ETSK info

ETSK:n puheenjohtajisto, joka keskittyy taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vahvemman EU:n rakentamiseen, tukee komission pyrkimyksiä auttaa Eurooppaa selviytymään covid-19-kriisistä. Tämä on viesti, jonka ETSK:n puheenjohtaja välitti toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaavalle Euroopan komission varapuheenjohtajalle Maroš Šefčovičille, joka osallistui komitean tammikuun täysistuntoon.

Christa Schweng tarjosi komissiolle ETSK:n täyden tuen ja toisti sitoumuksen, joka annettiin heinäkuussa 2020 hyväksytyssä ETSK:n panoksessa Euroopan komission vuoden 2021 työohjelmaan. ”Komitea haluaa antaa vahvan panoksen Euroopan elpymiseen ja tulevaan selviytymiskykyyn, jotta voidaan varmistaa unioni, joka on taloudellisesti hyvinvoiva, sosiaalisesti osallistava ja ekologisesti kestävä”, Schweng totesi. ”Edessä olevana haasteena on puuttua tehokkaasti covid-19-kriisin aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin.”

Maroš Šefčovič totesi puolestaan, että komission vuoden 2021 työohjelma on suunniteltu auttamaan EU:ta selviytymään kriisin aiheuttamista ongelmista ja luomaan uutta pontta tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien ratkaisujen avulla: ”Unioni on osoittanut suurta solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä. Emme ainoastaan pääse takaisin jaloillemme, vaan menemme myös eteenpäin, ja kaikkien vuoden 2020 haasteiden jälkeen nyt on aika käynnistää elpyminen covid-19-kriisistä ja luoda unionille tulevaisuus, jonka haluamme.”

Šefčovič kommentoi käynnissä olevia pandemian torjuntatoimia ja korosti, että komission pyrkimykset ja työskentely EU:n terveysunionin perustamiseksi ovat antaneet EU:lle mahdollisuuden koordinoituun lähestymistapaan rokotusten suhteen ja maailman laajimpaan rokotevalikoimaan, joka kattaa 2,3 miljardia rokoteannosta. (mp)

Lisää selkeyttä, suurempi rahoituksen avoimuus, tiukat häirintää koskevat säännöt ja ankarampia seuraamuksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä. ETSK:n jäsenet äänestivät 28. tammikuuta 2021 käytännesääntöjensä merkittävistä muutoksista. Tämä on ensimmäinen virstanpylväs ETSK:n tuoreen puheenjohtajiston työssä komitean uudistamiseksi.

Uusissa säännöissä on useita parannuksia, joilla ehkäistään tehokkaasti häirintää ja puututaan vaikuttavasti väärinkäytöksiin. Vaikka ennaltaehkäisy on etusijalla, komitean jäsenelle voidaan nyt määrätä erilaisia seuraamuksia, jos tämän todetaan syyllistyneen rikkomukseen.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng lupasi puheenjohtajakautensa aluksi viime lokakuussa, että käytännesääntöjä tehostetaan. ”Olemme toteuttaneet tämän lupauksen. Työjärjestysvaliokunta on onnistunut työssään erinomaisesti, mikä on varmistanut ehdotukselle laajan kannatuksen. Se on osoitus sitoutumisestamme korkeatasoisiin eettisiin normeihin ja nykyaikaisiin, avoimiin työskentelymenetelmiin”, sanoi puheenjohtaja Schweng.

Jos väärinkäytöksen väitetään tapahtuneen, asia alistetaan uuden, tarkkaan määritellyin tutkintavaltuuksin varustetun eettisen toimikunnan käsiteltäväksi. Sekä ETSK:n jäsenet että henkilöstö voivat esittää valituksia eettiselle toimikunnalle. Jos tutkinta käynnistetään, väärinkäytösten paljastajiksi tunnustetuille annetaan suojelua ja komitea tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa.

Tutkinnan tuloksesta ja väärinkäytöksen vakavuudesta riippuen jäsenelle voidaan määrätä monenlaisia seuraamuksia, kuten:

• erottaminen yhdestä tai useammasta vastuutehtävästä, jossa hän toimii komiteassa
• vahingonkorvausvelvoite
• oikeuden korvauksiin menettäminen väliaikaisesti
• määräaikainen kielto osallistua mihinkään ETSK:n toimintaan tai virallisiin matkoihin tai osaan niistä
• kielto edustaa ETSK:ta missään kansallisissa, toimielinten välisissä tai kansainvälisissä yhteyksissä
• luottamukselliseen tai turvallisuusluokiteltuun tietoon tutustumista koskevan oikeuden menettäminen.

