Yrityskeskittymien, kilpailunrajoitusten ja valtiontukien valvontaa koskevia sääntöjä olisi tarkistettava, jotta ne palvelisivat unionin kunnianhimoisia ilmasto- ja digitalisaatiotavoitteita ja auttaisivat saavuttamaan strategisen riippumattomuuden, ja kaikki tämä edellyttää mittavia investointeja. Kahdessa uudessa ETSK:n lausunnossa selostetaan, miten tämä uudistus olisi tehtävä.

ETSK:n täysistunnossa 19. toukokuuta käydyssä keskustelussa keskityttiin kahteen uuteen lausuntoon, joissa käsitellään EU:n kilpailupolitiikkaa sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen valtiontukia muuttuneessa globaalissa kontekstissa.
Lausunnossaan aiheesta Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin ETSK kehottaa komissiota menemään nyt pitemmälle kuin koskaan aiemmin meneillään olevassa EU:n kilpailupolitiikan uudistamisessa. 

Koronaviruspandemian ja myöhemmin Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen johdosta toteutetut toimenpiteet ovat auttaneet yrityksiä suuresti, mutta niitä on vielä parannettava. On myös varmistettava, että tukikelpoisuuskriteerit mahdollistavat sen, että kaikki alat voivat hyötyä eikä kaikkein eniten kärsiviä yrityksiä suljeta tukitoimien ulkopuolelle. 

Vaikka kilpailulainsäädännön yleinen kehys on mukautunut moniin haasteisiin, siinä ei ole otettu riittävästi huomioon EU:n strategisia tavoitteita eli vihreää ja digitaalista siirtymää sekä myös häiriönsietokykyä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtavia julkisia ja yksityisiä investointeja, ja niille olisi annettava mahdollisimman suuri tuki, komitea korostaa.

Keskittymien ja fuusioiden valvontatoimenpiteet näyttävät toisinaan vaikeuttavan kilpailukyvyn säilymistä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevia säännöksiä ei välttämättä ole räätälöity uusiin vihreisiin ja digitaalisiin haasteisiin. 

”Esitämme joitakin teknisiä mukautuksia, joilla helpotetaan tuen saantia, mutta myös parempia tapoja ottaa huomioon innovointi ja digitaalinen kehitys. Ehdotamme myös, että teollisuuden ohella kaikki muutkin alat voisivat hyötyä tuesta. Ajattelen tässä erityisesti kaupan alaa ja pk-yrityksiä”, sanoi lausunnon esittelijä Emilie Prouzet.

Toisessa lausunnossaan ETSK käsittelee terveys- ja sosiaalipalvelujen valtiontukia. 

”Koronaviruspandemia on osoittanut, että terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun järjestelmien on kyettävä mukautumaan nopeasti mahdollisiin muutoksiin, ja ehdottamamme toimenpiteet auttaisivat yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan valtiontukien myöntämistä”, toteaa esittelijä Giuseppe Guerini (moninainen Eurooppa, IT).

ETSK huomauttaa, että tällä alalla ei ole juurikaan vaikutusta rajatylittävään kilpailuun. Terveys- ja sosiaalipalvelut järjestetään useimmiten paikallistasolla maiden sisäisesti, ja niitä käytetään pääasiassa siellä, missä niitä tarjotaan. Tälle alalle myönnetyn valtiontuen ei pitäisi katsoa vääristävän kilpailua.

Toinen tärkeä ehdotus koskee sallitun valtiontuen enimmäismäärää. ETSK katsoo, että sellaisten tukien enimmäismäärän (joka on tällä hetkellä 500 000 euroa kolmen verovuoden aikana), joista komissiolle on ilmoitettava – mikä käynnistää pitkällisen ja monimutkaisen prosessin – tulisi olla näiden palvelujen osalta korkeampi kuin muiden yleishyödyllisten palvelujen osalta. Tämä olisi perusteltua, koska niillä on merkitystä suuren yleisön kannalta, niillä on vain vähäistä vaikutusta kilpailuun ja inflaatio on palannut. (dm)