ETSK info

Tämän vuoden ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon kaksi teemaa ovat paremman tulevaisuuden luominen nuorille ja Ukrainan sodan uhrien auttaminen. 

ETSK ottaa nyt vastaan hakemuksia vuoden 2022 kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajiksi. Palkinto annetaan tunnustuksena innovatiivisista ja luovista hankkeista ja aloitteista kahdessa kategoriassa: parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä autetaan ukrainalaisia siviilejä, jotka joutuvat kärsimään hirvittävistä tapahtumista sodan runtelemassa kotimaassaan.

Palkintosumma on yhteensä 60 000 euroa, ja se jaetaan enintään kuuden palkittavan kesken (kolme kustakin kategoriasta). 

Ensimmäisen palkintokategorian teemana on nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. ETSK valitsee voittajat hankkeista, joilla pyritään luomaan Euroopan nuorille parempi tulevaisuus, heitä varten ja heidän kanssaan. Hankkeiden olisi vastattava eurooppalaisten nuorten erityistarpeisiin ja edistettävä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan ja osallistumistaan talous- ja yhteiskuntaelämään. 

Toisen kategorian teemana on Euroopan kansalaisyhteiskunta Ukrainan puolesta. Palkinnolla ETSK antaa tunnustusta kaikille käytännön tehtävissä toimiville, jotka tarjoavat päivittäin humanitaarista apua ukrainalaisille ja auttavat pakolaisia sekä maahan saapumisen yhteydessä että integroitumisessa eurooppalaiseen yhteiskuntaan.

Palkinto on avoin kaikille voittoa tavoittelemattomia aloitteita toteuttaville kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, yksityishenkilöille ja yksityisille yrityksille. Kaikkien aloitteiden ja hankkeiden on oltava EU:n alueella toteutettuja lukuun ottamatta toiseen kategoriaan kuuluvia hankkeita, jotka on voitu toteuttaa myös Ukrainassa. 

Hakuaika päättyy: 31. heinäkuuta 2022 kello 10.00 (Belgian aikaa)

Palkinnon luovuttamistilaisuus: 14.–15. joulukuuta 2022, Bryssel

Kuvaus vaatimuksista kokonaisuudessaan sekä hakulomake ovat saatavilla verkkosivuillamme.

ETSK:n arvostetulla kansalaisyhteiskuntapalkinnolla pyritään lisäämään tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan merkittävästä panoksesta eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden luomisessa sekä Euroopan yhdentymisen taustalla olevien yhteisten arvojen edistämisessä. (ll)

ETSK antoi vain viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston huippukokousta päätöslauselman, jossa se tukee voimakkaasti EU:n ehdokasvaltion aseman varauksetonta myöntämistä Ukrainalle ja vahvistaa, että Euroopan kansalaisyhteiskunta sitoutuu tekemään ukrainalaisten kanssa yhteistyötä maan paremman jälleenrakentamisen hyväksi.

ETSK antoi kesäkuun täysistunnossa järjestyksessään toisen Ukrainaa käsittelevän päätöslauselman: ”Ukraina: hätäavusta jälleenrakentamiseen – Euroopan kansalaisyhteiskunnan ehdotuksia”. Siinä korostetaan, että maan olisi voitava liittyä EU:hun heti, kun se täyttää jäsenyyskriteerit. Lisäksi siinä todetaan selväsanaisesti, että Ukrainan jäsenehdokkuus ei saa vaikuttaa kielteisesti Länsi-Balkanin maiden meneillään olevaan liittymisprosessiin.

Ukrainan jälleenrakennuksen osalta päätöslauselmassa tähdennetään, että välitön eurooppalainen ja kansainvälinen rahoitusapu on tarpeen Ukrainan talouden täydellisen romahduksen ehkäisemiseksi. 

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schwengin mukaan ”komitean päätöslauselmassa lähetetään komissiolle ja neuvostolle selvä viesti siitä, että Ukrainalle tulee myöntää ehdokasvaltion asema. Ukraina ansaitsee sen, ja ukrainalaisille on tarjottavat selkeät jäsenyysnäkymät.”

Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke totesi seuraavaa: ”Teemme Ukrainan kanssa yhteistyötä Ukrainan hyväksi, jotta maa pystyy vähitellen täyttämään vaatimukset, jotka EU:n perussopimuksissa on asetettu unioniin liittymisen ehdoksi.”

Työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia puolestaan sanoi, että ”kehotamme EU:n toimielimiä myöntämään Ukrainan pk-yrityksille hätärahoitusta. Sen avulla olisi aluksi pyrittävä turvaamaan näiden yritysten säilyminen ja sen jälkeen tukemaan niiden kasvua”.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ‑ryhmän puheenjohtajan Séamus Bolandin mukaan ”kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on oltava keskeinen asema EU:n ja jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman humanitaarisen avun suunnittelussa, käytännön järjestelyissä ja seurannassa sekä sodan aikana että maan jälleenrakennuksen yhteydessä”.