Vakavimmissa tapauksissa on lisäksi käytettävissä mahdollisuus erottaa jäsen ETSK:sta.

Uudistetut käytännesäännöt lisäävät entisestään rahoituksen avoimuutta liittyen erityisesti korvausten maksamiseen jäsenten virallisista matkoista ja osallistumisesta erilaisiin toimintoihin. Jäsenten on toimitettava vuosittain taloudellisia tietoja koskeva ilmoitus, joka julkaistaan ETSK:n verkkosivuilla. Asiakirja selkeyttää myös tapauksia, joissa on kyse mahdollisesta eturistiriidasta.

Muutokset on tehty Euroopan parlamentin kehotuksesta ja suosituksesta sekä Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan petostentorjuntaviraston suosituksesta.

Ensimmäisen kerran EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suhteita Yhdistyneeseen kuningaskuntaan käsittelevän Euroopan komission työryhmän johtaja Michel Barnier ilmaisi näkemyksensä tekstistä julkisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tammikuun täysistunnossa käydyssä keskustelussa.

Puheessaan Barnier tähdensi, ettei brexitissä ollut mitään positiivista: ”Tämä on avioero, eikä kukaan saisi olla iloinen avioeron jälkeen. Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa aikaansaatu sopimus osoittaa kuitenkin, että EU ei ole vankila, kuten eräät demagogogit oikealla ja vasemmalla haluavat meidän uskovan. Unionista voi päästä irti, mutta ne, jotka tahtovat pois, joutuvat kohtaamaan seuraukset: vääristymät ja myllerryksen”.

Sopimuksen tarkoituksena oli huolehtia EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten suhteiden taloudellisista ja kauppaan liittyvistä näkökohdista brexitin jälkeen tiedostaen, ettei kyseessä ollut päätepiste: ”Sen lisäksi, että tämän sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano on varmistettava, sitä on eittämättä täydennettävä tulevaisuudessa tiettyjen aiheiden osalta, joita Yhdistynyt kuningaskunta ei halunnut ottaa tällä kertaa mukaan, kuten puolustus- tai ulkopolitiikan alat.”

Michel Barnier tähdensi myös, ettei Euroopan komission työ ole ohi: komission on määrä seurata sopimuksen täytäntöönpanoa ja tarkkailla huolellisesti, aiheuttavatko brittiläisen sopimuspuolen ehdotukset sääntelyeroja.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng antoi Barnier’lle kiitosta tämän työstä brexit-neuvottelujen aikana ja tämän ”esimerkillisestä avoimuudesta ja ajan uhraamisesta kansalaisyhteiskunnan pitämiseen ajan tasalla kautta koko nevotteluprosessin.” Barnier näet osallistui ETSK:n täysistuntokeskusteluihin viiteen eri otteeseen.

ETSK:n brexit-seurantaryhmän puheenjohtaja Jack O'Connor ilmaisi arvostavansa suuresti tapaa, jolla Barnier oli käsitellyt Irlannin tilannetta brexit-neuvottelujen aikana, ja muistutti ETSK:n ja brexit-seurantaryhmän sitoutuneen ”antamaan panoksensa sopimuksen potentiaalin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen” eritoten Britannian kansalaisyhteiskuntaan nähden. (dgf)

Köyhyydessä elävien määrä voitaisiin saada vähenemään 50 prosentilla seuraavien kymmenen vuoden aikana, totesi äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija esitellessään EU:n toimielinten pyytämän selvitystyönsä tuloksia ETSK:n tammikuun täysistunnossa.

Köyhyyden torjunnan on oltava yksi Euroopan komissiolta piakkoin tulossa olevan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman pääpainopiste, sanoi äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija Oliver De Schutter.

De Schutter kiinnitti huomiota siihen, että köyhien joukossa on EU:ssa yhä enemmän naisia ja yksinhuoltajaperheitä.

Hän huomautti myös, ettei komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma käy köyhyydentorjuntastrategian korvikkeeksi, vaikka sillä onkin vahva sosiaalinen ulottuvuus, ja korosti, että ”köyhyyden vähentäminen ei kuulu vihreän kehityksen ohjelman varsinaisiin tavoitteisiin”.

