Jäsenvaltioiden on kerättävä asiasta tarkkaa tietoa ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa, että EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma pannaan tehokkaasti täytäntöön, ja jotta rasismi ja etninen syrjintä, jotka ovat Euroopassa pahentuneet covid-19-pandemian aikana, saadaan tuotua päivänvaloon.

Koska neljännes eurooppalaisista kokee tulevansa syrjityksi ainakin yhdellä elämänalueella ja rotuun ja etniseen taustaan perustuva syrjintä työelämässä on ennätyksellisen yleistä, pyrkimyksiä ajantasaistaa rasisminvastaista lainsäädäntöä ja valvoa sen noudattamista kaikkialla EU:ssa pidetään kiireellisinä. Tämä on ETSK 18. maaliskuuta 2021 järjestämän verkkokuulemistilaisuuden tulos.

Aihetta ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025” käsitelleeseen kuulemistilaisuuteen osallistui puhujia sekä EU:n toimielimistä että eurooppalaisista ihmisoikeus- ja rasismintorjuntafoorumeista, ja esitetyt tilastotiedot loivat synkän kuvan kentällä vallitsevasta tilanteesta.

Aiheesta annettavan ETSK:n lausunnon esittelijä Cristian Pîrvulescu korosti EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman osuvan juuri oikeaan ajankohtaan, sillä eriarvoisuus ja syrjintä ovat pandemian vuoksi lisääntymässä.

Euroopan komission edustaja Thibault Balthazar tähdensi jäsenvaltioiden tärkeää roolia ja kannusti niitä hyväksymään omat kansalliset toimintasuunnitelmansa ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan ja tasa-arvoelimet prosessiin mukaan. Aleksandra Wesoły esitteli EU:n välineitä, esimerkiksi radikalisoitumisen torjuntaverkostoa, ja muita foorumeita, joiden avulla radikalisoitumista ja ääriliikkeiden propagandaa voidaan torjua. Maria Daniella Marouda totesi Euroopan rasismin- ja suvaitsemattomuudenvastaisen komission (ECRI) tekemän tutkimuksen osoittavan, että syrjinnänvastaisen lainsäädännön saralla on saavutettu edistystä.

Joanna Goodey Euroopan unionin perusoikeusvirastosta korosti, että lainsäädäntöä on kyllä olemassa mutta tietoa ei ole tarpeeksi ja että toimintasuunnitelman onnistuminen edellyttää luotettavaa ja säännöllistä tiedonkeruuta.

EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa käsittelevän alueiden komitean lausunnon esittelijä Yoomi Renström painotti, että paikallis- ja alueviranomaiset on tunnustettava strategisiksi kumppaneiksi kansallisten toimintasuunnitelmien laadinnan, täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä.

Romanian syrjinnäntorjuntaneuvoston puheenjohtaja Csaba Asztalos piti tärkeänä helposti käytettävissä olevia tietokantoja ja selkeitä viestintästrategioita, ja SOS Racisme -järjestön edustaja Marie Mescam puolestaan korosti tarvetta luoda EU:hun pikaisesti vuoropuhelufoorumi, jossa kansalaisyhteiskunta, tasa-arvoelimet ja rasismin torjunnan parissa toimivat organisaatiot voivat vaihtaa kokemuksia ja jakaa tietojaan.

Euroopan rasisminvastaisen verkoston johtava vaikuttamistyön asiantuntija Juliana Wahlgren toivoi, että rodullisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja keskeistä asiantuntemusta omaavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien osallistaminen edistäisi merkittävästi toimintasuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. (mt)