ETSK:n järjestämässä Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumissa, joka pidettiin Skopjessa 30. syyskuuta ja 1. lokakuuta, valotettiin alueen selkeiden EU-jäsenyysnäkymien nykytilannetta ja korostettiin kansalaisyhteiskunnan aktiivista panosta jäsenyyden edistämiseen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhdessä Euroopan komission ja alueellisen yhteistyöneuvoston kanssa järjestämä foorumi pidettiin otolliseen aikaan, vain muutamaa päivää ennen Slovenian puheenjohtajakaudella Brdossa kokoontunutta EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta.

Pohjois-Makedonian pääministeri Zoran Zaev totesi, että ”liittymisprosessin vahvistaminen – uskottavien EU-jäsenyysnäkymien tarjoaminen Länsi-Balkanin maille – on oikea ja ajankohtainen keskustelunaihe, kun otetaan huomioon, että laajentumiskehityksessä pidetään jarruja päällä”.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng vahvisti komitean olevan selkeästi alueen maiden EU-jäsenyyden kannalla.
”Olen vakaasti sitä mieltä, että Länsi-Balkanin maiden paikka on EU:ssa. Ei pidä myöskään unohtaa, että laajentumisesta keskusteleminen on aina epäsuorasti myös keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Sekä tämän alueen että EU-maiden kansalaisyhteiskuntien tulee päästä täysipainoisesti mukaan prosessiin.”

Naapuruus- ja laajentumiskomissaari Olivér Várhelyi kommentoi aihetta seuraavasti: ”Tie EU:n jäseneksi on pitkä, mutkikas ja kivinen, mutta jos asialle omistaudutaan, lopussa kiitos seisoo. Itselläni ei ole epäilystäkään siitä, että Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopan unionissa.”

Slovenian ulkoministeriön valtiosihteeri Gašper Dovžan yhtyi tähän näkemykseen ja totesi, että laajentuminen on looginen askel ja molempia osapuolia hyödyttävä prosessi, joka vaatii kunnianhimoa ja sitkeyttä.

Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen liittymisprosessiin on ehdottoman tarpeellista

Biljana Spasovska Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkostosta (BCSDN) ilmaisi huolensa kansalaisyhteiskunnan kaventuvista toimintamahdollisuuksista ja niukkenevasta rahoituksesta. Hänen mukaansa perusvapaudet ovat joutuneet koetukselle erityisesti pandemian aikana.

Foorumin osanottajat korostivat, että yhdistymisvapaus ja kansalaistoiminnalle suotuisat olosuhteet on tärkeää taata.

Foorumissa keskusteltiin myös alueen vihreän toimintaohjelman ja talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanosta. Niiden onnistuminen riippuu joka tapauksessa kansalaisyhteiskunnan mielekkäästä osallistamisesta ja aktiivisesta roolista toimintapolitiikkojen muotoilussa.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden julkista rahoitusta tulee uudistaa alueen kaikissa maissa, ja kansalaisyhteiskunnan tulee olla riippumaton ja poliittisen vaikutusvallan ulottumattomissa.

Kahdeksannen Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumin loppujulistus on saatavilla täällä. (at)