Hän kertoi, että selvityksissä on havaittu kolme rakenteellista tekijää, jotka haittaavat köyhyyden torjuntaa EU:ssa:

• EU-maiden välinen aggressiivinen verokilpailu, jonka myötä verotuksen painopiste on siirtynyt 20 viime vuoden aikana vähitellen yrityksistä ja varakkaimmista yksityishenkilöistä työntekijöihin, kuluttajiin ja pienipalkkaisiin kotitalouksiin
• sosiaaliset olosuhteet ja työvoimakustannukset: pyrkimykset parantaa kustannuskilpailukykyä palkkojen ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamiseen perustuvilla toimintapolitiikoilla
• talous- ja rahaliiton makrotaloudellinen kehys, erityisesti vakaus- ja kasvusopimus, jota olisi muutettava mahdollisimman nopeasti siten, että budjettikuritoimenpiteitä ei uloteta terveydenhuolto- ja opetusalan sosiaalisiin investointeihin.

De Schutter totesi, että komission olisi sisällytettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaan toimintasuunnitelmaan seuraavat kolme kunnianhimoista tavoitetta:

• köyhyydentorjuntastrategia, jossa asetetaan kunnianhimoinen tavoite vähentää köyhyyden vaarassa olevien määrää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
• lapsitakuu, jonka viisi keskeistä sisältökohtaa ovat oikeus koulutukseen, varhaiskasvatukseen, asianmukaiseen ravitsemukseen, asianmukaisiin asuinoloihin ja terveydenhuoltoon ja johon kuuluu myös perheiden tukeminen huolehtimalla siitä, että niiden tulotaso on kohtuullinen, perheenjäsenillä on työpaikka ja saatavilla on tarvittaessa etuuksia
• oikeudellisesti sitova uusi väline sen varmistamiseksi, että eri EU-maiden vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat asianmukaisia ja että niissä noudatetaan yhteistä menetelmää.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi, että jo ennen covid-19-pandemiaa viidesosa EU:n väestöstä eli köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja että tämä on kehittyneiden eurooppalaisten yhteiskuntien häpeäpilkku. Schwengin mukaan ”yksi parhaista tavoista saada ihmiset nousemaan köyhyydestä ja ehkäistä köyhyyttä on kehittää yhteiskuntien ja yksittäisten ihmisten selviytymis- ja palautumiskykyä”.

Hän huomautti myös, että rahoituksen lisäksi tarvitaan oikeuksiin perustuvaa ajattelutapaa, jossa köyhät nähdään paitsi ihmisinä, joilla on oikeuksia, myös muutoksen tekijöinä. Lupaus olla jättämättä ketään jälkeen merkitsee sitä, että ihmisten tulee saada jälleen vaikutusmahdollisuuksia tai näitä mahdollisuuksia tulee parantaa, jotta jokainen pystyy antamaan yhteiskuntaan rakentavan panoksen, Schweng totesi. (at/mp)

ETSK järjesti täysistunnossaan 27. tammikuuta keskustelun komissaari Ylva Johanssonin kanssa ja antoi lausunnon uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta. Lausunnossaan komitea suhtautuu tietyin varauksin siihen, auttaisiko sopimus kehittämään muuttoliikkeen hallintaa varten sellaisen yhteisen eurooppalaisen kehyksen, joka olisi sekä tehokas että EU:n arvojen mukainen.

Lausunnon esittelijä José Antonio Moreno Diaz sanoi: ”Odotimme sopimukselta paljon, mutta minun on todettava, että olemme hieman pettyneitä. Komission analyysi on hyvä, ja olemme samaa mieltä sen päätelmistä, mutta asiat mutkistuvat, kun mennään ehdotusten yksityiskohtiin.

Toinen esittelijä Cristian Pîrvulescu jäi kaipaamaan edistymistä tietyissä sopimuksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä. ”Valitettavasti on sanottava, että paljon etenemistä ei ole tapahtunut mutta sitäkin enemmän on menty taaksepäin. Kehotammekin komissiota ottamaan rohkeamman kannan eräissä näistä kysymyksistä.”

ETSK:n pääasiallinen moite on, että sopimuksessa keskitytään ensisijaisesti palauttamiseen ja rajojen valvontaan muiden polttavien kysymysten, kuten laillisten maahanmuuttokanavien, turvallisten turvapaikkaväylien ja muuttajien kotouttamisen, kustannuksella. Sen lisäksi tietyt ehdotetuista ratkaisuista eivät ehkä ole toteuttamiskelpoisia käytännössä.

