ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan uuden ikäihmisiä koskevan EU:n strategian, jossa irtaudutaan nykykäsityksestä, jonka mukaan ikääntyneet ovat yhteiskunnalle taakka ja kuluerä, ja hyödynnetään sitä vastoin ikäihmisten sosiaalista, taloudellista ja inhimillistä potentiaalia, joka usein sivuutetaan.

Koska toistaiseksi ei ole laadittu kattavaa ikääntyneisiin ja ikääntymiseen keskittyvää toimintapolitiikkaa, kyse olisi ensimmäisestä EU:n strategiasta, jonka avulla pyritään suojelemaan ikäihmisten oikeuksia ja varmistamaan heidän täysi osallisuutensa yhteiskunnassa ja taloudessa.

ETSK esittää kehotuksensa heinäkuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. Täysistunnossa käytiin aiheesta keskustelu, johon osallistuivat demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica ja AGE Platform Europen puheenjohtaja Heidrun Mollenkopf. Lausuntoa pyysi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja.

Strategia auttaisi kitkemään ikään perustuvaa eriarvoista kohtelua sekä tästä juontuvaa ikäsyrjintää, joka on yhdessä sukupuolisyrjinnän kanssa vieläkin yksi EU:n yleisimmistä syrjinnän muodoista, vaikka Eurooppa ikääntyy vauhdilla. Eurostat arvioi, että vuoteen 2050 mennessä 75–84-vuotiaiden määrä kasvaa EU:ssa 56,1 prosenttia ja 65–74-vuotiaiden määrä 16,6 prosenttia.

”ETSK kehottaa komissiota selkeästi ja yksiselitteisesti laatimaan ikäihmisiä koskevan EU:n strategian ennen kuluvan toimikautensa päättymistä. Uskon, että alkavalla prosessilla tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia Euroopan sosiaali- ja väestöpolitiikkaan”, totesi lausunnon esittelijä Miguel Ángel Cabra de Luna.

Komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica sanoi: ”Ikäihmiset eivät ole kuluerä tai taakka. He ovat voimavara. Väestörakenteen muutosta ei voida tarkastella irrallisena ilmiönä, vaan on tutkittava sen vuorovaikutusta vihreän ja digitaalisen siirtymän kaltaisten megatrendien kanssa.”

”Ikääntyneet ihmiset olisi nähtävä sosiaalietuuksien saajien sijasta kansalaisina, joilla on samat oikeudet täyteen ja syrjimättömään elämään kuin kaikenikäisillä ihmisillä. Nämä oikeudet pitää taata kaikilla elämänalueilla”, painotti Heidrun Mollenkopf.

Lisäksi ikäihmisten hallussa on monissa maissa huomattava osa varallisuudesta, ja heillä on paljon ostovoimaa. Ikääntyviin kuluttajiin perustuvan senioritalouden ennustetaan kasvavan merkittävästi ja nousevan arvoltaan 5,7 biljoonaan euroon vuonna 2025. Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi EU tarvitsee tehokkaita strategioita, joissa otetaan huomioon alueellinen dynamiikka ja senioritalouden tarjoamat mahdollisuudet. (ll)

Ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan soveltaminen vesihuoltoon, investointien lisääminen, kulutusmerkintöjen käyttöönotto ja hinnoittelun uudistaminen ovat joitakin niistä keskeisistä suosituksista, jotka esitetään ETSK:n heinäkuun täysistunnossa hyväksytyssä kuudessa vettä käsittelevässä lausunnossa. Ne muodostavat EU:n sinisen kehityksen ohjelman puitteissa toteutettavaa kattavaa vesipolitiikkaa koskevien ETSK:n ehdotusten ensimmäisen aallon.

Vastauksena tämän alan kiireellisiin haasteisiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitea näyttää tietä kattavalla joukolla kestävää Euroopan vesipolitiikkaa koskevia suosituksia. Sen sinisen kehityksen ohjelmaa koskevassa aloitteessa kehotetaan noudattamaan kaikkialla Euroopassa yhtenäistä lähestymistapaa vesiköyhyyden poistamiseksi ja turvallisen ja kohtuuhintaisen veden ja sanitaation saatavuuden varmistamiseksi ihmisoikeutena.