Promote Ukraine ‑järjestön puheenjohtaja Marta Barandi totesi: ”Tarvitsemme apuanne Ukrainan jälleenrakentamisessa.” Community Organised Relief Effort (CORE)- ja Funky Citizens ‑kansalaisjärjestöjä edustanut Marija Koroltšuk taas sanoi erittäin koskettavassa puheenvuorossaan, että Ukrainan kansa on päättänyt voittaa sodan ja rakentaa maansa uudelleen.

Ukrainan EU-edustuston päällikkö Vsevolod Tšentsov kiitti puheenvuorossaan EU:n jäsenvaltioita solidaarisuudesta ja korosti EU:n ehdokasvaltion aseman olevan Ukrainalle ”äärimmäisen tärkeä askel”. (at)

ETSK toteaa uudessa lausuntopaketissa, että puolijohteiden koko arvoketjua on vahvistettava myös tuotannon loppuvaiheissa, missä covid-19-pandemia on paljastanut kriittisiä puutteita.

ETSK hyväksyi kesäkuun täysistunnossaan lausuntopaketin EU:n sirusäädösaloitteesta. ETSK pitää komission ehdotuksia kaiken kaikkiaan erittäin hyvänä aloitteena covid-19-pandemian aikana ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi mutta korostaa, että tietyillä aloilla komission olisi tehtävä enemmän. 

ETSK katsoo ennen kaikkea, että puolijohdeala on otettava kokonaisuudessaan huomioon, jotta Euroopan teollisuus saavuttaa strategisen häiriönsietokyvyn: ”Komission periaate tutkimuksen ja tuotannon välisen kuilun umpeen kuromisesta ei mene riittävän pitkälle, koska arvoketjut eivät pääty valmistukseen”, painotti EU:n sirusäädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Heiko Willems.

ETSK:n mukaan tuotannon myöhempiä vaiheita – pakkausta, testausta ja kokoamista – ei oteta täysin huomioon. ”Eurooppalaisia tuotteita kuljetetaan toisinaan Kaakkois-Aasiaan pakattavaksi ja tuodaan sen jälkeen takaisin Eurooppaan: tämä ei ole oikea toimintamalli strategisen riippumattomuuden kannalta, kun muistetaan viime vuosina esiin tulleet uhat”, sanoi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä käsittelevän ETSK:n lausunnon (sirusäädös) esittelijä Dirk Bergrath.

Samaan aikaan Euroopan on tärkeää pysyä avoimena, sillä siruala on yksi globalisoituneimmista arvoketjuista maailmassa, eikä suljetun arvoketjun luominen olisi taloudellisesti järkevää. ETSK:n mielestä on pyrittävä löytämään oikea tasapaino Euroopan valmiuksien vahvistamisen ja samanmielisten maiden kanssa solmittavien kumppanuuksien lujittamisen välillä. 

Puolijohdepulan helpottamiseksi EU:n on ratkaistava useita kysymyksiä: raaka-aineiden saatavuus, t&k-toiminta, teollis- ja tekijänoikeudet, teknologinen osaaminen sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Tämä edellyttää huomattavia investointeja ja tukea julkiselta sektorilta. Komissio on kaavaillut tuleville vuosille 43 miljardin euron määrärahoja. Valtaosa määrärahoista on kuitenkin jo varattu muun muassa Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmissa, ja ne vain kohdennetaan uudelleen. 

”Missä ovat ’uudet varat’ teollisuudelle?”, kysyi siruyhteisyritystä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Stoyan Tchoukanov. ”Tilannetta on verrattava Yhdysvaltoihin, joka investoi 52 miljardia dollaria vuosina 2021–2026, ja Kiinaan, joka aikoo ottaa käyttöön 150 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Jopa Korean kaltainen pieni maa aikoo investoida 450 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä.” 

EU:n on löydettävä lisää julkisia varoja, ja ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan investointisuunnitelmiaan. Myös yksityisiä investointeja on lisättävä 43 miljardin euron summan saavuttamiseksi. 

Komissio avaa mahdollisuuden jopa 100 prosentin suuruiselle valtiontuelle kattamaan laatuaan ensimmäisten laitosten eli sellaisten laitosten rahoitusvajeen, joita ei vielä ole Euroopassa. Tarkoituksena on tukea teknologiasegmenttejä, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa geopoliittisten näkökohtien tai strategisen merkityksensä vuoksi. 

”Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että jos Eurooppa on vahvasti riippuvainen muista ja meillä on heikot valmiudet aloilla, joilla meidän on oltava vahvoja, hankkeita on rahoitettava myös julkisin varoin”, kolme esittelijää totesivat, ”mutta 100 prosentin valtiontuki on hälyttävä, koska se voi johtaa hankkeisiin, jotka eivät ole taloudellisesti elinkelpoisia”. Tällaisten hankkeiden taloudellinen elinkelpoisuus on taattava ainakin keskipitkällä aikavälillä, ja on vältettävä tukikilpailua sekä liikakapasiteetin ja markkinavääristymien luomista.
 

