Koheesiopolitiikka on avainasemassa kehitettäessä uutta, covid-19-kriisin jälkeistä visiota Euroopan unionille, jonka keskeisiä tavoitteita ovat vauraus, osallisuus ja ympäristön kestävä kehitys. Tässä visiossa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on täysin mukana. Tämä oli ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin viesti, jota koheesio- ja uudistusasioista vastaava Euroopan komission jäsen Elisa Ferreira myötäili ETSK:n syyskuun täysistunnossa.

Koheesiopolitiikka on covid-19-pandemian alusta alkaen auttanut löytämään ratkaisuja kriisiin. Sitä olisi hyödynnettävä edelleen ohjelmakaudella 2021–2027, kun pyritään ratkaisemaan haasteita ja korjaamaan pandemian pahentamaa eriarvoisuutta jäsenvaltioissa, alueilla, kunnissa ja niiden välillä sekä väestöryhmien välillä.

”Koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa, kun pyritään varmistamaan tasapainoinen elpyminen, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Kumppanuus kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa on periaate, joka kuuluu koheesiopolitiikan DNA:han. Haluaisimme nähdä periaatteen laajentuvan myös NextGenerationEU-välineeseen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon. Koheesiopolitiikasta pitäisi myös tehdä vähemmän byrokraattista sekä digitaalisempaa ja tehokkaampaa”, sanoi Christa Schweng.

Elisa Ferreira totesi, että covid-19-kriisi on pahentanut eriarvoisuutta ja luonut uutta epätasa-arvoa, josta kärsivät erityisesti etulinjassa olevat työntekijät, haavoittuvassa asemassa olevat, kuten ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, palveluihin heikommin pääsevät ja ne, joihin liikkumisrajoitusten seuraukset kohdistuivat eniten, kuten naiset ja nuoret. ”Unionimme on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Eriarvoisuuden torjuminen ja vähentäminen on vahvan ja menestyvän unionin ehdoton edellytys. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden on ohjattava elpymistä. Sosiaalisia ongelmia ei voi ratkaista korjaamatta alueellista epätasa-arvoa. On otettava huomioon, missä ihmiset asuvat.” (mp)