ETSK korostaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää kehittää häiriönsietokykyisiä vesi-infrastruktuureja ja vedenjakeluverkkoja. Ensimmäiseksi tulisi arvioida vesi-infrastruktuurin nykyistä tilaa ja veden saatavuutta kussakin jäsenvaltiossa, jotta voidaan määrittää investointitarpeet ja varmistaa tehokas vesihuolto.

EU:n sinisen kehityksen ohjelman taloudellisia näkökohtia koskevissa ETSK:n suosituksissa kehotetaan mm. soveltamaan sellaisia hinnoittelustrategioita, joilla hillitään tuhlaavaa vedenkulutusta, sekä ehdotetaan uusia tapoja rahoittaa vesipolitiikkaa. Komitean tavoitteena on, että EU:sta tulee maailman johtava toimija vedenkäytön kannalta tehokkaan teknologian alalla. ETSK kehottaa sisällyttämään veden EU:n kaikkeen teollisuuspolitiikkaan, jotta voidaan vähentää vedenkulutusta, edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä puuttua vesien pilaantumiseen. Maatalouden osalta ETSK ehdottaa vastaavaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että vesiulottuvuus otetaan kattavasti huomioon yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa.

ETSK toteaa, että kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi muutoksen aikaansaamiseen, ja haluaa kannustaa vesitehokkaiden kodinkoneiden käyttöön, jota voitaisiin edistää ottamalla käyttöön vedenkulutusmerkintöjä ja kiertoperiaatteeseen perustuvia vedenkulutuskäytäntöjä, jotka antavat yksilöille mahdollisuuden antaa panoksensa ongelman ratkaisemiseen.
Nämä ehdotukset yhdistetään keskeisten periaatteiden ja toimien pakettiin, joka esitellään EU:n toimielimille 26. lokakuuta 2023 aiheesta Kohti EU:n sinisen kehityksen ohjelmaa järjestettävässä konferenssissa. ETSK:n tavoitteena on, että vesi on yksi tulevan Euroopan komission tärkeimmistä painopisteistä. (gb)

Mielenterveyden häiriöiden ja käyttäytymishäiriöiden lisääntyessä eurooppalaisten, erityisesti nuorten, keskuudessa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa uudistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen.

ETSK toteaa heinäkuun täysistunnossaan hyväksymässään, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan pyytämässä lausunnossa, että mielenterveyspalveluissa olisi keskityttävä oikea-aikaiseen ennaltaehkäisyyn, varhaiseen havaitsemiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon.

”Terveydenhuoltojärjestelmiä kaikkialla EU:ssa on kiireesti uudistettava niin, että ne tarjoavat integroitua ja suunnitelmallista, monitieteisten tiimien toteuttamaa pitkäjänteistä hoitoa paitsi sairauksien hoitamiseksi myös niiden ehkäisemiseksi sen sijasta, että hoitotoimenpiteitä toteutetaan satunnaispohjalta”, totesi lausunnon esittelijä Milena Angelova.

”Mielenterveyden hoitojärjestelmiä on muutettava. Tarvitaan enemmän asiantuntijoita ja enemmän tukea [hoitoa] tarvitseville ihmisille”, lausunnon yhteisesittelijä Ivan Kokalov tähdensi.
Mielenterveyshäiriöiden kehittymisriski kohdistuu erityisesti nuoriin, lapsiin, naisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin mutta myös pitkittyneelle stressille altistuneisiin.

Mielenterveys on heikentynyt covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen, ja noin 20 prosentilla EU:n väestöstä on suuria tai kohtalaisia mielenterveyteen liittyviä tarpeita. Tämä on myös vaikuttanut muun muassa työelämään ja tuloihin. Tuoreiden arvioiden mukaan mielenterveyden häiriöihin ja käyttäytymishäiriöihin liittyvät menot ovat suuruusluokaltaan 4 prosenttia EU:n vuotuisesta BKT:stä.
Mielenterveyshäiriöistä aiheutuu myös vakavaa inhimillistä kärsimystä – ne aiheuttavat vuosittain noin 4 prosenttia kuolemantapauksista Euroopassa ja ovat nuorten toiseksi yleisin kuolinsyy.

