ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) 18.–19. maaliskuuta 2021 järjestämään virtuaaliseen nuorten ilmastohuippukokoukseen osallistuneet lukiolaiset eri puolilta Eurooppaa esittivät Euroopan komission johtavalle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille konkreettisia ehdotuksia ilmastotoimiksi.

”Nuoret eurooppalaiset kykenevät vaikuttamaan EU:n tulevaisuuteen: ilman kehotuksianne ryhtyä toimiin meillä ei nyt olisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”, sanoi Frans Timmermans vuoden 2021 ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” ‑tapahtumassa käyttämässään puheenvuorossaan. ”Olen todella vaikuttunut syvällisestä ilmastonmuutosongelmatietoisuudestanne sekä siitä tavasta, millä olette esittäneet ehdotuksenne minulle. Juuri näin meidän on toimittava, vuorovaikutuksessa ja toisiamme ymmärtäen – on erittäin vaikea vihata niitä, joita voimme ymmärtää”, hän totesi puheenvuoronsa päätteeksi.

Kaksi päivää kestäneiden vilkkaiden virtuaalikeskusteluiden jälkeen yli 234 16–18-vuotiasta lukiolaista 28 maasta teki yhteistyötä 45 virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa ja laati käytännön suosituksia, jotka he esittivät päätöstäysistunnossa.

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssia (COP) jäljittelevässä istunnossa osanottajien oli toimittava eri sidosryhmien edustajina ja tehtävä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa laatiakseen suunnitelman maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi turvalliselle tasolle, mikä tarkoittaa selvästi alle 1,5 celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä. Ryhmät edustivat todellisia elinkeino- ja teollisuudenaloja, joiden toiminta ja ajamat asiat vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen.

Ehdotuksiin sisältyi muun muassa seuraavia toimia:

• puiden istuttaminen kaupunkeihin ja vertikaalisten puutarhojen rakentaminen
• EU:n ”ekologinen Manhattan-projekti” ja siihen liittyvät merkittävät investoinnit uusiin teknologioihin
• investoinnit suuren yleisön koulutuksen lisäämiseksi
• kunkin maan erityisolosuhteisiin soveltuvien räätälöityjen toimintapolitiikkojen toteuttaminen
• metsittämisen tukeminen yhtenä tehokkaimmista pitkäjänteisistä ratkaisuista hiilidioksidin poistamiseksi
• vedyn ja biokaasun käyttöönotto ja fossiilisten polttoaineiden käytön asteittainen lopettaminen
• kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välisen kuilun umpeen kurominen.

Eurooppalaisnuorten laatimassa ja kahdeksan opiskelijan esittelemässä lopullisessa suunnitelmassa keskilämpötila nousisi 1,4 celsiusasteella vuoteen 2100 mennessä – harjoituksen tavoite siis saavutettiin.

Viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan päätti tapahtuman sanoen: ”Toivon, että ’Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi’ ‑tapahtuma on vahvistanut haluanne toimia aktiivisina kansalaisina. Vahva demokratia edellyttää teidän osallistumistanne. Nuorisoliike on osoittanut, että muutokset voivat saada alkunsa kaduilta. Nyt pyrimme saamaan vallanpitäjät kuulemaan vaatimukset vankemmista toimista.”

Lisätietoa vuoden 2021 ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” ‑tapahtumasta on saatavilla tapahtuman virallisilla verkkosivuilla. (ks)

ETSK isännöi 20. maaliskuuta verkossa Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi (YEYS) -tapahtuman oheistapahtuman, jonka aiheena oli systeemisen muutoksen hahmotteleminen. Useita asiantuntijoita, aktivisteja ja mielipidevaikuttajia yhteen koonneen paneelin tavoitteena oli jakaa ilmastotoimiin liittyvää tietämystä ja asiantuntemusta järjestelmätason muutoksen näkökulmasta.

Tapahtuman puheenjohtajana toimi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan. Hän totesi alustuksessaan, että ”ilmastonmuutos on voimistumassa ja on vaikea nähdä, miten siitä voidaan selvitä yksilöinä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan perinpohjaista kulttuurin, toimintatapojen ja arvojen muutosta.”