Valtion tukema maahanmuuttajien välineellistäminen, jolla pyritään horjuttamaan EU:ta, sekä Ukrainan sodasta johtuva ennennäkemätön pakolaisvirta edellyttävät EU:n muuttoliikepolitiikan tarkistamista. ETSK korostaa, että tarvitaan jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja taakanjakoa, jotta voidaan vastata yhteistuumin pakolaiskriiseihin. Samaan aikaan komitea korostaa tarvetta taata maahanmuuttajien turvallisuus ja ihmisoikeudet. 

ETSK:n kesäkuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa Maahanmuuttajien välineellistäminen jäsenet korostivat, että muuttajien välineellistämisen torjuntaan tähtäävien EU:n toimien on oltava osa yhteistä, jaettua ja johdonmukaista muuttoliikepolitiikkaa. 

Alan tulevan ja hartaasti toivotun erillisen säädöksen tulisi tarjota yhteisvastuuseen perustuva malli jäsenvaltioiden väliselle vastuunjaolle. 

Erityisesti nyt, Ukrainan sodan ja valtavien pakolaisvirtojen myötä on tullut selväksi, että muuttoliike vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin. Tämän vuoksi uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tulisi muotoilla uudelleen, jotta saadaan aikaan systeeminen muutos, joka on tarpeen järkevän ja oikeuksiin perustuvan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. 

ETSK:n lausunnon esittelijä Stefano Palmieri totesi: ”Nyt on jatkettava työtä Euroopan maineen vahvistamiseksi tahona, joka pystyy tarjoamaan humanitaarista apua ja takaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen.”

Kolmansien maiden EU:n yhtenäisyyden testaamiseksi käyttöön ottamien ”hybridiuhkien” osalta toinen ETSK:n lausunnon esittelijöistä Pietro Vittorio Barbieri korosti, että ihmiset eivät ole uhka vaan pikemminkin tällaisten taktiikkojen uhreja. 

ETSK painotti, että nämä muuttajat ovat itse erittäin haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat suojelua, ja vaati, että humanitaarisen avun tulee täyttää EU:n lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja noudattaa vakiintuneita käytäntöjä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tukemiseksi. ETSK suosittaa välineellistettyjen muuttajien oikeuksien täyttä ja pikaista tunnustamista harmaita alueita ja hallinnollista epävarmuutta välttäen. (at)

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteiset ponnistelut viimeksi kuluneen vuoden mittaan ovat tuottaneet tulosta, ja Euroopan tulevaisuuskonferenssissa on satu aikaan merkityksellisiä tuloksia eurooppalaisia koskevissa asioissa. Tämä oli ETSK:n puheenjohtaja Christa Schwengin viesti, kun hän toivotti demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuican tervetulleeksi ETSK:n täysistuntoon 15. kesäkuuta 2022.

”49 kansalaisten suosituksiin perustuvaa ehdotusta hyväksyttiin kaikkien sidosryhmien annettua palautteensa. Ehdotuksiin sisältyy monia tulevaisuuteen tähtääviä tavoitteita, kuten nimenomainen ETSK:n vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen osallistavan demokratian edistäjänä ja takaajana”, Schweng sanoi.

Hän korosti haasteita olevan kaksi. Jotta voidaan löytää paras mahdollinen tapa tukea järjestelmällistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja toteuttaa konferenssin jatkotoimia, tulee varmistaa palautteen olevan perinpohjaista, yksinkertaista, avointa sekä verkossa toimivan tulostaulun ja yleisötilaisuuksien muodossa toteutettua.

Komissaari Šuica korosti, että ”komitea on olennainen osa demokraattista ekosysteemiä: se vahvistaa luottamusta ja kaventaa kansalaisten ja instituutioiden välistä kuilua. Nyt on olennaista, että annamme eurooppalaisille palautetta tästä ainutlaatuisesta demokraattisesta hankkeesta. Komissio on aina niiden tahojen puolella, jotka haluavat uudistaa EU:ta parantaakseen sen toimintaa. Perussopimusten muuttaminen ei kuitenkaan saisi olla itsetarkoitus. On paljon, mitä voidaan ja on tehtävä nykyisten perussopimusten nojalla.”

Komissaari kertoi syksyllä 2022 järjestettävästä seurantakonferenssista ja totesi ”tapahtuman antavan oikeutuksen koko prosessille, koska demokratia on arvokasta eikä sitä voi koskaan pitää itsestäänselvyytenä, mistä Ukrainan traagiset tapahtumat ovat meille muistutus. Meidän tulee keskittyä jatkamaan demokratian kehittämistä, ja olemmekin parhaillaan muokkaamassa demokratiaamme tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.” (mp)

Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen ja datasäädöksen myötä EU ottaa taas kaksi uutta askelta kohti ihmiskeskeisen digitaalisen ympäristön luomista, todettiin ETSK:n kesäkuun täysistunnossa käydyssä keskustelussa.

