Alena Mastantuono

Euroopassa joka vuosi yli kymmenen miljoonaa potilasta hyötyy isotooppilääketieteestä, jota voidaan käyttää sairauksien, kuten syövän sekä sydän- ja verisuonitautien ja hermostosairauksien, diagnosoinnissa ja hoidossa.

Radioisotooppeja hyödyntävällä säteily- ja ydinteknologialla on olennainen merkitys syövän torjunnassa kaikissa hoitovaiheissa, kuten syövän varhaisessa havaitsemisessa, diagnosoinnissa, varsinaisessa hoidossa ja palliatiivisessa hoidossa.

Isotooppilääketieteestä hyötyvien potilaiden määrä kasvaa, mikä on ennen kaikkea seurausta tieteellisistä läpimurroista. Eurooppalaiset tutkijat ja yritykset ovat olleet kehittämässä uusimpia innovatiivisia syövän radionuklidihoitoja, kuten lääkkeitä, joita käytetään kohdennetusti hormonaalisen ja eturauhassyövän kasvaimien sekä etäpesäkkeiden leviämisen torjumiseen. Esimerkiksi lutetium-177 on erittäin lupaava radioisotooppi eturauhassyövän hoidossa. Kyseinen syöpätyyppi aiheuttaa Euroopassa vuosittain 90 000 kuolemantapausta. Perinteisiin hoitoihin verrattuna nykyaikainen radionuklidihoito kohdentuu tarkasti syöpäsoluihin ja aiheuttaa vähemmän haittaa elimistölle. Kymmenet tuhannet potilaat saavat kohdennettua radionuklidihoitoa, usein sellaisiin syöpämuotoihin, joihin ei ole tarjolla vaihtoehtoisia hoitoja.

Hoitovaihetta edeltävä isotooppilääketieteen toimitusketju on kuitenkin hyvin monimutkainen. Se kattaa lähtöaineiden hankinnan ja varastoinnin, niiden säteilytyksen, prosessoinnin, logistiikan ja käytön. Kun radioisotoopit on valmistettu, ne on käsiteltävä, lähetettävä ja käytettävä suhteellisen lyhyessä ajassa, osa samana päivänä, toiset muutamassa päivässä niiden puoliintumisajan mukaan. Ne ovat erittäin lyhytikäisiä.

Yllättävää kyllä, näitä ominaisuuksia ei huomioida rajatylittävissä kuljetuksissa ja tullimenettelyissä. Esimerkiksi rajatylittäviin kuljetuksiin liittyy useita esteitä, jotka saattavat johtaa tilanteisiin, joissa vaikkapa katkaravut asetetaan radioisotooppien edelle, vaikka kyse voi olla potilaan hengestä.

ETSK kehottaakin lääketieteellisten isotooppien toimituksia koskevassa lausunnossaan parantamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä sääntelyesteiden poistamiseksi. Lausunnossa tarkastellaan radioisotooppien toimitusketjun kaikkia vaiheita Euroopassa ja kartoitetaan rajatylittävien toimitusten esteitä sekä riippuvuuksia kolmansista maista. Siinä esitetään myös ratkaisuja Euroopan puuttuvaan infrastruktuuriin ja koordinoidun tutkimuksen ja kehittämisen tarpeeseen.

Lausunnossa esitetyt suositukset ovat linjassa huhtikuussa pidetyn EU:n valtionpäämiesten huippukokouksen päätelmien kanssa. Päätelmissä korostettiin tarvetta vähentää Euroopan strategista riippuvuutta terveydenhuollon ja kriittisen teknologian kaltaisilla herkillä aloilla ja painotettiin Enrico Lettan raportin mukaisesti tarvetta keskittyä rajatylittävään palvelujen tarjontaan sekä tavaroiden, myös lääkkeiden kaltaisten välttämättömien hyödykkeiden, liikkumiseen rajojen yli.

Euroopan on tarjottava tuotantokannustimia, sillä niiden avulla voidaan varmistaa yhä suurempi strateginen riippumattomuus radioisotooppien toimituksissa. Vaikka Eurooppa on johtava toimija radioisotooppien maailmanlaajuisessa tarjonnassa, sillä on kuitenkin kriittisiä riippuvuuksia Yhdysvalloista ja Venäjästä metallisen korkea-asteisen matalarikasteisen uraanin toimituksissa, ja sama koskee joitakin rikastettuja isotooppeja, joita käytetään radioisotooppien tuotannon kohteissa.

EU on edelleen myös erittäin riippuvainen Venäjästä toimituksissa, jotka koskevat pysyviä isotooppikohteita, jotka mahdollistavat tiettyjen nykyaikaisten tai kehittyvien molekyylisäteilyhoitojen radioisotooppien, kuten lutetium-177:n tuotannossa käytettävän ytterbium-176:n, tuotannon.

Venäjä-riippuvuus on todellinen ongelma kyseisen radioisotoopin toimitusketjussa etenkin, kun sen maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kolminkertaistuvan tulevina vuosina.

Toimitusketju on riippuvainen myös tuotantomalleista (tuotanto reaktorissa tai kiihdyttimien avulla) sekä prosessoinnista ja toimittamisesta sairaaloihin. Jäsenvaltioiden ja erityisesti tutkimuskeskusten ja sairaaloiden olisi tiivistettävä yhteistyötään hoidon yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi. Säteilyhoitojen saatavuudessa on etenkin niiden kehittämis- ja koevaiheissa kiistattomia eroja jäsenvaltioiden välillä. Tavoitteena on, että tutkimusvaiheessa tai erityisluvallisessa käytössä olevia lääkkeitä olisi mahdollista saada nopeammin ja että niitä olisi entistä paremmin saatavilla pienissä sairaaloissa, joilla saattaa olla puutetta asiantuntemuksesta ja infrastruktuurista. Joidenkin potilaiden kohdalla saatavuus voi ratkaista, jääkö ihminen henkiin.

Isotooppilääketieteen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin myönnettävä EU:n rahoitus, erityisesti Horisontti- ja Euratom-ohjelmista myönnettävä rahoitus, on ratkaisevan tärkeää potilaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Euroopalla olisi oltava tämän alan strategisia, yhteistä etua ajavia hankkeita, joita rahoitettaisiin EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Euroopan komission EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan yhteydessä oleva SAMIRA-strategia (ydin- ja säteilyteknologiaan perustuvan ionisoivan säteilyn lääketieteellisiä sovelluksia koskeva strateginen suunnitelma) ja radioisotooppeja koskeva eurooppalainen aloite (ERVI) ovat hyödyllisiä hankkeita. Komission olisi mentävä toimissaan pidemmälle ja sisällytettävä isotooppilääketiede entistä näkyvämmin EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöväntorjunnan missioon.

Jäsenvaltioiden olisi myös keskityttävä kansanterveystoimien rahoittamisessa lääketieteelliseen säteily- ja ydinteknologiaan. Näin annettaisiin vahva signaali teollisuudelle ja mahdollistettaisiin tutkimus ja innovointi sekä teollisen infrastruktuurin kehittäminen ja kasvu Euroopassa. Tämä olisi myös keino houkutella alalle lisää työntekijöitä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vain tekemällä rohkeita poliittisia päätöksiä voidaan turvata paremmin radioisotooppien toimitukset Euroopassa ja vastata niiden kasvavaan kysyntään terveydenhuollossa.