Viime vuonna kilpailukyky on tullut yhä tärkeämmäksi EU:n politiikan painopisteissä, eikä sen merkitystä EU:n tulevaisuudelle voi jättää huomiotta.
Kilpailukyky oli keskeinen teema komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viime syyskuussa pitämässä unionin tilaa käsittelevässä vuotuisessa puheessa. Hän lupasi ryhtyä tarvittaviin toimiin Euroopan kilpailuedun puolustamiseksi.
Eurooppalaisilla yrityksillä on vaikeuksia palkata ammattitaitoista työvoimaa, keskeisten alojen sääntely on tiukempaa kuin muissa kilpailevissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisempiä ja fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin puutteet haittaavat kauppaa ja talouskasvua. Nämä haasteet ovat hyvin tiedossa, ja ne on dokumentoitu useissa tutkimuksissa.
Lisäksi Von der Leyen antoi Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin tehtäväksi tehdä konkreettisia ehdotuksia EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on tervetullutta. Hyvät ehdotukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös poliittista tahtoa ja kykyä toteuttaa ne.
EU on asettanut tavoitteekseen vahvistaa häiriönsietokykyään ja vaikutusvaltaansa maailmassa, mutta se on menettämässä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan kilpailukyvyn. EU:n osuuden maailmantaloudesta ennustetaan supistuvan tasaisesti lähes 15 prosentista vain 9 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
EU:n tuottavuutta ja kilpailukykyä onkin ehdottomasti parannettava. Tätä varten EU:n on otettava käyttöön kilpailukykyohjelma, joka on sisämarkkinoiden ja sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti tulevaisuuteen suuntautuva, tarkoin määritelty ja koordinoitu ja jolla edistetään yritysten ja työntekijöiden vaurautta ja parannetaan näiden valmiuksia innovoida, investoida sekä käydä kauppaa ja kilpailla maailmanmarkkinoilla yhteisen edun hyväksi ja edistetään unionin ilmastoneutraaliuteen siirtymistä. Tämä on olennaisen tärkeää paitsi vaurauden, innovoinnin, investointien, kaupan ja kasvun varmistamiseksi tulevaisuudessa myös laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja elintason nostamiseksi.
EU:n yrityksillä onkin selkeitä odotuksia tästä uudesta tilaisuudesta, ja ne kehottavat vahvistamaan kilpailukyvyn asemaa laajemmassa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa pitkän aikavälin kehyksessä.
ETSK on työskennellyt kartoittaakseen tekijät ja toimijat, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja tuottavuuteen ja joita on tarkasteltava yhdennetyssä visiossa. Komitea on tarkastellut ekosysteemejä kilpailukyvyn kannalta ja pyrkinyt selostamaan komissiolle, mitä indikaattoreita niissä olisi edelleen vahvistettava tai täydennettävä.
Näin ollen maakohtainen toimintatapa ongelmien arvioinnissa ja niiden ratkaisemisessa vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä näkökohdalta, jota komissio ei ole käsitellyt riittävästi kahdessa pitkän aikavälin kilpailukykyä koskevassa tiedonannossaan.
Yleisemmällä tasolla komissio on laatinut 17 tulosindikaattorin luettelon, jota arvioidaan vuosittain komission määrittelemien kilpailukyvyn yhdeksän ulottuvuuden perusteella. Katsomme kuitenkin, että jäsenvaltioiden on noudatettava niitä täysipainoisesti, ja komissiolla on oltava asianmukaiset täytäntöönpanokeinot, joilla ne voidaan velvoittaa niiden noudattamiseen.
Indikaattoreista tärkeimpiä ovat seuraavat:
- Rahoituksen saanti kohtuullisin kustannuksin mutta ilman, että tulevia sukupolvia rangaistaan.
- Julkisiin palveluihin ja kriittiseen infrastruktuuriin on investoitava, ja investointeja on mitattava entistä paremmin. Tässä yhteydessä komitea ehdottaa kuutta arviointiparametria.
- Tutkimuksen ja innovaation alalla sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla on ratkaisevan tärkeää.
- Dataverkkojen ja energian osalta keskeisiä käsitteitä ovat turvallisuus, hinta ja ilmastoneutraalius.
- Kiertotalouden osalta EU:n roolia ei tarvitse enää erityisesti tuoda esiin, mutta on kiinnitettävä huomiota toimijoiden välisen kilpailun tasapainottamiseen.
- Digitalisaatiota koskeva EU:n lainsäädäntökehys on lähtökohta esimerkiksi yhteenliitettävyyttä, tekoälyä ja dataa ajatellen. Tässä yhteydessä on vastattava haasteeseen inhimillisten näkökohtien tasapainottamiseksi digitaaliteknologian lupausten kanssa.
- Koulutuksen on kyettävä vastaavaan väestörakenteen muutokseen liittyviin ja sosiologisiin haasteisiin.
- Strategista riippumattomuutta ja kauppaa ajatellen riippuvuutemme ovat heikkouksiamme. Yritysten on organisoitava toimintansa uudelleen, ja EU:n on tarjottava suotuisat edellytykset tähän haasteeseen vastaamiseksi.
Sisämarkkinoiden osalta komitea toteaa painokkaasti, että jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisön säännöstöä ja perussopimusten periaatteita. On poistettava esteet ja harjoitettava asianmukaista valvontaa. Tarvitaan EU-maiden hallitusten poliittista tahtoa panna täytäntöön Brysselissä neuvotellut päätökset, ja komission on työskenneltävä niin, että eri yksiköt tekevät yhteistyötä lokeroitumista välttäen, koska yhteistyön puute johtaa epäjohdonmukaisuuteen. Tämä on tarpeen.
Tätä asiaa ei voida korostaa liikaa.
Tässä yhteydessä on luotettava EU:hun kilpailukykytarkastuksen tulosten osalta ja hyödynnettävä alueellisia teollisuusklustereita kansallisella tasolla. Välineitä on olemassa, käytetään siis niitä.