Tapahtuma koostui neljästä paneelikeskustelusta, joissa kaikissa pohdittiin nimenomaan tarvetta saada aikaan systeeminen muutos ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ensimmäisen paneelikeskustelun avasi ympäristö-, valtameri- ja kalastuskomissaari Virginijus Sinkevičius, joka korosti videoviestissään kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarvetta: ”Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, luonnonvarojen väheneminen ja saastuminen liittyvät toisiinsa, ja niihin on puututtava yhdessä. Euroopan komission vastaus tähän on vihreän kehityksen ohjelma, mutta myös kansalaisilla on oma sijansa, sillä tarvitsemme uudenlaisia, järjestelmän laajuisesti toteutettavia ideoita.”

Ilmastoaktivisti Josephine Becker otti puheeksi ilmasto-oikeudenmukaisuuden: ”Eurooppa on osavastuussa tästä ilmastokriisistä, joten on velvollisuutemme toimia.”

Toisessa paneelikeskustelussa Forum for the Future -yrityksen johtava muotoilustrategi Corina Angheloiu esitti näkemyksensä siitä, miten järjestelmätason muutos voidaan parhaiten käynnistää: ”Systeeminen muutos lähtee ennen muuta arvoista. Nykyisissä talousjärjestelmissä keskitytään tehokkuuteen, mutta jos järjestelmän ydinkysymykseksi nostetaan oikeudenmukaisuus, tulokset luultavasti puhuvat puolestaan.”

YK:n puitteissa toimivan ilmastonmuutokseen keskittyvän nuorten neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtaja Nisreen Elsaim totesi: ”Vallitsevat poliittiset ja talousjärjestelmät eivät palvele tavoitteitamme ja vahingoittavat ympäristöä. Tuloslähtöisyys ei toimi.”

Hot or Cool Institute -ajatuspajan toiminnanjohtaja Lewis Akenji valotti kolmannessa paneelikeskustelussa sitä, miten nykyiset järjestelmät vaikuttavat ihmisten elämäntyyliin ja esimerkiksi liikkumis-, työpaikka- tai ruokavalintoihin: ”Luomme valinnoillamme kasvavaa eriarvoisuutta ja kulutamme liikaa. Tämän päivän poliittiset ja talousjärjestelmät eivät tee meitä onnellisiksi.”

Ilmastoaktivisti Saoi O’Connor puhui päätöksentekijöiden roolista: ”Päättäjät ja poliitikot puhuvat numeroista ja politiikkatoimista mutta eivät näytä ottavan huomioon todellisuutta, jossa ihmiset elävät.”

Viimeisessä paneelikeskustelussa esiteltiin konkreettisia esimerkkejä systeemiseen muutokseen tähtäävistä hankkeista. Ecosia-hakukoneen perustaja ja sitä ylläpitävän yrityksen toimitusjohtaja Christian Kroll kertoi, että hänen yrityksensä tuottama voitto käytetään kokonaisuudessa eri puulajien istuttamiseen paikallisyhteisöjen hyödyttämiseksi eri puolilla maailmaa.

Hitaan muodin puolestapuhuja ja mielipidevaikuttaja Juliet Bonhomme korosti kuluttajavalintojen merkitystä: ”Lompakollamme on voimaa.”

Tapahtuma keräsi Facebookissa yli 100 seuraajaa eri puolilta Eurooppaa. Heillä oli tilaisuus perehtyä systeemisen muutoksen saloihin myös Sophie Ongin ja Tibor Miklosin taiteen kautta. Taiteilijat esittelivät heti tapahtuman jälkeen keskustelujen innoittamia teoksiaan. (dgf)

Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa on pyydetty liittymään keskeiseen elimeen konferenssissa, jonka tehtävänä on kartoittaa EU:n tulevaa kehitystä.

Heinäkuussa 2019 Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehotti uuden komission poliittisissa suuntaviivoissaan järjestämään Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin, jotta kansalaiset voisivat osallistua EU:n tulevaan kehitykseen.

Tämän pohjalta EU:n kolmen tärkeimmän toimielimen (Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto) puheenjohtajat allekirjoittivat 10. maaliskuuta 2021 yhteisen julistuksen Euroopan tulevaisuuskonferenssista, jossa määritellään konferenssin tarkoitus (kansalaisten osallistuminen), sisältö (sekä vihreän siirtymän että digitalisaation toteuttaminen ja Euroopan selviytymiskyvyn, kilpailukyvyn ja solidaarisuuden vahvistaminen) ja aikataulu (johtopäätökset olisi laadittava kevääseen 2022 mennessä).