Euroopan komission jäsen Ylva Johansson sanoi, ettei hän ollut ollenkaan samaa mieltä kritiikistä, jonka mukaan komissiolta puuttuu tavoitteellista kunnianhimoa. ”Todellisuus on nykyisin hyvin erilainen kuin vuonna 2015, jolloin unioniin tuli valtava määrä pakolaisia ja sisäiset siirrot olivat suuri ongelma”, hän totesi ja selitti, että tätä nykyä suurin osa laittomista uusista tulijoista ei ole pakolaisia. Näin ollen nopeat päätökset ja palautukset ovat erittäin tärkeitä, mutta sitä on myös tarve taata oikeudenmukainen menettely kaikille turvapaikanhakijoille

Ne, joilla on oikeus jäädä, ovat tervetulleita, ja toivomme, että heistä tulee osa yhteiskuntaamme,” komissaari Johansson sanoi.

Keskustelun kuluessa ETSK ilmaisi olevansa erittäin huolissaan muuttajien ahdingosta Bosnia ja Hertsegovinan vastaisella EU:n rajalla. (na)

ETSK ilmaisee äskettäin antamassaan lausunnossa tukensa komission ehdotukselle EU:n Århus-asetuksen muuttamisesta siten, että parannetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hallinnolliseen ja oikeudelliseen muutoksenhakuun ympäristöasioissa, mutta painottaa, ettei asetuksen muutos ole tarpeeksi kattava.

Euroopan unioni on ollut Århusin yleissopimuksen osapuoli vuodesta 2005, mutta se ei noudata vieläkään kaikkia sopimuksen määräyksiä oikeussuojakeinojen saatavuudesta.

ETSK pitää komission ehdottamaa muutettua asetusta edistysaskeleena ja keskeisenä välineenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi ja kannattaa ehdotettuja muutoksia pääpiirteittäin lausunnossa, jonka se antoi tammikuussa.

Esittelijä Arnaud Schwartz varoittaa kuitenkin uuden asetuksen porsaanrei’istä, joita EU:n toimielimet voivat hyödyntää välttääkseen vastuuvelvollisuuden.

ETSK ei esimerkiksi kannata komission ehdotusta jättää soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset EU:n säädökset, joihin sisältyy ”kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä”, koska on olemassa varteenotettava mahdollisuus, että tämä mitätöisi tai vesittäisi komission ehdottaman asetuksen.

ETSK on myös huolissaan siitä, miten Århus-asetukseen sisältyvää sisäistä uudelleentarkastelumekanismia aiotaan uudistaa. Alkuperäisen asetuksen mukaan ympäristöjärjestöt voivat halutessaan saattaa EU:n hallintotoimet ja hallinnolliset laiminlyönnit tutkittavaksi. Jos kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan mahdollisuus uudelleentarkasteluun vasta sitten, kun täytäntöönpanotoimenpiteet on hyväksytty, monet tai jopa useimmat EU:n säädökset ja niiden puutteet jäisivät sisäisen uudelleentarkastelun ulkopuolelle.

ETSK kehottaa lisäksi komissiota edistämään kaikkien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja.

”Työmarkkinaosapuolet ovat avaintoimijoita ympäristöasioissa, ja niiden asema muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden suhteen pitäisi tunnustaa nimenomaisesti”, korosti ETSK:n lausunnon toinen esittelijä Isabel Caño Aguilar. ”Jotta oikeudellinen muutoksenhaku olisi käytännössä mahdollista, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ei saisi aiheutua siitä lisärasitteita, kuten ylimääräisiä kustannuksia ja byrokratiaa”, hän lisäsi. (mr)

ETSK vahvistaa, että kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 55 prosentin vähentäminen vuoteen 2030 mennessä on oikea valinta. Lausunnossaan EU:n ilmastotavoite entistä korkeammalle ETSK kuitenkin korostaa, että välitavoitteita on nostettava prosessin nopeuttamiseksi, koska muuten on vaarana, ettei ilmastoneutraaliustavoitetta pystytä saavuttamaan vuoteen 2050 mennessä.

On totta, että covid-19-pandemia on tuonut mukanaan valtavia taloudellisia ongelmia. Investointien uudelleensuuntaaminen elpymissuunnitelmaan on kuitenkin avannut oven uudelle strategialle. ”Elpymiseen tarkoitetut menot on yhdistettävä kunnianhimoisiin ilmastotoimiin,” tähdensi ETSK:n toinen esittelijä Jan Dirx.

