ETSK on ehdottanut, että tuotteita, joita ei voi korjata, ei saisi pitää kaupan Euroopassa. Ei riitä, että tuottajat velvoitetaan vain ilmoittamaan kuluttajille, jos tuote ei ole korjattava.

ETSK pitää EU:n lanseeraamaa korjauttamisoikeutta paperilla merkittävänä edistysaskeleena. Kuluttaja, joka haluaa korjauttaa rikkoutuneen älypuhelimen tai muun laitteen uuden ostamisen sijasta, saattaa kuitenkin törmätä useisiin käytännön esteisiin, jotka tekevät korjauttamisesta liian vaikeaa tai kallista tai jopa mahdotonta. EU:n olisi mentävä pidemmälle ja vaadittava jäsenvaltioita kieltämään kaikenlaiset tahalliset käytännöt, joilla korjaaminen tehdään mahdottomaksi.

”Korjauttamisoikeutta ei käytännössä ole, jos tavarat on suunniteltu sellaisiksi, ettei niitä voida korjata”, sanoi ETSK:n lausunnon esittelijä Thierry Libaert.

ETSK esittää direktiiviehdotusta koskevassa lausunnossaan useita käytännön toimenpiteitä, joilla säädöstä voidaan tehostaa ja joiden avulla voidaan varmistaa, että korjaaminen on järkevää ja kohtuuhintaista lakisääteisen takuuajan päätyttyäkin, myös yritysten näkökulmasta. Komitea ehdottaa mm. seuraavaa:

• korjauttamiseen kannustaminen – kannustimet voivat olla pienimuotoisiakin, kuten takuuajan pidentäminen, kun tuote korjautetaan takuuajan kuluessa
• 3D-tulostuksen kaltaisten innovatiivisten ratkaisujen mahdollistaminen varaosien valmistuksessa, tuotteiden uudelleenkokoaminen, jolloin tuotteet saavat uuden elämän, tai käytettyjen osien markkinoiden kehittäminen
• koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tarjoaminen korjaajille, jotta he voivat hankkia taitoja, joita he tarvitsevat työssään, joka oli aikaisemmin mekaniikkapohjaista mutta jossa tulee nykyisin yhä useammin vastaan verkkoon liitettyjä laitteita. Yleisemmällä tasolla on pyrittävä lievittämään Euroopan korjaajapulaa.

Korjaaminen luo Eurooppaan lisäarvoa ja laadukkaita työpaikkoja, joita on vaikea siirtää muualle. Korjaustoiminta luo 404 työpaikkaa 10 000:ta käsiteltyä tonnia kohti eli 50 kertaa enemmän kuin näiden materiaalien käsitteleminen jätteenä, mistä on tullut viime vuosina vallitseva suuntaus. 65 % kuluttajista heittää vialliset laitteensa pois, ja tätä kautta syntyy vuosittain 7,5 miljoonaa tonnia jätettä.

Viherpesu: ei päästökompensointiväitteille

Korjauttamisoikeutta koskevan direktiivin tavoin myös viherväitedirektiivin tavoitteena on parantaa eurooppalaisten mahdollisuuksia tehdä kestäviä ostoksia. Kuluttajat ovat yhä halukkaampia tekemään tällaisia ostoksia, mutta he suhtautuvat hyvin epäilevästi tuottajien väitteisiin tuotteiden ja palvelujen ympäristötehokkuudesta ja markkinoiden moninaiset ympäristömerkit hämmentävät heitä.

Uuden direktiivin on määrä tehdä ympäristömerkeistä ja viherväitteistä uskottavia ja luotettavia, mutta sillä on heikkoutensa. ETSK on sitä mieltä, että direktiivissä pitäisi kieltää päästökompensointiväitteet, sillä useat kuluttajaviranomaiset ovat todenneet ja useat oikeustapaukset ovat vahvistaneet, että ilmastohankkeisiin (esim. puiden istuttamiseen) investoimalla toteutettaviin päästöhyvityksiin pohjautuvat ”ilmastoneutraali”- ja ”muovihyvitetty”-tyyppiset väitteet ovat tieteellisesti virheellisiä ja johtavat kuluttajia aina harhaan.

ETSK kiinnittää huomiota myös johdonmukaisen lainsäädännön tarpeeseen. ”Vaarana on, että yhtä kautta ratkaistut ongelmat tulevat taas eteen toista kautta”, totesi ETSK:n esittelijä Angelo Pagliara. ”Viherväitedirektiivin pitäisi toimia esimerkkinä viherpesulta suojelun vähimmäistasosta. Siinä vahvistetut vaatimukset olisi otettava huomioon alakohtaisessa lainsäädännössä, jotta niitä ei voi välttää millään tavoin, porsaanreikiä ei ole eikä kuluttajansuojaa voida heikentää.”

ETSK:n lausunto korjauttamisoikeudesta
ETSK:n lausunto viherväitteitä koskevasta direktiivistä