ETSK:n täysistunnossa käytiin 15. kesäkuuta keskustelu digitaalisista oikeuksista ja periaatteista. Siihen osallistui professori Andrea Renda, Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) vanhempi tutkija ja globaalihallinnan, sääntelyn, innovoinnin ja digitaalitalouden yksikön päällikkö. Keskustelu liittyi ETSK:n lausuntoihin, joiden aiheina oli luonnos digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevaksi julistukseksi ja datasäädös.

Professori Renda ilmoitti kannattavansa sekä julistusta että säädöstä, sillä ne ovat kaksi uutta osasta EU:n sääntelyjärjestelmän palapeliin. EU:n järjestelmä tarjoaa vaihtoehdon Yhdysvaltojen järjestelmälle, jolle on ominaista suuryhtiöiden käsissä oleva yksityinen hallinta, ja valtion valvomalle Kiinan järjestelmälle, jossa suurten teknologiajättien hankkimasta tiedosta on tullut hallitukselle väline laajamittaiseen valvontaan.

”Meillä on ajatus turvallisuudesta, joka edellyttää paitsi enemmän vastuullisuutta yksilöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä myös enemmän tarkkuutta ja voimaa hallituksilta, joilla on välineet arvioida, mikä on turvallista ja mikä on taas kehittymässä turvattomaan suuntaan”, hän totesi. ”Puhumme myös kestävyydestä – ei vain ekologisesta kestävyydestä, mutta myös yhä enemmän taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, sillä nykyinen malli on taloudellisesta ja sosiaalisesti kestämätön.”

”EU:n sitoutuminen digitaalisiin oikeuksiin ja periaatteisiin on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan poistaa yhä olemassa oleva digitaalinen kuilu erityisesti julkisten ja yksityisten verkkopalvelujen saatavuudessa ikääntyvän väestön ja maaseutuväestön keskuudessa”, sanoi julistusluonnosta käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Philip von Brockdorff. 

Hän korosti, että julistuksella olisi tuettava kestävää kehitystä paitsi ympäristöasioissa myös sosiaalisen kestävyyden kannalta niin, että minimoidaan haittavaikutukset ja maksimoidaan myönteiset vaikutukset, joita digitaaliteknologialla on talouteen ja yhteiskuntaan.

Datasäädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Marinel Dănuț Muresan korosti tarvetta puuttua kansalaisyhteiskunnan oikeutettuihin huolenaiheisiin: ”EU:n kansalaisten turvallisuus on erittäin tärkeää. Tietojen on oltava kaikkien sidosryhmien ulottuvilla. Meidän on kehitettävä tietokeskuksia, jotka noudattavat kyberturvallisuutta koskevia sääntöjä, ja varmistettava, että kaikille, jotka käsittelevät tietoja, on tarjolla jatkuvaa ammatillista koulutusta ja että kaikilla sidosryhmillä ja erityisesti pk-yrityksillä on oikeudenmukainen pääsy niihin.” (dm)

Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevä ryhmä toisti vuosikonferenssissaan kesäkuussa kehotuksensa huolehtia kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ohjausjaksoon ja ehdotti pysyvää, yhteistä investointien rahoitusmekanismia kriisi- ja reagointivalmiuden parantamiseksi.

Konferenssi oli jatkoa komitean äskettäin antamalle päätöslauselmalle. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa valvotaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, ja konferenssissa keskusteltiinkin ohjausjakson uudistamisesta. ”EU:n kohdatessa uusia haasteita eurooppalaista ohjausjaksoa on ajantasaistettava, vahvistettava ja avattava Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan suuntaan”, eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän varapuheenjohtaja Gonçalo Lobo Xavier totesi.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng muistutti konferenssin avauspuheenvuorossaan, että ”kansalaisyhteiskunnalla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden Euroopassa”. Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira taas totesi, että ”tuleviin kriiseihin varautuessamme meidän ei pidä keskittyä vain yhteen pääasialliseen välineeseen vaan tarvitsemme useita välineitä ja hyvin varustellun välineistön, siis monipuolistamista”.

EU:ssa tarvitaan lähivuosina mittavia investointeja. Paneelikeskustelun osanottajat pohtivat, olisiko elpymissuunnitelmista tehtävä rakenteellinen ja pysyvä väline yhteisten investointien varmistamiseksi keskeisillä aloilla. Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän puheenjohtajan Javier Doz Orritin mukaan ”Eurooppa tarvitsee energiaomavaraisuutta”, ja ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -jaoston puheenjohtaja Stefano Palmieri puolestaan korosti tarvetta ”huolehtia järjestelmän rakenteellisesta uudistamisesta”.

Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän varapuheenjohtaja Luca Jahier tähdensi konferenssin päätössanoissaan elpymis- ja palautumistukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tärkeyttä: ”Näiden välineiden avulla olemme saaneet kahden viime vuoden kuluessa aikaan enemmän kuin viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt on huolehdittava järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta, investoitava enemmän ja nopeutettava siirtymää.” (tk)

EU:n keskeisten teollisuudenalojen edustajat peräsivät teollisuuden muutoksia koskevan ETSK:n neuvoa-antavan työn 20-vuotisjuhlatilaisuudessa yhä datavetoisempia ja vielä paremmin tulevaisuuden haasteisiin vastaavia toimia covid-19-pandemiasta, Venäjän hyökkäyksestä, ilmastokriisistä sekä teollisuuden ja yhteiskunnan muutoksesta johtuvien häiriöiden korjaamiseksi.

ETSK vietti 8. kesäkuuta neuvoa-antavan valiokuntansa ”teollisuuden muutokset” (CCMI) 20-vuotisjuhlaa. Kaivos-, energia-, puolustus- ja ilmailuteollisuuden edustajat korostivat, että maailman muuttuessa radikaalisti EU:n politiikassa on otettava tarkasti huomioon sekä teollisuuden pakottavat tarpeet että sosiaalinen konteksti. 

Tilaisuuden avannut ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng korosti sitoutumista ”yhteistyöhön järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, EU:n toimielinten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa yhteisten ratkaisujen löytämiseksi Euroopan teollisuuden haasteisiin”.

Sisämarkkinakomissaari Thierry Breton kiitti ”ETSK:ta sen jatkuvasta tärkeästä panoksesta teollisuuspoliittisissa kysymyksissä”. Hän totesi tapahtuman osanottajille, että ilmastonmuutoksesta, pandemiasta ja EU:n lähialueella käytävästä sodasta johtuvat haasteet merkitsevät Euroopalle kiireellistä tarvetta ottaa oman teollisuutensa tulevaisuus omiin käsiinsä.

CCMI:n puheenjohtaja Pietro Francesco De Lotto korosti valiokunnan roolina olevan kysyä uusia kysymyksiä, ennakoida uusia analysoitavia aiheita ja tuoda keskusteluihin uusia asiantuntijanäkökulmia, jotta varmistetaan, että sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon. ”CCMI on malliesimerkki siitä, miten EU:n toimielimissä käytävää sosiaalista vuoropuhelua voidaan uudistaa”, hän sanoi.

CCMI:n varapuheenjohtaja Monika Sitárová totesi, että ”valiokunnan laatimat tiedonannot tarjoavat näyttöpohjaa lausuntoja ja suosituksia varten. Hyödynnämme työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta saamaamme kokemusta teollisuuden muutosten ja niiden sosiaalisten vaikutusten käsittelemiseksi, muutosten ennakoimiseksi ja sosiaalisesti hyväksyttävien ratkaisujen edistämiseksi.” (ks)

ETSK:n 2. kesäkuuta 2022 järjestämässä tämänvuotisessa Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä -tapahtumassa puhujat ja aktivistit korostivat, että kansalaisaloitteen vaikutusten tehostaminen lisäisi myös sen suosiota.

ETSK juhlisti eurooppalaisen kansalaisaloitteen kymmenvuotistaivalta tapahtumalla, jossa luotiin katsaus saavutettuihin tuloksiin, tarkasteltiin ongelmakohtia ja luodattiin tulevaisuutta. Puhujat ja aktivistit luonnehtivat tilannetta monitahoiseksi: joitakin merkittäviä voittoja on saavutettu, mutta myös puutteita ja heikkoja kohtia on. Epäkohdat liittyvät lähinnä vaikuttavuuteen, mahdollisuuteen tehdä aloitteita ja näkyvyyteen.

”Juhlimme tänä vuonna tämän edelleen ainutlaatuisen monikansallisen osallistumisvälineen kymmenvuotista taivalta”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi tapahtuman avajaissanoissaan. ”Kymmenen vuotta on pitkä aika, ja kokemusta on taatusti kertynyt. Toisaalta se on myös hyvin lyhyt aika. Opittavaa ja parannettavaa on yhä, ja eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle on vielä vakiinnutettava sen ansaitsema sija EU:n toimielinten prosessissa.”

ETSK:n puheenjohtaja ilmoitti komitean päättäneen ottaa kantaa keskeisiin riittävän allekirjoitusmäärän keränneisiin aloitteisiin ennen kuin Euroopan komissio käytännössä vastaa niihin. Ensimmäinen kommentoitava aloite on ”Pelastakaa mehiläiset”. Komitea aikoo myös kiinnittää erityistä huomiota nuoriin ja seurata, miten jäsenvaltiot tarttuvat mahdollisuuteen alentaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen alaikärajaa 16 vuoteen. Toistaiseksi tämän vaihtoehdon on toteuttanut yksi jäsenvaltio kolmen muun valtion lisäksi, joissa yleinen äänestysikä on 16 tai 17 vuotta.

Komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica sanoi: ”Eurooppalainen kansalaisaloite on esimerkki toimielinten kyvystä mukauttaa, muuttaa ja parantaa yhteydenpitoa kansalaisiin. Keskeisenä pyrkimyksenä tulee olla, että demokratiainnovaatioiden ekosysteemin sekä kansalaisosallistumisen ja osallistavan demokratian kehittämistä jatketaan.”

Europarlamentaarikko Helmut Scholz totesi, että jos Euroopan parlamentti saa Euroopan tulevaisuuskonferenssin jälkeen mahdollisesti tehtävien perussopimusmuutosten myötä oikeuden tehdä lainsäädäntöaloitteita, se voisi pitää itse huolta siitä, että riittävän allekirjoitusmäärän keränneiden kansalaisaloitteiden johdosta ryhdytään jatkotoimiin. 

Eräässä kansalaisaloitepäivän työpajassa syvennyttiin viimeaikaisten kansalaisaloitteiden menestyksen takana oleviin tekijöihin. Aloitteiden käynnistäjät olivat yhtä mieltä siitä, että sikäli kuin kampanjoiden järjestämiseksi – johon kuluu arviolta noin 300 000 euroa – ei ole huomattavia taloudellisia resursseja, vaadittujen miljoonan allekirjoituksen kokoon saamiseksi on ratkaisevan tärkeää saada tukea kansalaisjärjestöiltä. He korostivat, että ihmiset luottavat järjestöihin ja ovat luottamuksen ansiosta halukkaampia allekirjoittamaan aloitteen ja toimittamaan jäsenvaltioiden vaatimat henkilötiedot. 

Toisessa istunnossa tarkasteltiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen suosiota nuorten keskuudessa. Heitä on paljon aloitteiden käynnistäjien mutta ei kuitenkaan kaikkein menestyksekkäimpien aloitteiden käynnistäjien joukossa. Puheenvuoroissa käsiteltiin sitä, miten toimielimet voisivat kannustaa yhä useampia nuoria käyttämään kansalaisaloitteen kaltaisia välineitä. Nuoret aktivistit korostivat, että kaikkialla EU:ssa on annettava poliittista kasvatusta nuoresta iästä alkaen, jotta tällaiset välineet eivät olisi vain harvojen, pitkälle koulutettujen ulottuvilla. Lisätietoa tapahtumasta (dm/rl)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

On tartuttava toimeen, jotta työntekijät ja perheet, joiden toimeentulo on jo nykyisellään vaikeaa, eivät ajaudu silkkaan köyhyyteen, kun inflaatio syö heidän palkkansa ostovoimaa kuukausi kuukaudelta.

Inflaatio on monitahoinen prosessi, johon on lukuisia syitä. Sen sijaan inflaation vaikutukset tuntuvat suoraan ja selkeästi: työntekijät ja perheet kautta Euroopan havaitsevat nyt palkkojensa tosiasiallisesti pienenevän ja säästöjensä supistuvan. Kuten yleensä, juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät pahiten, koska heidän reservinsä olivat jo alun perin ohuet (mikäli niitä edes oli ollut). Lisäksi varsinkin nykyinen perushyödykkeiden hintojen nousu on erityisen merkittävä tekijä useimmille työntekijöille. Se koskee esimerkiksi elintarvikkeita, sähköä, lämmitystä ja polttoaineita. 

EKP:n tiedot osoittavat, että vuonna 2008 sovellettiin joko jonkintyyppisiä automaattisia indeksikorotuksia kohoavien elinkustannusten ja palkkojen välisen eron kuromiseksi umpeen (Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Kyproksessa, Luxemburgissa, Maltassa ja Sloveniassa) tai harkinnanvaraista mutta silti tiettyjen suuntaviivojen ohjaamaa menettelyä (Kreikassa, Italiassa ja Suomessa). Vuoden 2008 kriisin jälkeisten säästötoimien jälkeen vain Belgia ja Luxemburg säilyttivät automaattiset indeksikorotukset ja soveltavat niitä tälläkin hetkellä. Italia, Kypros ja Malta puolestaan soveltavat kukin omanlaistaan harkinnanvaraista indeksikorotusten mallia (EKP). Mainitut toimenpiteet perustuvat useimmissa tapauksissa yleisiin elinkustannuksiin, ja vaikka niistä onkin apua, ne tuskin riittävät vaimentamaan edellä lueteltujen perushyödykkeiden jyrkkien hinnankorotusten aiheuttamaa ahdinkoa. Suurimmalla osalla EU-maista ei kuitenkaan ole käytössä mitään näistä järjestelmistä. Siksi on entistäkin tärkeämpää antaa lisätukea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja puuttua mahdollisimman tehokkaasti hintojen nousun perimmäisiin syihin. Lyhyellä aikavälillä tiettyjä inflaation syitä, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ei ole mahdollista hallita. Myös maailmanlaajuisten toimitusketjujen rakenteellisiin puutteisiin covid-19-pandemian jälkeisessä tilanteessa on kajottava, samalla kun epävarmuus lisääntyy. Tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja. On tartuttava toimeen, jotta työntekijät ja perheet, joiden toimeentulo on jo nykyisellään vaikeaa, eivät ajaudu silkkaan köyhyyteen, kun heidän palkkansa ostovoima kutistuu kuukausi kuukaudelta. (prp)

