Ensimmäisen palkinnon voittaja, Fundación Secretariado Gitano -säätiö käynnisti Learning by Doing -hankkeensa vuonna 2013. Kymmenen toimintavuotensa aikana hanke on mahdollistanut yli puolelle siihen osallistuneista nuorista romaneista työpaikan saamisen ja kolmannekselle tilaisuuden palata koulutusjärjestelmään saattamaan päätökseen pakollisen keskiasteen koulutuksen. Hätkähdyttävintä on kuitenkin se, että 87 prosenttia hankkeeseen osallistuneista nuorista katsoo, että heidän elämänlaatunsa on parantunut, ja 94 prosenttia hankkeeseen osallistuneista yrityksistä katsoo, että ne olisivat valmiita osallistumaan siihen uudelleen. Säätiön edustaja Raúl Pérez kertoi meille lisää.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne?
Aprender Trabajando (työskentelemällä oppiminen) -ohjelma käynnistettiin vuonna 2013 vakavan maailmanlaajuisen talouskriisin aikana, jolloin Espanjassa muun muassa työttömyysaste oli korkealla. Työttömyys koetteli eniten nuoria: ”Vuonna 2013 työttömyysaste oli järkyttävät 55,48 prosenttia” (Espanjan työ- ja sosiaaliturvaministeriön Nuoriso- ja työmarkkinaraportti, kesäkuu 2014). Espanjalaisesta romaniväestöstä 60 prosenttia on alle 30-vuotiaita ja heidän työttömyysasteensa on yleensä kolminkertainen muun väestön työttömyysasteeseen verrattuna, ja tässä tapauksessa tilannetta pahensi se, että romaneilla ei useinkaan ole pakollista perustutkintoa (vain 17 prosenttia suorittaa pakollisen vähimmäiskoulutuksen) eikä heillä ole koulutusta tai aiempaa työkokemusta (66 prosenttia nuorista romaneista ei ole koulutuksessa tai työelämässä) (Comparative study on the situation of the Roma population in Spain with respect to employment and poverty, 2018, Fundación Secretariado Gitano).

Tilanteen kohentamiseksi on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kansallisella tasolla (esimerkiksi yrittäjyys- ja nuorisotyöllisyysstrategia 2013–2016) ja EU:n tasolla (esim. nuorisotakuu). Fundación Secretariado Gitano -säätiöllä, joka sai tuolloin rahoitusta syrjinnän torjuntaa koskevasta Euroopan sosiaalirahaston toimintaohjelmasta kehittääkseen romaniväestölle tarkoitetun koulutus- ja työllisyysohjelman (Acceder), oli unionin varojen avulla mahdollisuus testata haavoittuvassa asemassa oleville nuorille tarkoitettua uutta koulutusmallia.

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Oletteko saaneet palautetta auttamiltanne henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)
Kymmenen kehittämisvuotensa aikana Aprender Trabajando -ohjelman avulla on koulutettu yli 3 500 alle 30-vuotiasta romania kansallisen nuorisotakuujärjestelmän edunsaajina, jotka eivät olleet koulutuksessa tai työelämässä. Sen ansiosta 55 prosenttia nuorista on päässyt työelämään ja 32 prosenttia on palannut koulutuksen piiriin suorittaakseen pakollisen toisen asteen koulutuksen. Aprender Trabajando -hankkeeseen osallistuneista nuorista 87 prosenttia sanoo, että heidän elämänlaatunsa on parantunut, ja 97 prosenttia kumppaniyrityksistä olisi valmis tekemään jälleen yhteistyötä sen kanssa (Aprender Trabajando -hankkeen vuosien 2013–2021 raportin mukaan).

Seuraavassa on kaksi Aprender Trabajando -ohjelmaan osallistuneiden kertomusta, jotka ovat kuultavissa 10-vuotisjuhlamme kunniaksi tuotetulla videolla: 10 years. Aprender Trabajando, 2022:
”Olin työttömänä kaksi vuotta. Olimme kodittomia ja ajauduimme paikasta toiseen, eikä meillä ollut mitään käsitystä siitä, mihin päädymme. Otin yhteyttä Aprender Trabajando -hankkeeseen, koska halusin kouluttautua ja saada työpaikan.” Tämä on Manuel Lizárragan kertomus. Hän osallistui Aprender Trabajando -ohjelmaan Fundación Secretariado Gitano -säätiön päätoimipaikassa Burgosissa. Hän kuuluu nykyisin Alcampo-yrityksen työntekijöihin.
Maria Bruno toteaa ylpeänä: ”Haluan tehdä työtä ja hyödyntää potentiaaliani kuten kuka tahansa muukin. Se, että olen romani, ei tarkoita etteikö se olisi mahdollista. Maria osallistui Aprender Trabajando -ohjelmaan Madridissa Getafessa sijaitsevan Bricodepot-yrityksen kautta. ”Nautin työskentelystä paljon. Pidän työpaikasta ja ympärilläni on hienoja ihmisiä. He kohtelevat minua ihmisenä, ei kuin uutta tyttöä tai uutta romania.”

