuotanto arvoketjuineen.

ETSK toteaa, että EU:n lasiteollisuus on tienhaarassa. Sen on toisaalta selviydyttävä digitaalisen ja vihreän siirtymän mukanaan tuomista rakennemuutoksista. Tuotannosta on tehtävä 30 vuoden kuluessa hiilineutraalia ja kiertotalousperiaatteen mukaista, ja prosessit muuttuvat tulevina vuosina entistä automatisoidummiksi ja digitaalisemmiksi.

Toisaalta lasi on tulevissa rakennemuutoksissa eturivin asemassa ja monien lasituotteiden osalta avautuu lähivuosina uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”EU:n pitäisi luokitella lasi pysyväksi materiaaliksi ja tunnustaa lasin hyödyt kestävyysajattelun mukaisten pakkausjärjestelmien ja kiertotalousperiaatteiden edistämisessä. Lasinkierrätysalalle voi syntyä runsaasti uusia työpaikkoja, jotka vetävät puoleensa uutta osaavaa työvoimaa”, lausunnon toinen esittelijä Gerald Kreuzer totesi.

ETSK kehottaa siksi EU:ta tunnustamaan lasin suuren merkityksen vihreän energian tuottamisessa. (ks)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on ilmaissut suhtautuvansa osittain varauksellisesti komission äskettäiseen ehdotukseen, joka koskee monimuoto-oppimisen – perinteisen opettajavetoisen oppimisen ja verkko-oppimisen tai muun itsenäisen työskentelyn yhdistelmän – käyttöönottoa perus- ja keskiasteen koulutuksessa. Komitea kyseenalaistaa ehdotuksen oikea-aikaisuuden, koska covid-19-pandemia on vaikuttanut suuresti koulutusjärjestelmiin Euroopassa ja muualla.

ETSK esittää lokakuun täysistunnossa hyväksymässään monimuoto-oppimista käsittelevässä lausunnossa myös huolensa tämän oppimismuodon soveltuvuudesta perus- ja keskiasteen oppilaille todeten, että se tulisi ensin ottaa käyttöön korkeammilla asteilla, koska erityisesti alemmilla luokilla olevat pienet lapset eivät yleensä ole riittävän kypsiä kyetäkseen itsenäiseen oppimiseen.

”Emme usko, että nyt on oikea aika ottaa käyttöön monimuoto-oppiminen kouluissa tai ajaa sitä. Covid-19-pandemialla on ollut valtava vaikutus koulutusjärjestelmiin ja lapsiin, erityisesti pieniin lapsiin, jotka ovat vasta aloittaneet koulunkäyntinsä. Monimuoto-oppimiseen sisältyy itsenäistä oppimista, mikä vaatii tiettyjä taitoja”, lausunnon esittelijä Tatjana Babrauskienė totesi.

ETSK on tunnustanut, että monimuoto-oppiminen voi parantaa koulutuksen saatavuutta ja digitaalisia taitoja, kuten covid-19-kriisin aikana on havaittu.

Pandemia on kuitenkin myös osoittanut, että osalla oppilaista ei ole tämän oppimismuodon vaatimia – käytännön tai henkilökohtaisia – voimavaroja, mikä pahimmissa tapauksissa voi johtaa koulunkäynnin keskeytymiseen. Lisäksi se on osoittanut, että opetus, johon liittyy läheistä kanssakäymistä samanikäisten kanssa, on olennaisen tärkeää lasten sosiaalistumisen ja mielenterveyden kannalta.

”Emme saa aliarvioida opetuksen yhteiskunnallisen roolin merkitystä. Kyse ei ole pelkästään tieteestä, fysiikasta tai matematiikasta: kyse on siitä, että lapset käyvät yhdessä koulua, ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tapaavat samanikäisiä. Kyse on myös liikunnasta ja mielenterveydestä”, sanoi lausunnon toinen esittelijä Michael McLoughlin.