ETSK on tyytyväinen Euroopan komission äskettäin julkaisemaan mielenterveyttä koskevaan kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan ja kehottaa saattamaan sen nopeasti osaksi asianmukaisesti rahoitettua EU:n mielenterveysstrategiaa. Strategialla tulisi olla aikataulu, ja siinä tulisi määritellä selkeät vastuualueet sekä indikaattorit edistymisen seuraamiseksi.

ETSK kannattaa oikeuksiin perustuvia, yksilökeskeisiä mielenterveyspalveluja, joissa etusijalla on henkilön voimaannuttaminen ja aktiivinen myötävaikuttaminen omaan toipumiseensa.
ETSK suosittaa painokkaasti, että Euroopan komissio julistaa vuoden 2024 eurooppalaiseksi mielenterveyden teemavuodeksi. Tämä välittäisi vahvan viestin ja kannustaisi muodostamaan vahvan liittouman mielenterveyden parantamiseksi ja edistämiseksi kaikkialla EU:ssa.

ETSK kutsui heinäkuun täysistuntoonsa jäsenehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia ja ilmoitti aikomuksestaan nimetä ehdokasmaita edustavia kunniajäseniä, jotka olisivat tervetulleita osallistumaan komitean päivittäiseen lausuntotyöhön

Ensimmäisenä konkreettisena askeleena kohti tätä tavoitetta ETSK keskusteli heinäkuun täysistunnossa kansalaisyhteiskunnan merkityksestä EU:n laajentumisprosessissa. ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke on myös allekirjoittanut alueellisen yhteistyöneuvoston kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisyhteiskunnan ja nuorten järjestelmällistä osallistumista rauhan ja vaurauden edistämiseen Kaakkois-Euroopassa.

Naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komissaari Olivér Várhelyi kiitteli ETSK aloitetta nimetä kunniajäseniä ehdokasmaista keinona pitää laajentumispolitiikka tärkeällä sijalla EU:n asialistalla. 

Moldovan pääministeri Dorin Recean totesi, että ETSK:n uusi aloite tulee oikeaan aikaan ja vahvistaa yhteistyösuhteita Moldovan kansalaisyhteiskunnan kanssa. 

Alueellisen yhteistyöneuvoston pääsihteerin Majlinda Bregun mukaan alueellinen yhteistyöneuvosto ei voisi koordinoida haasteellista Länsi-Balkanin vihreää toimintaohjelmaa koskevia alueellisia toimia ilman kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden neuvoa-antavaa foorumia tai toimia alueellisten markkinoiden luomiseksi ilman kauppakamarien vahvaa osallistumista. 

Serbian työnantajien liiton edustaja Boško Savković antoi tunnustusta Serbian kansalaisyhteiskunnalle sen aktiivisuudesta, ulkomaisen disinformaation torjumisesta ja EU-jäsenyysnäkymien pitämisestä esillä serbialaisten keskuudessa. 

Ukrainan työnantajien keskusliiton edustaja Oleksandr Javorski totesi Ukrainan päättäneen lähteä EU-jäsenyyteen johtavalle matkalle jo kauan ennen sodan alkamista. ”Ukrainan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta tarvitsevat nyt oikeanlaista koulutusta EU-jäsenyysprosessin viemiseksi eteenpäin.”

Albanian ammattiyhdistysten liiton varapuheenjohtaja Anisa Subashi korosti ammattiliittojen roolia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tiivistämisessä erityisesti aikoina, kun Albanian hallitus on pyrkinyt supistamaan kansalaistoimintaa. 

Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiskeskuksen edustaja Dajana Cvjetković ja Montenegron kansalaisvalistuskeskuksen pääjohtaja Daliborka Uljarević kannattivat kansalaisyhteiskunnan roolia laajentumisprosessissa. ”Olemme yhteiskunnan selkäranka ja kansalaistemme toiveiden ilmaisija. Olemme EU:n toimielinten läheisimpiä liittolaisia, ja tämä aloite syventää entisestään yhteistyötämme”, totesi Uljarević. (mt)

Nettonollateollisuussuunnitelmasta puuttuu visio siitä, miten voidaan varmistaa, että Euroopan teollisuus säilyttää kilpailukykynsä ja houkuttaa investointeja.

