ETSK ilmaisee äskettäin antamassaan lausunnossa tukensa komission ehdotukselle EU:n Århus-asetuksen muuttamisesta siten, että parannetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hallinnolliseen ja oikeudelliseen muutoksenhakuun ympäristöasioissa, mutta painottaa, ettei asetuksen muutos ole tarpeeksi kattava.
Euroopan unioni on ollut Århusin yleissopimuksen osapuoli vuodesta 2005, mutta se ei noudata vieläkään kaikkia sopimuksen määräyksiä oikeussuojakeinojen saatavuudesta.
ETSK pitää komission ehdottamaa muutettua asetusta edistysaskeleena ja keskeisenä välineenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi ja kannattaa ehdotettuja muutoksia pääpiirteittäin lausunnossa, jonka se antoi tammikuussa.
Esittelijä Arnaud Schwartz varoittaa kuitenkin uuden asetuksen porsaanrei’istä, joita EU:n toimielimet voivat hyödyntää välttääkseen vastuuvelvollisuuden.
ETSK ei esimerkiksi kannata komission ehdotusta jättää soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset EU:n säädökset, joihin sisältyy ”kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä”, koska on olemassa varteenotettava mahdollisuus, että tämä mitätöisi tai vesittäisi komission ehdottaman asetuksen.
ETSK on myös huolissaan siitä, miten Århus-asetukseen sisältyvää sisäistä uudelleentarkastelumekanismia aiotaan uudistaa. Alkuperäisen asetuksen mukaan ympäristöjärjestöt voivat halutessaan saattaa EU:n hallintotoimet ja hallinnolliset laiminlyönnit tutkittavaksi. Jos kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan mahdollisuus uudelleentarkasteluun vasta sitten, kun täytäntöönpanotoimenpiteet on hyväksytty, monet tai jopa useimmat EU:n säädökset ja niiden puutteet jäisivät sisäisen uudelleentarkastelun ulkopuolelle.
ETSK kehottaa lisäksi komissiota edistämään kaikkien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja.
”Työmarkkinaosapuolet ovat avaintoimijoita ympäristöasioissa, ja niiden asema muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden suhteen pitäisi tunnustaa nimenomaisesti”, korosti ETSK:n lausunnon toinen esittelijä Isabel Caño Aguilar. ”Jotta oikeudellinen muutoksenhaku olisi käytännössä mahdollista, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ei saisi aiheutua siitä lisärasitteita, kuten ylimääräisiä kustannuksia ja byrokratiaa”, hän lisäsi. (mr)