Pietro Vittorio Barbieri

Kansalaisvuoropuhelua koskeva ETSK:n lausunto ei voi olla prosessin päätepiste. Se on kuitenkin varmasti olennainen askel eteenpäin, sillä se on laadittu puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä ja asia saatetaan näin ollen lisätä Euroopan unionin asialistalle.

Lausunnon esittelyn sijaan tässä yhteydessä on hyödyllisempää paneutua itse prosessiin. Kansalaisvuoropuhelu on ennen kaikkea foorumi, jolla ihmiset voivat keskustella pyrkimyksistään ja tavoitteistaan ja jolla institutionaaliset ja muut sidosryhmät kohtaavat tasavertaisina.

Edustuksellista demokratiaa on kuitenkin suojeltava epäliberaaleilta vesittämisyrityksiltä. Populismin erilaiset muodot aiheuttavat syvää huolta, sillä ne heikentävät kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Siksi on välttämätöntä panna Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla pikimmiten täytäntöön. Kun artikla alun perin laadittiin, oli selvää, että liberaali demokratia edellyttää välittäjätahojen, kuten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, osallistumista. Nämä tahot tuovat esiin ihmisten näkemyksiä, olipa kyse sitten suur- tai pk-yrityksiä johtavista yrittäjistä, työntekijöistä, asiantuntijoista, kuluttajista, vähemmistöjen, esimerkiksi maahanmuuttajien, vammaisten henkilöiden ja romanien, edustajista tai ihmisistä, jotka ovat mukana eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen toiminnassa. ”Vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat perusarvoja, joihin Euroopan unioni perustuu. Ne on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja ne ovat keskeisessä asemassa EU:n identiteetin muodostumisessa. Näihin arvoihin on kuitenkin kohdistunut suuria paineita viime vuosina. Eurooppa on kohdannut ennennäkemättömiä kriisejä, jotka ovat lisänneet sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja horjuttaneet EU:n kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin”, Oliver Röpke totesi toimikautensa avajaispuheessa. Kansalaisvuoropuhelu on avainasemassa pyrittäessä vastamaan näihin haasteisiin, ja kuten uusi puheenjohtaja muistutti puhuessaan ETSK:sta unionin toimielinkentässä, EU:n toimielinten ovien on oltava aina avoinna, jotta kuulemme, mitä ihmisillä on sanottavanaan.

Komitean lausunnon laatineessa valmisteluryhmässä käyty keskustelu on hyvä esimerkki kansalaisvuoropuhelusta, jossa osallistujat kuuntelevat toisiaan ja neuvottelevat sanamuodoista, sisällöstä ja tavoitteista.

Pääsimme yhteisymmärrykseen kehotuksista, joita EU:n toimielimille on tarkoitus esittää kansalaisvuoropuhelun vahvistamista silmällä pitäen. Tavoitteena on toimielinten välinen sopimus, joka muodostaa perustan kansalaisvuoropuhelua koskevalle strategialle ja toimintasuunnitelmalle.

Olemme saaneet edistystä aikaan – tämä on yksi niistä monista edistysaskeleista, joita ETSK on vuodesta 1999 lähtien onnistunut saavuttamaan edustamiensa tahojen välisten sisäisten keskustelujen keinoin. Asia on kuitenkin vielä saatava konkretisoitumaan käytännössä, ja sitä on tuettava ja vietävä eteenpäin, kunnes Euroopan unioni on omaksunut sen.