ETSK on yleisesti tyytyväinen vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaan ja nettonollateollisuutta koskevaan säädökseen, mutta katsoo, että olisi täsmennettävä, mihin konkreettisiin toimiin aiotaan ryhtyä, jotta sijaintipaikkatekijöitä ja EU:n talouksien kilpailukykyä saataisiin parannettua ja unioni erottuisi systeemisistä kilpailijoistaan.

”On valitettavaa, että tarvittiin jotain sellaista kuin Yhdysvaltojen inflaationhillintälaki ennen kuin EU ryhtyi toimiin”, sanoo vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa ja nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Sandra Parthie. ”Olisimme toivoneet, että tämä olisi tapahtunut aiemmin. EU:n olisi pitänyt reagoida vahvemmin ja päättäväisemmin osoittaakseen yrityksille ja yhteiskunnalle, että unionin halutaan todellakin pysyvän teollisuudelle varteenotettavana sijoittautumispaikkana, joka tarjoaa hyviä työpaikkoja ja hyvää palkkaa työntekijöille.”

Euroopan teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt viimeksi kuluneina vuosikymmeninä tärkeimpiin kilpailijoihin nähden. EU:n asukaskohtainen BKT on 2000-luvulla ollut noin 70 prosenttia Yhdysvaltojen asukaskohtaisesta BKT:stä, ja tällä hetkellä se on enää vajaat 66 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus maailman bruttoinvestoineista supistui 29 prosentista vuonna 1999 20 prosenttiin vuonna 2020, ja EU:n vastaavat luvut olivat 23 ja 15 prosenttia. 

Tämän laskusuuntauksen kääntämiseksi ETSK suosittaa, että tehdään tarkastus, jonka avulla selvitetään, miten EU voi hallita ja parantaa arvoketjujaan ja välttää liiallista riippuvuutta. Komitea ehdottaa myös, että kaikille EU:n lainsäädäntöehdotuksille tehdään kilpailukykytarkastus.

Yksi ongelmista, jonka ratkaisemisessa tarvittaisiin ETSK:n mielestä pontevampaa otetta, on byrokratia ja pitkät käsittelyajat. Esimerkiksi julkisessa rahoituksessa päätösten tekeminen hankkeiden tukemisesta ja rahoituksen saamisesta kestää liian kauan. ETSK katsoo, että jos halutaan estää se, että sijoittajat vievät liiketoimintansa muualle, tarvitaan toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että kaikille yrityksille – suurille ja pienille – on saatavilla rahoitusta oikea-aikaisesti sekä toimintakustannuksia että pääomamenoja varten. 

Lupamenettelyt ovat vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman toinen heikko kohta: siinä korostetaan tiettyjä nettonollateknologioita, joiden lupamenettelyjä olisi nopeutettava ja joiden olisi saatava enemmän hanketukea, mutta muut alat jätetään yksin ongelmineen.

ETSK:n mielestä vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa ja nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä keskitytään liian yksipuolisesti vain edistämään vihreää teknologiaa ja erottelemaan jyviä akanoista. Niissä olisi ennemminkin kannustettava monimuotoisten teollisuussektorien kehittämiseen.  
Euroopassa on runsaasti energiaintensiivistä raskasta teollisuutta ja perusteollisuutta, jotka on irrotettava hiilestä ja jotka eivät kuulu vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman piiriin. 

Myös EU:n valtiontukisääntöjen höllentäminen voi olla petollista, sillä se saattaa kasvattaa kuilua rikkaampien ja köyhempien jäsenvaltioiden välillä, kun köyhemmillä jäsenvaltioilla ei ole finanssipoliittista liikkumavaraa investoida vihreään siirtymään ja tukea edelläkävijäteollisuuttaan ja kotitalouksiaan. Tästä syystä olisi aiheellista keskustella vakavasti Euroopan suvereniteettirahastosta, jotta siirtymää varten voitaisiin antaa lisää EU-tason rahoitusta. 