Miten aiotte käyttää tämän lisärahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?
Acceder- ja Aprender Trabajando -ohjelmat ovat käynnistämisestään lähtien olleet suurelta osin kaupunkeihin liittyviä, niitä on kehitetty Espanjan suurimmissa kaupungeissa ja niissä on usein keskitytty palvelualan työllisyyteen pääasiassa kaupunkialueilla. Tämä rajoittaa niiden soveltamisalaa ja jättää ohjelman ulkopuolelle maaseutualueiden romaniväestön, jolla ei ole samoja mahdollisuuksia saada tällaista tukea kuin kaupungissa asuvilla, vaikka heillä on samanlaisia syrjintään tai työhön pääsyyn liittyviä ongelmia.

Yhtenä haasteena onkin laajentaa tätä kokemusta mahdollisimman moniin romaneihin ja mukauttaa mallia alueille, joilla asuu huomattava määrä romaneja, mutta joilla organisaatiolla ei ole toimistoja (lähinnä maaseutuympäristössä), ja saada mukaan yrityksiä muiltakin aloilta kuin perinteisiltä kaupan aloilta sekä majoitus- ja ravitsemusalalta.

Tätä varten pyrimme aina olosuhteiden salliessa käyttämään varoja rahoittaaksemme tutkimuksen (tai osan sellaisesta), jotta Aprender Trabajando -ohjelman mallia voitaisiin mukauttaa maaseutuympäristöön ja uusille aloille kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalan lisäksi.
Mikäli varoja ei ole kuitenkaan mahdollista käyttää tällaiseen tutkimukseen, ne käytetään itse Aprender Trabajando -ohjelmaan hankkimalla materiaalia teoreettisen vaiheen toimintaa varten.

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?

• Kaikkiin työllistämishankkeisiin on sisällyttävä suunnittelu-, toteutus- ja seurantaprosessin aikana tehtävää yhteistyötä yritysten kanssa.
• Aloitetaan kokeiluhankkeilla ja ennakoidaan laajentamista alusta alkaen, jos kokemukset osoittautuvat myönteisiksi.
• Otetaan mukaan ohjaajia sekä kansalaisjärjestön että yrityksen puolelta, ja varmistetaan, että näiden välinen viestintä- ja koordinointiprosessi on selkeä.
• Yhdistetään teoreettista ja käytännöllistä harjoittelua todellisissa työympäristöissä tehokkaana väylänä koulutukseen, joka täyttää työmarkkinoiden tarpeet, ja keinona edistää tulevia työllistymismahdollisuuksia.
• Mukautetaan kursseja ja koulutusprosesseja ohjelmaan osallistuvien tarpeisiin ja olosuhteisiin, jotta varmistetaan, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen.

Tekeekö EU mielestänne tarpeeksi auttaakseen heikossa asemassa olevia nuoria? Olisiko teillä neuvoja tai suosituksia erityistoimiksi?
On luotava mekanismeja, joilla varmistetaan, että maat toteuttavat (valtio-, alue- tai paikallistasolla) tehokkaita hankkeita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten saamiseksi työmarkkinoille ja että nämä hankkeet todella tavoittavat niitä eniten tarvitsevat ihmiset, kuten romanit. On tärkeää varmistaa, että tukitoimiin sovelletaan pitkän aikavälin lähestymistapaa, mikä on keskeisen tärkeää, jotta voidaan saada aikaan todellisia muutoksia näiden nuorten elämässä.
Ehkä tällaisia hankkeita voitaisiin yhteisrahoittaa laajemmin unionin rahastoista, jotta niihin investoiminen olisi helpompaa.
Kun käytetään EU:n varoja, joihin liittyy rekrytointia (esim. tehdään suuria investointeja Next Generation EU -välineestä), olisi kannustettava hyödyntämään lausekkeita heikossa asemassa olevien nuorten palkkaamiseksi.