On mentävä vakaus- ja kasvusopimusta pidemmälle

ETSK-info: Mikä on ETSK:n kanta komission ehdotukseen uudesta talouden ohjausjärjestelmästä?

Javier Doz: Komission ehdotuksen taustalla ovat vakaus- ja kasvusopimukseen sisällytetyn yleisen poikkeuslausekkeen voimassaolon päättyminen tammikuussa 2024, EU:n monien jäsenmaiden suuri alijäämä ja korkea velkataso pandemian jälkeen sekä ehkä myös niiden kielteisten seurausten kriittinen tarkastelu, joita aiheutuu, kun vakaus- ja kasvusopimuksen säännöksiä sovelletaan tiukasti suuren taantuman poliittisessa hallinnassa.

Ehdotuksessa säilytetään nykyiset alijäämä- ja velkarajat (3 prosenttia ja 60 prosenttia BKT:sta), mutta joustavoitetaan ja eriytetään – kunkin jäsenvaltion tilanteen mukaan – sitä, miten ja missä ajassa tavoitteet on saavutettava.

Lisäksi yksinkertaistetaan sääntöjä niin, että nettomääräisistä perusmenoista tulee keskeinen indikaattori, mikä tarkoittaa, että jätetään huomioimatta velan korko, työttömyysturva ja menot, jotka on rahoitettu päätösperäisillä toimenpiteillä tai EU:n varoilla. Suurimpana uutuutena ovat 4–7-vuotiset finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat, jotka kukin jäsenvaltio neuvottelee komission kanssa ja joihin sisältyy rakenteellisia uudistuksia.

Komissio julkaisi 26. huhtikuuta kaksi asetusehdotusta ja yhden direktiiviehdotuksen, joilla muutetaan vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteita, kun on kyse talouspolitiikan koordinoinnista ja julkisen talouden valvonnasta, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä ja julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista. Saksan painostuksesta eräitä säännöksiä on tiukennettu siitä, mitä esitettiin marraskuussa annetussa tiedonannossa. Näitä ovat erityisesti velvoite maille, joiden alijäämä ylittää 3 prosenttia, supistaa sitä vuosittain keskimäärin 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen sekä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn automaattinen soveltaminen silloin, kun maa poikkeaa keskipitkän aikavälin suunnitelmasta.

ETSK kannattaa komission paketin keskeisiä seikkoja, eriytettyjä kansallisia finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmia ja vakaus- ja kasvusopimukseen sisällytettävää joustoa, mutta katsoo, että olisi säilytettävä ehdot, jotka esitetään marraskuussa julkaistussa alkuperäisessä ehdotuksessa, ja kehottaa keskustelemaan tarpeesta mennä vuoden 1997 kehystä pidemmälle.

ETSK katsoo myös, että olisi käsiteltävä muitakin kysymyksiä, kuten mahdollisuutta muodostaa EU:n yhteinen rahoituskapasiteetti, jotta voitaisiin rahoittaa yhä useampia Euroopan yhteisen edun mukaisia asioita. Komitea on samoin sitä mieltä, että jäsenvaltioiden parlamenttien, alue- ja paikallisviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien laatimiseen lisäisi jäsenvaltioiden sitoutumista suunnitelmien toteuttamiseen.

ETSK pitää tarpeellisena, että varmistetaan finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin tehtävien investointien eriytetty kohtelu erityisesti vihreän siirtymän ja puolustuksen alalla, vahvistetaan sosiaali- ja työllisyysalan tavoitteita investoinneissa ja uudistuksissa sekä tarkistetaan syvällisesti velkakestävyysanalyysimenettelyä ja hallitusten ja riippumattomien kansallisten finanssipoliittisten elinten osallistumista velan vähentämisen ”teknisen kehitysuran” määrittelyyn.