Euroopan komission lukujen mukaan nettonollateknologian alalla on erittäin paljon mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, sillä vetypolttokennojen valmistuksessa tarvitaan 180 000, aurinkosähkölaitteiden valmistuksessa 66 000 ja akkujen tuotannossa 800 000 työntekijää. 

Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa tuetaan vihreän osaamisen kehittämistä, mutta ETSK katsoo, että sen tulisi tukea kaikenlaista teollisuudessa tarvittavaa osaamista. Siinä olisi myös yhdenmukaistettava Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien pätevien työntekijöiden työlupia ja nopeutettava niiden saantia. (dm)
 

ETSK vaatii heinäkuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa EU:lta kokonaisvaltaista lähestymistapaa raaka-ainepolitiikkaan. Komitea ehdottaa kriittisten materiaalien luetteloiden laajentamista, energian oikeudenmukaisten hintojen varmistamista, lupamenettelyjen yksinkertaistamista, kierrätyksen priorisointia ja valmiuksien kehittämistä EU:n raaka-ainepolitiikassa.

Kriittisten raaka-aineiden maailmanlaajuista tarjontaa hallitsee tätä nykyä Kiina, kun taas Eurooppa tuottaa alle 5 prosenttia maailman mineraaliraaka-aineista. Raaka-aineiden kysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmassa vuoteen 2060 mennessä, joten on ryhdyttävä toimiin.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi ETSK suosittaa, että laajennetaan kriittisten raaka-aineiden luetteloa kattamaan vihreiden ja kestävien teknologioiden välttämättä edellyttämät raaka-aineet ja mahdollistetaan näin kohdennetut toimet ja investoinnit. Komitea kannattaa myös energian oikeudenmukaisia hintoja, taloudellista tukea, lupamenettelyjen yksinkertaistamista sekä kumppanuuksia muiden maiden kanssa, jotta voidaan parantaa resurssivarmuutta ja edistää EU:n vihreää siirtymää.

ETSK:n lausunnon esittelijä Maurizio Mensi korosti tarvetta asettaa jätelainsäädännössä etusijalle raaka-aineiden talteenotto ja kierrätys, jotta voidaan vähentää riippuvuutta primaarilähteistä ja edistää talouskasvua. Komitea toteaa kuitenkin, että EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää tasapainottaa resurssivarmuus ja ympäristönäkökohdat.

ETSK:n yhteisesittelijä Michal Pintér kannatti valmiuksien parantamista kaivos- ja kaivannaisteollisuudessa EU:n laajuisesti. Raaka-ainesektorin vahvistamiseksi lausunnossa kehotetaan asettamaan etusijalle inhimillisen pääoman kehittäminen kaivos- ja kaivannaisteollisuudessa sekä nykyisen työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutus.

Kun EU tarttuu yhteistoimin näihin näkökohtiin, se voi toteuttaa onnistuneesti siirtymän vihreään talouteen ja luoda perustan häiriönsietokykyiselle, kestävälle ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiselle raaka-aineteollisuudelle. (gb)

ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymää koskevaan Euroopan komission strategiaan, joka on aiheena puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämässä, komitean heinäkuun täysistunnossaan hyväksymässä lausunnossa. ETSK tiedostaa kiireellisen tarpeen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja etsiä kestäviä, uusiutuvia ja taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoisia energiamuotoja ja korostaa pitävänsä tärkeänä, että ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä.

ETSK painottaa kalastusalan tärkeää roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä. Kalastajat tuottavat yhtä kaikkein terveellisimmistä eläinproteiineista niin, että hiilijalanjälki on minimaalinen. Ennusteen mukaan alan päästöt muodostavat pienen murto-osan maailman kokonaispäästöistä vuonna 2023, mikä korostaa alan suhteellisen vähäistä ympäristövaikutusta. ETSK kehottaa kuitenkin jatkamaan ponnistuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi edelleen.