ETSK on antanut 21 suositusta siitä, miten voidaan varmistaa, että monimuoto-oppimisella voi olla myönteinen rooli koulutuksessa. Yksi keskeinen näkökohta on, että se olisi otettava käyttöön ja siihen olisi osoitettava varoja kaikkien oppilaiden koulutuksen parantamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota matalapalkkaisten perheiden ja maaseutualueiden lasten sekä vammaisten lasten koulutukseen.

Covid-19-kriisin aikana on käynyt ilmeiseksi, että monimuoto-oppiminen vaatii paljon aikaa ja luovuutta jo ennestään ylikuormittuneilta opettajilta, joilla on keskeinen rooli itsenäisen oppimisen onnistuneessa suunnittelussa ja valvonnassa.  

Euroopassa on jo nyt pulaa opettajista, mikä johtuu osittain matalista palkoista ja vaikeista työoloista. Siksi on tärkeää seurata monimuoto-oppimisen vaikutuksia työoloihin ja työmäärään uupumuksen välttämiseksi. Paineen lieventämiseksi ETSK kehottaa kansallisia viranomaisia tukemaan opettajia, kun he kouluttautuvat tätä uutta oppimistapaa varten. (ll)

Äärimmäisen korkeat kuolleisuusluvut pandemiakriisin aikana ovat paljastaneet hoitokotien hoitomalliin liittyviä rakenteellisia ja systeemisiä ongelmia. Myös elinajanodotteen nousu ja sen seurauksena ikääntyneiden määrän lisääntyminen tulevina vuosina pakottavat muuttamaan hoitomallia.

ETSK:n järjestämässä kuulemisessa ”Kohti uutta vanhustenhoitomallia: covid-19-pandemiasta saadut kokemukset” nostettiin esiin keskeisiä haasteita: miten taata hoidon parempi saatavuus, kohtuuhintaisuus ja laatu sekä riittävä määrä hoitotyöntekijöitä ja heille nykyistä paremmat työehdot ja -olot.  Kuulemisessa esitetyt näkemykset otetaan huomioon oma-aloitteisessa lausunnossa, jota komitea on laatimassa kyseisestä aiheesta.

”Lausunnossa ei ole tarkoitus käsitellä ikääntymisen kaikkia ulottuvuuksia, vaan siinä keskitytään ikääntyneiden hoitoon, sillä covid-19-pandemia on koetellut heitä pahiten”, totesi lausunnon esittelijä Miguel Ángel Cabra de Luna.

Kuulemisessa esiteltiin jäsenvaltioiden terveydenhuoltomalleja ja erilaisia lähestymistapoja sekä pandemian aiheuttamia vaikeuksia.

Komission ja sosiaalisen suojelun komitean laatiman pitkäaikaishoitoa käsittelevän vuoden 2021 kertomuksen mukaan pitkäaikaishoidon tarve lisääntyy selvästi väestön ikääntymisen seurauksena. Yli 65-vuotiaiden osuuden ennakoidaan kasvavan 41 prosenttia eli 130,1 miljoonaan seuraavien 30 vuoden aikana.

”Laadukkaiden hoitojärjestelmien kehittäminen on mahdollisuus. Palvelujen avulla voidaan tukea ihmisten itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja elämänlaatua”, totesi AGE Platform Europe -verkoston pääsihteeri Maciej Kucharczyk.

”Jotta hoitoa tarvitseville voidaan tarjota riittäviä palveluita, tarvitaan asianmukaiset työehdot ja -olot ja riittävästi pätevää henkilöstöä”, sanoi Tuscany Bell Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatiosta (EPSU). ”Tällä hetkellä liian vähän hoitajia hoitaa liian monia ihmisiä.”

Aktiivisena ikääntyminen on monitahoinen aihe, joka liittyy niin talous- kuin sosiaalipolitiikkaankin, joten koordinointi sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä on tarpeen. Näin pitkäaikaishoidon saatavuus paranee ja ikääntyneet saavat elää ihmisarvoista elämää. (at)