”Lausunnossa korostetaan myös tarvetta vahvistaa biotaloutta ja korvata fossiilisia polttoaineita, minkä vuoksi on ratkaisevan tärkeää asettaa etusijalle uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä koskevan EU:n lainsäädännön päivittäminen,” totesi ETSK:n esittelijä Arnold Puech d’Alissac.

On entistäkin tärkeämpää hyödyntää kaikkia mahdollisia välineitä ilmastotavoitteiden nostamiseksi korkeammalle tasolle: Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ilmastolakia, monivuotista rahoituskehystä, Next Generation EU -elpymisrahastoa, YMP:tä, Pellolta pöytään ‑strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa, kauppapolitiikkoja ja -sopimuksia jne. Ne kaikki tulisi kytkeä johdonmukaisesti toisiinsa, jotta voidaan varmistaa, että siirtymässä ketään ei jätetä jälkeen.

Kansalaiset ovat ”ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaisevan tärkeitä kumppaneita” ja heidän osallistumisensa on edellytys ilmastopolitiikan onnistumiselle EU:ssa.

Siksi ETSK on toistanut ehdotuksensa perustaa eurooppalainen ilmastosopimuksen sidosryhmäfoorumi, joka pohjautuu osallistavuuteen, avoimuuteen sekä ilmastotoimijoiden aitoon osallistumiseen ja sitoutumiseen kaikilla tasoilla. (mr)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI) piti 13. tammikuuta uuden toimikautensa järjestäytymiskokouksen ja hyväksyi vuoden 2021 työohjelmansa.

CCMI:n puheenjohtaja Pietro Francesco De Lotto, varapuheenjohtaja Monika Sitárová, jäsenet ja nimetyt edustajat, joiden toimikausi kestää marraskuusta 2020 marraskuuhun 2025, hyväksyivät yksimielisesti CCMI:n poliittiset suuntaviivat ja työohjelman vuodeksi 2021.

Työohjelma perustuu kolmeen peruspilariin:

• Euroopan teollisuuden vihreä siirtymä
• kattava pyrkimys eurooppalaisten tuotantoalojen digitalisointiin
• EU:n teollisuuden globaalin kilpailukyvyn parantaminen Euroopan komission teollisuuspolitiikan uudelleentarkastelun 2021 mukaisesti.

Pietro Francesco De Lotto toi avauspuheenvuorossaan esiin CCMI:n ainutlaatuisen roolin ETSK:ssa teollisen erityisasiantuntemuksen varantona. Hän tarkasteli meneillään olevaa kriisiä ja totesi:

”Euroopan teollisuuden on paitsi selvittävä kriisistä myös luotava edellytykset paremmalle maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle, joka perustuu energiakäänteeseen ja digitalisaatioon. Asianomaisten unionin elinten, toimielinten ja organisaatioiden on tuettava sitä tässä tehtävässä.”

CCMI on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) neuvoa-antavan komitean seuraaja. EHTY puolestaan on nykyisen Euroopan unionin lähtöpiste. EHTY-sopimuksen voimassaolon päättyessä vuonna 2002 sovittiin, että CCMI jatkaa sen perintöä ja työtä teollisen toiminnan ja työmarkkinasuhteiden parissa. (ks)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää komission suosituksia euroalueen talouspolitiikasta tervetulleina. Se tukee voimakkaasti Next Generation EU -pakettia ja kehottaa pääsemään tarvittavaan yhteisymmärrykseen mahdollisimman pian.

Covid-19-kriisistä elpyminen voi kuitenkin onnistua vain, jos siihen liittyy talouden ja yhteiskunnan rakennemuutos, ja luottamuksen palauttaminen on keskeistä kysynnän vakauttamiseksi. Tähän voidaan päästä

• siirtymällä kohti vaurauteen keskittyvää ja solidaarisuuteen perustuvaa talouden ohjausjärjestelmää. ETSK kehottaa jatkamaan Euroopan komission käynnistämää talouden ohjausjärjestelmän tarkistusprosessia mahdollisimman pian.
• lisäämällä yksityisiä ja julkisia investointeja julkisten investointien ”kultaisella säännöllä” tuottavuuden sekä tulevien sukupolvien sosiaalisen ja ekologisen perustan turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa esittelijä Judith Vorbachin mukaan nettoinvestointien jättämistä alijäämälaskelmien ulkopuolelle.
• panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön: aloitteisiin sosiaalisemman Euroopan edistämiseksi kuuluu muun muassa ehdotus direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista.
• uudistamalla veropolitiikkaa, siirtämällä verorasituksen painopiste työn verotuksesta kohti veropohjia, jotka ovat vähemmän haitallisia työvoiman tarjonnan kannalta, samalla kun otetaan huomioon tähän liittyvät jakaumavaikutukset. ETSK kehottaa edistämään merkittävästi uusien omien varojen käyttöönottoa elpymissuunnitelman mukaisesti. (na)