”Kalastusalan hiilestä irtautuminen edellyttää kattavaa lähestymistapaa, taloudellisia kannustimia ja päästöttömien energialähteiden käyttöönottoa”, lausunnon esittelijä Javier Garat Pérez totesi. ”On löydettävä tasapaino realismin ja kunnianhimon välillä ja varmistettava, että hiilestä irtautumisen aikataulu on oikein mitoitettu ja realistinen ja että siinä otetaan huomioon teknologioissa, logistiikassa ja lainsäädännössä tapahtuva eteneminen. Siirtymän hinta ei saa muodostua taakaksi merialan sektoreiden yrittäjille ja työntekijöille eikä jättää ketään jälkeen. Hiilestä irtautumisen tavoitteiden ja taloudellisen kannattavuuden välinen tasapaino on ratkaisevan tärkeää energiasiirtymän onnistumisen kannalta.”

ETSK panee merkille vaihtoehtoisten, innovatiivisten vihreiden teknologioiden kehitykseen ja yleisen saatavuuteen liittyvät haasteet. ETSK katsoo, että hybriditeknologia on väliaikaisesti toimiva ratkaisu samalla kun tutkitaan myös muiden kuin fossiilisten polttoaineiden tarjoamia vaihtoehtoja. Komitea toteaa lisäksi, että mikä tahansa energialähteen muutos edellyttää uudenlaisia aluksia, jotka on suunniteltu innovatiivisesti ja joiden kapasiteetti (bruttovetoisuus) on suurempi, jotta saadaan riittävästi tilaa uudelle laitteistolle. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota tarkistamaan kalastuskapasiteetin määritelmää, jotta energiasiirtymään liittyvää uutta teknologiaa voidaan ottaa käyttöön. (ks)

Säännöt vaikuttajille mutta myös videonjakoalustoille ja sosiaalisen median verkostoille asetettavista velvollisuuksista

Vaikuttajien kautta tapahtuva mainonta ja markkinointi on ollut yksi viime vuosikymmenen nopeimmin kasvavista elinkeinoaloista. Kuluttajat pitävät sitä läheisempänä, aidompana ja luotettavampana kuin perinteistä mainontaa tai julkisuuden henkilöiden käyttämistä mainoksissa, joten tuotemerkit investoivat yhä enemmän vaikuttajiin.

Toisin kuin perinteisessä mainonnassa, johon sovelletaan hyvin tiukkoja sääntöjä, vaikuttajien kautta tapahtuvassa mainonnassa saatetaan olla harmaalla alueella, jota säännöt eivät kata. Vaikuttajien viestien kaupallista luonnetta ei aina huomata, kun mainokset ovat samantyyppisen mutta riippumattoman toimituksellisen sisällön seassa. 

Läpinäkymättömyys on vaarallista kuluttajille yleensä ja varsinkin alaikäisille. Tämän haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän altistaminen piilomainonnalle saattaa olla vahingollista heidän fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselleen. 

Pitäisikö EU:n tehdä asialle jotain? ”EU:ssa on jo olemassa mekanismeja vaikuttajien toimintaan puuttumiseksi: heihin sovelletaan sekä mainostajia että myyjiä ja kauppiaita koskevaa lainsäädäntöä. Tämän ilmiön nopean yleistymisen vuoksi olisi kuitenkin toivottavaa luoda kokonaisvaltainen lähestymistapa”, sanoo asiasta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä Bernardo Hernández Bataller.

Komitea ehdottaa, että EU:n olisi vahvistettava erityiset velvollisuudet sekä vaikuttajien käyttämien videonjakoalustojen ja sosiaalisten verkostojen hallinnoijille että sisällöntuottajille ja vaikuttajille itselleen. 

Vaikuttajien olisi

• lisättävä viestiin selkeä ja näkyvä maininta siitä, että kyse on markkinointiviestinnästä
• noudatettava alakohtaista lainsäädäntöä, jolla varmistetaan kuluttajien ja käyttäjien, erityisesti alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, terveyden ja turvallisuuden suojelu
• oltava vastuussa, jos viesteistä ei käy riittävän selkeästi ilmi, milloin nämä ovat saaneet maksun palvelun tai tuotteen kehumisesta tai myynnin edistämisestä.