Stefano Mallia, työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Puheenjohtajavaltio Tšekki on esittänyt käytännönläheisen ja dynaamisen ohjelman, jossa tuodaan hyvin esiin välittömät haasteemme.

Tšekin tasavalta aloittaa Euroopan unionin neuvoston puolivuotisen puheenjohtajakauden vaikeana – ellei tähän mennessä kaikkein vaikeimpana – ajankohtana unionin kannalta, sillä Euroopassa käydään jälleen sotaa ja kamppaillaan edelleen pandemian, heikon elpymisen ja inflaation vaikutusten parissa.

Puheenjohtajavaltio Tšekin valitsema tunnuslause kertoo paljon: tehtävänä Eurooppa. Meidän kaikkien tehtävänä on saada Eurooppaan uutta ajattelua, rakentamista ja energiaa sekä löytää rohkeutta arvioida uudelleen monia nykyisiä toimintamalleja.

Tulevat haasteet ovat huomattavia: meidän on keskityttävä luomaan edellytykset rauhalle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille EU:ssa ja varmistettava samalla Euroopan talouden strateginen häiriönsietokyky ja kilpailukyky. Vain vahvan ja kilpailukykyisen talouden avulla voimme kohdata kansainväliset paineet ja huolehtia samalla kansalaisistamme.
Sisämarkkinoita on syvennettävä edelleen erityisesti palvelujen ja digitaalitalouden aloilla. Meidän on parannettava liiketoimintaympäristöä ja tuettava tiedettä, tutkimusta ja innovointia, sillä vain näin vahvistamme eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Kannatamme kaikki vihreän kehityksen ohjelmaa ja 55-valmiuspakettia, mutta meidän on suhtauduttava varoen EU:n teollisuuden hiilestä irtautumisen tahtiin: energiaturvallisuuskysymykset ovat juuri nyt energiakäännettä tärkeämpiä. Meidän on ennen kaikkea vahvistettava energia-alan häiriönsietokykyä koko EU:ssa ja varmistettava, että pääsemme eroon Venäjä-riippuvuudesta ja turvaamme energiansaannin muilta toimittajilta.

Maahanmuutto- ja pakolaisasioissa meidän on pyrittävä saamaan aikaan pysyviä ja kestäviä ratkaisuja, joilla varmistetaan yhtäläinen vastuu EU:n jäsenvaltioiden kesken.
Luotamme siihen, että Tšekin tasavalta johtaa unionia erittäin päättäväisesti. Se on jo esittänyt käytännönläheisen ja dynaamisen ohjelman, jossa tuodaan hyvin esiin välittömät haasteemme ja pyritään puuttumaan niihin mahdollisimman pian ja mahdollisimman tehokkaasti.

Puheenjohtajavaltio Tšekin ohjelmassa talous ja kilpailukyky ovat etusijalla, ja työnantajien ryhmä antaa tälle tukensa.
Eurooppa on tehtävä, jossa on järkeä. (sm)

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti yhteistyössä Irish Rural Linkin kanssa Irlannissa konferenssin tarkastellakseen oikeudenmukaista siirtymää eri näkökulmista.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti yhteistyössä Irlannin maaseutuyhteisöjen etuja ajavan valtakunnallisen verkoston Irish Rural Linkin (IRL) kanssa 9. kesäkuuta yhteisen konferenssin Tullamoressa, Irlannissa.

Konferenssissa tarkasteltiin oikeudenmukaista siirtymää eri näkökulmista, ja oikeudenmukaisen siirtymän tarvetta ja sen luomia mahdollisuuksia käsiteltiin kolmessa paneelissa:

• yhteisöjen vahvistaminen ja valmiuksien kehittäminen virkistystoiminnan ja kulttuuriperinnön avulla
• työpaikkojen luominen ja uusiutuvan energian tuottaminen
• koulutukseen investoiminen.

