ETSK toteaa uudessa lausuntopaketissa, että puolijohteiden koko arvoketjua on vahvistettava myös tuotannon loppuvaiheissa, missä covid-19-pandemia on paljastanut kriittisiä puutteita.

ETSK hyväksyi kesäkuun täysistunnossaan lausuntopaketin EU:n sirusäädösaloitteesta. ETSK pitää komission ehdotuksia kaiken kaikkiaan erittäin hyvänä aloitteena covid-19-pandemian aikana ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi mutta korostaa, että tietyillä aloilla komission olisi tehtävä enemmän. 

ETSK katsoo ennen kaikkea, että puolijohdeala on otettava kokonaisuudessaan huomioon, jotta Euroopan teollisuus saavuttaa strategisen häiriönsietokyvyn: ”Komission periaate tutkimuksen ja tuotannon välisen kuilun umpeen kuromisesta ei mene riittävän pitkälle, koska arvoketjut eivät pääty valmistukseen”, painotti EU:n sirusäädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Heiko Willems.

ETSK:n mukaan tuotannon myöhempiä vaiheita – pakkausta, testausta ja kokoamista – ei oteta täysin huomioon. ”Eurooppalaisia tuotteita kuljetetaan toisinaan Kaakkois-Aasiaan pakattavaksi ja tuodaan sen jälkeen takaisin Eurooppaan: tämä ei ole oikea toimintamalli strategisen riippumattomuuden kannalta, kun muistetaan viime vuosina esiin tulleet uhat”, sanoi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä käsittelevän ETSK:n lausunnon (sirusäädös) esittelijä Dirk Bergrath.

Samaan aikaan Euroopan on tärkeää pysyä avoimena, sillä siruala on yksi globalisoituneimmista arvoketjuista maailmassa, eikä suljetun arvoketjun luominen olisi taloudellisesti järkevää. ETSK:n mielestä on pyrittävä löytämään oikea tasapaino Euroopan valmiuksien vahvistamisen ja samanmielisten maiden kanssa solmittavien kumppanuuksien lujittamisen välillä. 

Puolijohdepulan helpottamiseksi EU:n on ratkaistava useita kysymyksiä: raaka-aineiden saatavuus, t&k-toiminta, teollis- ja tekijänoikeudet, teknologinen osaaminen sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Tämä edellyttää huomattavia investointeja ja tukea julkiselta sektorilta. Komissio on kaavaillut tuleville vuosille 43 miljardin euron määrärahoja. Valtaosa määrärahoista on kuitenkin jo varattu muun muassa Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmissa, ja ne vain kohdennetaan uudelleen. 

”Missä ovat ’uudet varat’ teollisuudelle?”, kysyi siruyhteisyritystä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Stoyan Tchoukanov. ”Tilannetta on verrattava Yhdysvaltoihin, joka investoi 52 miljardia dollaria vuosina 2021–2026, ja Kiinaan, joka aikoo ottaa käyttöön 150 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Jopa Korean kaltainen pieni maa aikoo investoida 450 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä.” 

EU:n on löydettävä lisää julkisia varoja, ja ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan investointisuunnitelmiaan. Myös yksityisiä investointeja on lisättävä 43 miljardin euron summan saavuttamiseksi. 

Komissio avaa mahdollisuuden jopa 100 prosentin suuruiselle valtiontuelle kattamaan laatuaan ensimmäisten laitosten eli sellaisten laitosten rahoitusvajeen, joita ei vielä ole Euroopassa. Tarkoituksena on tukea teknologiasegmenttejä, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa geopoliittisten näkökohtien tai strategisen merkityksensä vuoksi. 

”Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että jos Eurooppa on vahvasti riippuvainen muista ja meillä on heikot valmiudet aloilla, joilla meidän on oltava vahvoja, hankkeita on rahoitettava myös julkisin varoin”, kolme esittelijää totesivat, ”mutta 100 prosentin valtiontuki on hälyttävä, koska se voi johtaa hankkeisiin, jotka eivät ole taloudellisesti elinkelpoisia”. Tällaisten hankkeiden taloudellinen elinkelpoisuus on taattava ainakin keskipitkällä aikavälillä, ja on vältettävä tukikilpailua sekä liikakapasiteetin ja markkinavääristymien luomista.