Johtokunta on tulevaisuuskonferenssin hallinnon tukipilari, koska se valvoo konferenssin työtä ja raportoi suoraan konferenssin täysistunnolle.

ETSK, joka on kuin eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajainhuone ja silta EU:n toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä, on kutsuttu johtokuntaan.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng on osallistunut jokaiseen johtokunnan kokoukseen.

Tällä välin ETSK huolittelee panostaan tulevaisuuskonferenssiin tukeutuen ensisijaisesti kolmeen keskeiseen vahvuuteen:

• 329 jäseneensä, jotka ovat kaikilla elämänaloilta (työnantajat, ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunta yleensä) ja 27 jäsenvaltiosta
• vakiintuneeseen verkostoonsa kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen piirissä
• yhteysryhmäänsä, johon kuuluu kansalaisjärjestöjen verkosto. Ryhmä ei ole suoraan edustettuna ETSK:ssa, mutta on silti tiiviisti sidoksissa komiteaan, ja sen kautta ETSK pystyy puhuttelemaan ihmisiä entistä laajemmin.

ETSK on entistä vakuuttuneempi siitä, että osallistumalla konferenssiin tarkoin kohdennetuilla ja konkreettisilla panostuksilla se voi olla synnyttämässä tarvittavaa muutosta ja pystyy varmistamaan, että eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan ääntä kuunnellaan. (sm)

Covid-19-pandemian aiheuttamien ensimmäisten sulkutoimien aikana etätyöntekijöiden osuus EU:n työvoimasta kasvoi räjähdysmäisesti 5 prosentista 40 prosenttiin. Nyt vuotta myöhemmin etätyö on tullut jäädäkseen, mutta edelleen on vaikea arvioida kunnolla sen vaikutuksia työnantajiin, työntekijöihin ja koko yhteiskuntaan. ETSK:n mukaan tarvitaan lisää tutkimusta ja pitkän aikavälin näkökulmaa, jotta voidaan hyödyntää tämän työmuodon tuomia etuja ja vähentää siihen liittyviä riskejä.

Vaikka etätyö tarjoaa sekä työntekijöille että työnantajille ilmeisiä mahdollisuuksia (tuottavuuden kasvu, joustavammat työjärjestelyt, suurempi itsenäisyys jne.), sillä voi silti olla myös kielteisiä vaikutuksia ihmisten työ- ja yksityiselämään. Pandemian aikana työ- ja yksityiselämän rajat ovat toisinaan hämärtyneet, kun työtaakka on kasvanut liian suureksi, työajat ovat pidentyneet ja lepoaika on jäänyt riittämättömäksi.

Ainaisen käytettävissä olemisen kulttuurissa, jossa monien työntekijöiden on vaikea olla tavoittamattomissa, tämä voi ajan mittaan rasittaa ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Koska naiset työskentelevät miehiä yleisemmin kotoa käsin ja hoitavat tällaisen työn ohessa myös kotitaloustyöt, he ovat erityisen alttiita kotoa käsin tehtävän työn kielteisille puolille, ETSK toteaa kahdessa etätyötä käsittelevässä lausunnossaan, jotka hyväksyttiin maaliskuun täysistunnossa.

Eurofoundin tutkimuksen mukaan 30 prosenttia ”säännöllistä etätyötä” tekevistä työskentelee nyt päivittäin tai useita kertoja viikossa vapaa-ajallaan ja noin 20 prosenttia heistä tekee töitä yli 48 tuntia viikossa. Noin 40 prosentilla säännöllisen etätyön tekijöistä lepoaika jää alle 11 tuntiin vuorokaudessa.

Etätyöhön liittyvien riskien minimoimiseksi ja sen hyötyjen lisäämiseksi pandemian jälkeen ETSK kehottaakin jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolia laatimaan kullekin valtiolle ja kuhunkin ala- ja yrityskohtaiseen tilanteeseen soveltuvat säännöt olemassa olevien työmarkkinavuoropuhelu- ja työehtosopimusneuvottelujärjestelmien puitteissa.