Alustojen hallinnoijien ja sosiaalisen median verkostojen olisi

• oltava myös vastuussa sisällöntuottajien ja vaikuttajien niiden alustoilla julkaisemasta sisällöstä 
• oltava velvollisia poistamaan laiton sisältö ja ilmoittamaan laittomasta toiminnasta
• vaadittava kaikkia EU:n ulkopuolella toimivia sisällöntuottajia ja vaikuttajia ilmoittamaan selkeästi, kuka on oikeudellisesti vastuussa niiden toiminnasta EU:n alueella, sekä hankkimaan ammatillinen vastuuvakuutus laittoman toiminnan aiheuttamien vahinkojen varalta.

Alaikäisten suojelemiseksi alustojen ja sosiaalisen median verkostojen hallinnoijien olisi yhdessä vaikuttajien kanssa varmistettava, että 

• on teknisesti mahdollista estää alaikäisiä näkemästä arkaluonteista sisältöä, johon on joka tapauksessa liitettävä merkintä ”kielletty alle 18-vuotiailta”, sekä edellyttää iän tarkistamista ja mahdollistaa lasten vanhemmille tarkoitettujen valvontaohjelmien käyttö
• alaikäisille suunnattuihin vaikuttajien viesteihin on sisällytetty maininta ”mainos”, ”kaupallinen viesti” tai ”[x:n] sponsoroima” ja että muokattuihin kuviin on liitetty maininta ”käsitelty kuva” ja tekoälyn avulla luoduissa tuotoksissa on maininta ”virtuaalinen kuva”

ETSK:n lausunto on laadittu EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Espanjalle, joka pohtii erityisen lainsäädännön tarvetta ja on siksi pyytänyt Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta näkemyksiä asiasta. (dm)
 

Inflaatio on Euroopan unionissa korkeimmillaan sitten euron käyttöönoton. Tällä hetkellä 96,5 miljoonaa eurooppalaista uhkaa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen: nämä ihmiset kärsivät eniten tavaroiden ja palvelujen hintojen yleisestä noususta, energiakustannusten kasvusta ja ostovoiman heikkenemisestä.

Nämä ovat vain muutamia hälyttävistä luvuista, jotka tuodaan esiin Felipe Medina Martínin laatimassa ja heinäkuun täysistunnossa hyväksytyssä ETSK:n lausunnossa.

Energiakriisillä on vakava vaikutus Euroopan talouteen. Energian, raaka-aineiden, palvelujen ja teollisuustuotteiden korkeat hinnat ovat johtaneet korkeaan inflaatioon, heikentäneet talouskasvua ja aiheuttaneet voimakasta painetta julkiselle taloudelle ja yrityksille, mikä on heikentänyt ulkoista taloudellista kilpailukykyä.

ETSK huomauttaa, että tämän suuntauksen kääntämiseksi kotitalouksien ja keskeisten alojen (maatalous- ja elintarviketeollisuus, liikenne, vähittäiskauppa jne.) tulisi hyötyä suunnitelmista vähentää energian korkeiden hintojen vaikutusta, ja kehottaa EU:n toimielimiä luomaan asianmukaisia valvontamekanismeja. Tulevien politiikkojen olisi oltava räätälöityjä, kohdennettuja ja siirtymäkestäviä, ja niillä olisi tuettava pienituloisia ja erityisesti suuremmissa vaikeuksissa olevia perheitä.

Jotkin kansalliset hintavalvontatoimenpiteet ovat osoittautuneet sopivimmaksi keinoksi lieventää perustuotteiden korkeiden hintojen vaikutuksia perheiden talouteen. Esimerkiksi ”Iberian niemimaan poikkeus” sähkön markkinahintajärjestelmästä on antanut Espanjalle ja Portugalille mahdollisuuden rajoittaa kaasun hintaa sähköntuotantolaitoksissa ja siten pienentää merkittävästi laskuja. Toinen esimerkki on joissakin jäsenvaltioissa käyttöön otettu sähkön, elintarvikkeiden ja polttoaineiden alv:n väliaikainen alentaminen. (mp)

ETSK on esittänyt äskettäisten pankkikriisien ja Credit Suissen tapauksen jälkimainingeissa näkemyksiään komission ehdotuksesta, joka koskee pankkien kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudistamista. Komitea kehottaa muun muassa suojelemaan pienten ja paikallisten pankkien, tallettajien ja veronmaksajien etuja ja sovittamaan kriisinhallinta- ja talletussuojapaketin yhteen valtiontukisääntöjen tulevan uudistuksen kanssa.