ETSK tukee Euroopan komission kehotusta energiajärjestelmän yhdentämisestä. Tulevaisuudessa sähkön, lämmityksen ja liikenteen tulisi olla täysin yhteenliitettyä. Perimmäisenä tavoitteena on tehokkuuden parantaminen ja ilmastoneutraalin talouden saavuttaminen.

Lutz Ribben laatimassa, tammikuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa ETSK toteaa, että tällainen strategia voisi auttaa osaltaan turvaamaan energian toimitusvarmuuden, vähentämään energiantuontia ja takaamaan kohtuulliset hinnat eurooppalaisille kuluttajille.

Komitea katsoo kuitenkin, ettei komissio kerro, miten EU voi saavuttaa toimitusvarmuuden hiilivapaiden tai vähähiilisten energialähteiden avulla.

”Energiasiirtymä onnistuu Euroopassa vain, jos kaikkiin kysymyksiin löydetään ratkaisu”, sanoi Lutz Ribbe täysistunnon yhteydessä.

”Komission mukaan 84 % sähkön kysynnästä olisi katettava uusiutuvista energialähteistä, mutta se jättää avoimeksi, mistä lähteistä muu sähkö on tarkoitus tuottaa. Tämä ei luonnollisestikaan käy päinsä. Toimitusvarmuudella on perustavanlaatuinen merkitys Euroopan taloudelle ja kuluttajille, etenkin kun niin lämpötoimitusten kuin liikenteen sähköistämisen odotetaan lisäävän sähkön kysyntää tehokkuuden parantumisesta huolimatta.”

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että puuttuva tai puutteellinen lämmitys- ja liikennealan hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on vakava ongelma järjestelmän integroinnin kannalta.

Lisäksi uusiutuvia energialähteitä ei aina suosita fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Monissa jäsenvaltioissa sähkön raskas verotus ja ylihinnoitellut verkkomaksut aiheuttavat vääristymiä markkinoilla. Näissä tapauksissa ylimääräisen sähkön käyttö lämmön tuotantoon – jota voidaan pitää yksinkertaisimpana järjestelmäintegraation muotona – ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Komitea kehottaakin komissiota esittämään konkreettisia ratkaisuehdotuksia sen sijaan, että se toimii epäröivästi ja epämääräisesti ja tyytyy vain kuvailemaan ongelmaa. (mp)

Euroopan unionin on selätettävä covid-19-kriisi luomalla uusi yhteiskuntamalli, joka perustuu entistä vihreämpään, oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään talouteen. Puhtaana energiamuotona vety voi olla keskeinen muutosvoima. Tämä on Pierre Jean Coulonin laatiman ja ETSK:n tammikuun täysistunnossa hyväksytyn lausunnon keskeinen ajatus.

ETSK kannattaa lausunnossaan Euroopan komission esittämää EU:n vetystrategiaa edistysaskeleena kohti sellaisen ympäristön luomista, joka mahdollistaa vedyn tarjonnan ja kysynnän lisäämisen ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi.

”Puhdas vety on asetettava selkeästi etusijalle, sillä se on ainoa ilmastoneutraaliustavoitteiden kanssa yhteensopiva vaihtoehto”, Coulon totesi täysistuntokeskustelussa. ”EU:n elpymisrahastojen on mahdollistettava se, että yritykset, innovoijat, työntekijät ja sijoittajat voivat vahvistaa globaalia johtoasemaansa puhtaan energian kasvavilla markkinoilla.”

ETSK kannattaa erityisesti eurooppalaisen puhtaan vedyn alan allianssin (European Clean Hydrogen Alliance) perustamista. Allianssin tehtävänä on suunnitella tuotantoinvestointeja ja edistää puhtaan vedyn kysyntää EU:ssa.

Tässä elimessä ovat mukana johtavat teollisuusyritykset, kansalaisyhteiskunta, valtiolliset ja alueelliset viranomaiset ja Euroopan investointipankki. Koska ETSK:lla on keskeinen rooli Euroopan teollisuuden muutosten vauhdittamisessa, on olennaisen tärkeää, että se osallistuu allianssin toimintaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana. (mp)