Etätyötä olisi säänneltävä asianmukaisesti. Tässä yhteydessä on tärkeää varmistaa, että siitä voidaan siirtyä pois covid-19-kriisin päätyttyä ja että se pysyy vapaaehtoisena. Etätyöntekijöillä olisi oltava samat yksilölliset ja kollektiiviset oikeudet kuin heidän työnantajien toimitiloissa työskentelevillä kollegoillaan. ETSK:n mukaan etätyöjärjestelyt on vahvistettava kirjallisesti, ja niiden avulla on taattava yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläinen työterveys ja ‑turvallisuus.

”Kotoa käsin työskentely tulee olemaan osa tulevia työmarkkinoita, mutta se ei saa johtaa sosiaaliseen taantumiseen eikä työntekijöiden eristäytymiseen. Se voi auttaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa, mutta emme voi sallia syrjintää tai erilaista kohtelua kotoa käsin työskentelevien ja työpaikalle menevien työntekijöiden välillä”, sanoi aiheesta Etätyön haasteet annetun lausunnon esittelijä Carlos Manuel Trindade.

Kun otetaan huomioon tämän työmuodon nopea yleistyminen ja pandemiasta saadut kokemukset, etätyötä koskevia nykyisiä EU-tason sopimuksia olisi ETSK:n mukaan arvioitava sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen tehokkaita uusissa olosuhteissa.

Erityisen merkittäviä ovat Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuosina 2002 ja 2020 tekemät puitesopimukset etätyöstä ja digitalisaatiosta. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi otettava ne huomioon laatiessaan kansallisia sääntelypuitteita tätä työmuotoa käyttäviä yrityksiä ja työntekijöitä varten.

Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla tai jäsenvaltiotasolla voitaisiin mahdollisesti käynnistää eurooppalainen aloite, jotta voidaan suojata oikeus olla tavoittamattomissa ja panna se täytäntöön.

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi myös hyödynnettävä voimassa olevaa lainsäädäntöä, kuten työaikadirektiiviä ja työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaa direktiiviä, joita voidaan soveltaa kaikilta osin etätyöhönkin. Nämä direktiivit olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön sen mukaisesti, koska tämä ”parantaa varmasti osaltaan etätyöntekijöiden työoloja”.

ETSK kiinnittää lisäksi huomiota siihen riskiin, että etätyön käyttö saattaa aiheuttaa palkkatyöstä ja palkattomasta työstä muodostuvan kaksinkertaisen työtaakan. Kotitaloustyö ei edelleenkään jakaudu tasapuolisesti naisten ja miesten kesken, vaan naiset tekevät siitä suurimman osan, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan tehdä tuottavaa palkkatyötä ja saattaa myös huonontaa heidän uranäkymiään.

”Sekä yhteiskunnan kokonaisuudessaan että yritysten on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä poistamaan tällaiset sukupuolistereotypiat ja tunnustettava naiset täysiarvoisiksi työntekijöiksi monien muiden rooliensa ja ominaisuuksiensa lisäksi. Tällaisten ennakkoluulojen taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset yhteiskunnalle ovat nimittäin erittäin korkeat”, sanoi lausunnon esittelijä Milena Angelova.

ETSK peräänkuuluttaa tässä yhteydessä myös hoivaa koskevaa Euroopan laajuista sopimusta (Care Deal for Europe), ja korostaa, että käytettävissä ja saavutettavissa olevat ja kohtuuhintaiset lasten, erityistarpeisten henkilöiden ja ikääntyneiden henkilöiden hoitoinfrastruktuurit ja -palvelut ovat toinen tasa-arvoisen etätyön keskeinen edellytys.

ETSK isännöi 24. maaliskuuta käydyn keskustelun EU:n tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Helena Dallin kanssa Euroopan komission äskettäin käynnistämästä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta uudesta strategiasta.

Strategiassa, jota on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2021 vuoteen 2030, pyritään varmistamaan, että YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista pannaan kaikilta osin täytäntöön EU:ssa. Vammaisyleissopimus on edistyksellinen sopimus, joka on muuttanut vammaisuuskäsitystä ihmisoikeuksia korostavan lähestymistavan omaksumisen myötä ja tekemällä yhteiskunnan vastuulliseksi siitä, että esteet vammaisten henkilöiden kattavalle osallistumiselle yhteiskunnan toimintaan poistetaan.