Pyyntö laatia aiheesta lausunto saatiin Espanjan hallitukselta, joka pyysi ETSK:ta esittämään politiikkasuosituksia lainsäätäjille ja EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiolle Espanjalle. Komission ehdotuksella kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudistamisesta pyritään puuttumaan Euroopan pankkialalla vielä nähtäviin riskeihin edistämällä pankkiunionin valmiiksi saattamista ja vahvistamalla EU:n sisämarkkinoita tallettajien ja veronmaksajien etujen mukaisesti.

”ETSK tiedostaa sen merkityksen, että pankkikriiseihin reagoidaan nopeasti, joustavasti ja yhteistyössä ja että tässä yhteydessä suojellaan tallettajia ja veronmaksajia”, totesi ETSK:n lausunnon esittelijä Giuseppe Guerini. ”Komission ehdotus edistää pankkiunionin valmiiksi saattamista, joka on ratkaisevan tärkeää EU:n finanssijärjestelmän saamiseksi täysin vakaalle pohjalle ja markkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi.”

ETSK tähdentää lausunnossaan, että tallettajien etujen turvaamiseksi sekä Euroopan pankkialan ekosysteemin pitämiseksi monimuotoisena on ensiarvoisen tärkeää yhdenmukaistaa talletussuojaa ja arvioida kriisinratkaisun ja maksukyvyttömyysmenettelyn vaihtoehtoja. (tk)
 

Talous- ja sosiaalikomitea perustettiin vuonna 1957 neuvoa-antavaksi elimeksi, jotta järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voisi komitean lausuntojen ja muun laaja-alaisen toiminnan kautta tuoda näkökantojaan ja huolenaiheitaan esiin EU:n päätöksentekoelimissä ja näin lähentää EU:ta kansalaisiinsa.

Perustamista seuranneena vuonna – 65 vuotta sitten – järjestettiin talous- ja sosiaalikomitean ensimmäinen täysistunto. Lisätietoja ETSK:n 65-vuotisjuhlasta täällä: www.eesc.europa.eu/65

Mitä ETSK teki viime vuonna? Tämä selviää vuoden 2022 toimintakertomuksesta ”2022 – A Year in Review”. Mitkä olivat viime vuoden keskeiset toimet ja tärkeimmät aiheet?

Vuotta 2022 leimasivat dramaattiset tapahtumat. Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 provosoimattoman sodan Ukrainaa vastaan. Tämän hyökkäyksen jälkeen ETSK on antanut tukensa Ukrainan kansalaisyhteiskunnalle useilla lausunnoilla, konferensseilla ja päätöslauselmilla. Komitea avasi toimitilansa Brysselissä toimiville ukrainalaisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille ja tarjosi niille turvallisen paikan jatkaa työskentelyä ja pitää Ukrainan kansalaisyhteiskunta elossa. ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnolla annettiin tunnustusta sodan seurauksena kärsiviä siviilejä auttaville aloitteille.

Reaktiona energiahintojen nousuun ETSK ehdotti kattavaa lähestymistapaa energiasiirtymään pohjautuen uuden energiamallin tarpeeseen ja energiariippumattomaan EU:hun. Vaikka EU kamppailee edelleen covid-19-pandemian seurauksien kanssa, investoinnit vihreään ja digitaaliseen muutokseen ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Komitea on näin ollen tukenut myös kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa ja sen valvontaa.

Lisätietoja löytyy englanninkielisestä esitteestä, jonka voi ladata osoitteesta
https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/publications-other-work/publications/2022-year-review.