Konferenssin avasi apulaisministeri Pippa Hackett, jonka vastuualueeseen kuuluvat maankäyttö ja biodiversiteetti. Puhujia olivat oikeudenmukaisesta siirtymästä Irlannissa vastaava valtuutettu Kieran Mulvey, Offalyn kreivikunnanvaltuuston puheenjohtaja Declan Harvey ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja, IRL:n johtaja Séamus Boland.

Séamus Boland totesi konferenssissa käyttämässään puheenvuorossa: ”Olen tyytyväinen, kun olen voinut tuoda ryhmäni Tullamoreen näkemään itse, miten oikeudenmukaista siirtymää toteutetaan alueella, johon ilmastonmuutoksen torjumisen edellyttämät toimenpiteet ovat vaikuttaneet eniten. On myös tärkeää korostaa yhteisöjen elintärkeää roolia oikeudenmukaisessa siirtymässä ja varmistaa, että ne ovat mukana kaikissa vaiheissa.”

Ministeri Pippa Hackett huomautti: ”Olemme siirtymävaiheessa – voimme nähdä tulevaisuuden edessämme ja osa meistä on jo astumassa sinne, mutta monet meistä ovat ymmärrettävästi vastahakoisia sitoutumaan täysin, sillä se tarkoittaa hyvästejä sille, mikä on meille tuttua ja minkä ymmärrämme.  Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on valtavan tärkeä rooli tiedon välittäjinä, sovittelijoina ja ohjaajina sekä niille ihmisille, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, että niille, jotka säätävät siirtymää koskevia lakeja valtakunnallisella ja EU:n tasolla. Pidän konferenssia tervetulleena, sillä se on taas yksi tärkeä askel niille EU:n alueille, joihin vaikutukset kohdistuvat ankarimmin, siis myös Irlannin Midlandsin alueelle.”

Konferenssin päätelmät ja suositukset, video ja kuvia konferenssista sekä kaikkien vierailevien puhujien puheenvuorot löytyvät ETSK:n verkkosivulta. (jk)

ETSK:ssa järjestettävässä videonäyttelyssä tuodaan esiin väkivallasta selvinneiden naisten järkyttävä todellisuus Euroopassa.

”Voices of Violence” -virtuaalinäyttely koostuu Tanskan kulttuuri-instituutin kymmenestä lyhytvideosta, joissa tanskalaiset, virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset näyttelijät antavat äänensä anonyymeille tarinoille. Videoilla paljastuvat jäljet ja arvet, joita nämä kokemukset ovat jättäneet naisiin eri maissa. Ajatuksena on, että kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat ensimmäiset askeleet kohti toimintaa ja muutoksen aikaansaamista.

Näyttely on esillä 13. heinäkuuta – 31. elokuuta. Se avautuu verkossa ETSK:n heinäkuun täysistunnon aikana, samassa yhteydessä kun komitean lausunto aiheesta ”Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta” hyväksytään. 

Varoitus: jotkut katsojat saattavat kokea videoiden sisällön häiritsevänä tai järkyttävänä.

Lisätietoa on saatavilla verkkosivullamme.
 

Uudessa esitteessä tehdään selkoa siitä, miten ETSK aikoo auttaa saavuttamaan tulevan puheenjohtajavaltion Tšekin tavoitteet.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin haasteina ovat paitsi Ukrainan sodan aiheuttama humanitaarinen kriisi myös konfliktin pitkäkestoiset taloudelliset seuraukset. Työtä vaikeuttaa lisäksi se, että Eurooppa ei ole vielä täysin toipunut covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä. 

Tuleva puheenjohtajavaltio aikoo näissä erityisen vaikeissa olosuhteissa panostaa energiavarmuuteen, EU:n talouden strategisen häiriönsietokyvyn kehittämiseen ja Euroopan kybertoimintaympäristön puolustusvalmiuksien ja turvallisuuden parantamiseen. Samaan aikaan sen on käsiteltävä pakolaiskriisin hallintaa ja Ukrainan elpymistä. 

Tulevan puheenjohtajavaltion painopisteisiin kuuluvat myös oikeusvaltioperiaate ja demokraattisten instituutioiden häiriönsietokyky. 

Tulevalla puheenjohtajavaltiolla Tšekillä on myös toinen tärkeä tehtävä: varmistaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin asianmukaiset, läpinäkyvät ja merkittävät jatkotoimet 

ETSK aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Tšekin kanssa näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudessa esitteessä kerrotaan, mitä kukin ETSK:n temaattinen jaosto aikoo tehdä omilla vastuualueillaan. Siinä luetellaan myös aiheet, joista puheenjohtajavaltio Tšekki on pyytänyt ETSK:ta erikseen tarjoamaan asiantuntemustaan.  Komitea pyrkii kaikin tavoin tuomaan Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden äänen kuuluville puheenjohtajakauden aikana.

Esite on saatavilla englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja tšekiksi ETSK:n verkkosivulla. Painettuja esitteitä voi tilata osoitteesta vipcese@eesc.europa.eu. (fgr)