”Komitea suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen vammaisstrategiaan. Noin 87 miljoonalla EU:n kansalaisella on jonkinlainen vamma, ja yli puolet heistä kokee syrjintää sen vuoksi”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi avauspuheenvuorossaan.

Hän muistutti, että ETSK oli toimielinkentän edelläkävijä antaessaan vuonna 2019 oma-aloitteisen lausunnon, jossa kehotettiin laatimaan uusi, täysin vammaisyleissopimuksen mukainen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva agenda: ”Olen hyvin tyytyväinen nähdessäni, että monet tuolloin antamistamme suosituksista sisältyvät muutama viikko sitten esiteltyyn EU:n vammaisstrategiaan.”

ETSK on kehottanut vammaisyleissopimuksen kattavaan täytäntöönpanoon sekä lausunnoissaan että vammaisyleissopimuksen soveltamista jäsenvaltioissa seuraavan temaattisen valmisteluryhmänsä "vammaisten oikeudet” työn kautta.

Lausunto aiheesta Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva EU:n agenda 2020–2030 ei ole ETSK:n ainoa kannanotto tästä aiheesta. Komitea on hyväksynyt virallisesti useita muitakin asiakirjoja, kuten tiedonannon ja lausunnon vammaisten henkilöiden oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. ETSK analysoi uutta strategiaa uudessa lausunnossaan, joka on määrä esittää heinäkuussa kokoontuvan täysistunnon hyväksyttäväksi.

”Kymmenen vuotta sen jälkeen kun EU ratifioi vammaisyleissopimuksen unionin on aika ryhtyä mittavampiin toimiin vammaispolitiikan alalla. Tavoitteena on tuoda myönteisiä muutoksia vammaisten henkilöiden elämään EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta he voisivat osallistua yhteiskunnan toimintaan poikkeuksetta ja yhdenvertaisesti muiden kanssa”, komissaari Dalli sanoi.

ETSK:n jäsenet ilmaisivat kannattavansa uutta strategiaa, mutta varoittivat, että sen täytäntöönpanossa EU:n ja jäsenvaltioiden on otettava huomioon pandemian tuhoisat vaikutukset vammaisiin henkilöihin erityisesti työllisyyden ja koulutuksen aloilla, koska jo olemassa ollut eriarvoisuus on vain kärjistynyt. (ll)

Rautatieliikenteessä on vielä edistyttävä politiikan, sääntelyn ja toimintatapojen saralla, vaikka 25 vuotta kestäneen liberalisoinnin aikana on edetty merkittävästi markkinoiden avaamisessa ja teknisen yhdenmukaistamisen saavuttamisessa. Tämä on ETSK:n maaliskuun täysistunnossa annetun, yhtenäistä eurooppalaista rautatiealuetta käsittelevän lausunnon tärkein viesti.

ETSK painottaa, että yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta ja sen saavutuksista tarvitaan puolueeton analyysi ja että Euroopan rautateiden teemavuosi 2021 voisi tarjota erinomaisen tilaisuuden arvioida kehitystä ja asettaa uusia tavoitteita tulevaisuutta varten.

Puhuessaan täysistuntokeskustelussa lausunnon esittelijä Stefan Back sanoi: ”Raideliikenteessä tarvitaan kulttuurin muutosta ja toimintamallia, jossa keskitytään enemmän asiakkaiden tarpeisiin, olipa kyse sitten matkustajista tai tavarankuljetuksesta. Euroopan rautateiden teemavuotta 2021 olisi hyödynnettävä tilaisuutena edistää tätä toimintatavan muutosta, kehittää entistä sujuvampaa yhteistyötä liikenteenharjoittajien ja asiakkaiden kesken ja käyttää mahdollisimman paljon digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.”

Covid-19-pandemia on viivästyttänyt tai keskeyttänyt hankkeita, jotka on nyt saatettava ajan tasalle. Valtiontuki on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa välttämättömät palvelut kriisin jälkeen ja jotta julkisia palveluhankintoja koskevilla sopimuksilla voidaan taata kaikille helposti saatavilla olevat, kohtuuhintaiset ja osallistavat henkilöliikennepalvelut. ETSK katsoo, että tämä on yksi tehokkaimmista ja tuloksekkaimmista toimenpiteistä rautateiden henkilöliikenteen edistämiseksi. (mp)

Energiaunionin toteuttamista on nopeutettava huomattavasti, jos halutaan saavuttaa vuodelle 2050 asetetut EU:n energia- ja ilmastotavoitteet, mutta yksittäisten jäsenvaltioiden sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomiotta jättäminen voi olla vaarallista, ETSK toteaa äskettäin antamassaan lausunnossa.

ETSK painottaa, että eri jäsenvaltioiden sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomiotta jättäminen saattaa vaarantaa energiakäännettä vauhdittavien investointien ja uudistusten yhteiskunnallisen hyväksynnän.

Maaliskuun täysistunnossa hyväksytyssä Lutz Ribben laatimassa lausunnossa ETSK esittää kantansa energiaunionin tilaa koskevasta katsauksesta 2020 ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien arvioinnista ja toteaa, että vaikka vuoden 2020 energia- ja ilmastotavoitteet on pitkälti saavutettu, tähän ei kuitenkaan pidä tyytyä.

Seuraavien 30 vuoden tavoitteiden, jotka ovat tähtäimessä 2020-luvulta lähtien, on oltava paljon kunnianhimoisempia, ja niissä on asetettava Euroopan kansalaiset aidosti energiaunionin keskiöön.

Lutz Ribbe totesi: ”Energiakäänne vaarantuu, jos politiikassa lupaillaan laajojen väestönosien osallisuutta mutta todellisuudessa lupaukseen ei suhtauduta vakavasti eikä sitä lunasteta.” (mp)

ETSK suhtautuu myönteisesti komission esittämään uuteen järjestämättömiä lainoja koskevaan toimintasuunnitelmaan mutta katsoo, että siinä ei ole juurikaan uusia covid-19-pandemian aikaan sopivia ehdotuksia, minkä vuoksi Eurooppa joutuu toimimaan poikkeuksellisena aikana tavanomaisia aikoja varten laadittujen sääntöjen perusteella.

Täysistunnossa 25. maaliskuuta annetussa lausunnossa ETSK analysoi järjestämättömien lainojen käsittelemiseksi laadittua strategiaa. Euroopan komissio on tuonut esiin pääasialliset huolensa tietyistä talouden aloista, kuten pankeista, luotonostajista ja luotonhallinnoijista. ETSK puolestaan tarkastelee asiaa laajojen eurooppalaisten yhteiskuntapiirien näkökulmasta.

”Pankkisektorin vakaus on ETSK:lle hyvin tärkeä asia”, sanoi lausunnon esittelijä Kęstutis Kupšys. ”Komitea on kuitenkin huolissaan myös velkaantuneista yrityksistä, jotka eivät enää pysty maksamaan velkojaan, sekä elinkelpoisista yrityksiä, jotka saattavat tarvita lisärahoitusta pankeilta. Komitea ajattelee myös haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, jotka ovat velkauduttuaan joutumassa ’korppikotkarahastojen’ uhreiksi. Komitea ei ole myöskään unohtanut veronmaksajia. Kun – tai pikemmin jos – julkisia varoja käytetään järjestämättömien lainakantojen ostoon, juuri he maksavat pankkien pelastamisen luottotappioista.”

ETSK kehottaa puuttumaan ensisijaisesti järjestämättömien lainojen perimmäisiin syihin, jotta voidaan estää tällaisten lainojen tuleva kasvu. Se voidaan välttää tehokkaimmin pyrkimällä jatkuvasti parantamaan kilpailukykyä, keskittymällä liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen ja varmistamalla vakaat sosiaaliturvajärjestelmät, torjumalla köyhyyttä, ylivelkaantumista ja työttömyyttä, takaamalla riittävät palkat ja toteuttamalla kriisiaikoina vastasyklisiä talouspoliittisia toimenpiteitä.

Kun muistetaan koronaviruksen vaikutukset EU:n talouteen, järjestämättömien lainojen määrän odotetaan kasvavan kaikkialla EU:ssa. Kielteisten seurausten vaimentamiseksi ETSK kehottaa toteuttamaan samaan aikaan luottolaitoksille tarkoitettujen tukitoimien kanssa sellaisille lainanottajille suunnattuja julkisia tukitoimenpiteitä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin yksinomaan pandemian vuoksi.

Vaikka Euroopan komissio ehdottaa ongelmallisten omaisuuserien jälkimarkkinoiden kehittämistä edelleen, ETSK huomauttaa, että tarvetta luoda järjestämättömille lainoille EU:n laajuiset, rajatylittävät markkinat on yliarvioitu. On vaarallista myöntää velkojen perijöille EU:n laajuinen toimilupa ilman asianmukaista valvontaa sekä näiden kotimaassa että vastaanottavassa maassa. Tämä voisi olla perusteltua vain, jos vastapainoksi toteutetaan joukko toimenpiteitä, joilla autetaan suojelemaan vaikeuksiin joutuneita lainanottajia – EU:n laajuinen kuluttajansuojastandardi velkojen perintään.

On lisäksi erittäin kyseenalaista, tarjoavatko luotonostajien rajatylittävät toimet konkreettisia taloudellisia hyötyjä koko talousjärjestelmälle eivätkä pelkästään pankeille, luotonostajille ja luotonhallinnoijille.

ETSK katsoo, että mahdollisuuden myydä järjestämättömiä lainoja omaisuudenhoitoyhtiöille (joita arkikielessä kutsutaan myös roskapankeiksi) tulee pysyä poikkeustapauksena. Etusijalle täytyy asettaa luottolaitosten ja lainanottajien kahdenväliset velkajärjestelysopimukset, ja ratkaisussa on pyrittävä ennen muuta liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen.

Kęstutis Kupšysin mukaan Euroopan komission asiakirjassa käsitellään kapea-alaisesti ja teknokraattisesti kysymystä, joka vaikuttaa moniin yhteiskunnan osiin ruohonjuuritasolla. ”Komitean viesti on, että järjestämättömien lainojen ongelmaa ei pidä yhdistää rahoitusvakauden säilyttämiseen liittyviin kysymyksiin”, hän toteaa. ”Pohjimmiltaan katsomme, että järjestämättömät lainat on asianmukaisinta käsitellä pankkien sisällä, eikä lainoja pidä kumota markkinoille heti, kun ne alkavat epäilyttää. Lainoista ei saa tulla kauppatavaraa!” (na)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi maaliskuun täysistunnossaan lausunnon, jossa ehdotetaan kriittisten raaka-aineiden etsintään ja louhintaan sekä jätteestä saatavien uusiomateriaalien käyttöön tehtävien investointien tukemista, sillä tämä on olennaisen tärkeää EU:n vihreän siirtymän kannalta.

Syyskuussa 2020 Euroopan komissio hyväksyi kriittisiä raaka-aineita koskevan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta kriittisistä primaariraaka-aineista ja vahvistaa EU:n sisäistä raaka-aineiden hankintaa. ETSK:n antamassa lausunnossa suhtaudutaan myönteisesti tähän tavoitteeseen, sillä komitea ”antaa täyden tukensa energia-alan vihreälle siirtymälle ja katsoo, että vihreään teknologiaan siirtymisen edellyttämien raaka-aineiden louhinta on perustavan tärkeä vaihe”.

Lausunnossaan ETSK vaatii kuitenkin lisätoimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska etsintä ja louhinta on suuririskistä toimintaa. Esittelijä Dumitru Fornea painotti tätä näkökulmaa: ”Sekä primaari- että uusioraaka-aineiden hankinta on olennaisen tärkeää, joten meidän on tuettava louhintaan tehtäviä investointeja ja nopeutettava arvokkaita materiaaleja mahdollisesti sisältävien jätteiden analysointia.”

Toinen esittelijä Michal Pintér huomautti, että tuki voi olla monenlaista: ”Meidän on tuettava investointeja lainatakuilla, poistojärjestelyillä ja valtiontuella, mutta myös kehittämällä yksinkertaistettu lupamenettely kaivostoimintaa varten.”

Lausunnossa korostetaan myös, että on tärkeää laajentaa kriittisten raaka-aineiden määritelmää, sillä niitä pidetään perinteisesti lähinnä kaivosalan raaka-aineina. ETSK katsoo, että tämä määritelmä on liian kapea ja rajoittaa vihreiden energiamuotojen kasvua, sillä puupohjaisia materiaaleja voidaan nykyään käyttää tehokkaasti paljon useammissa sovelluksissa kuin aikaisemmin.

Raaka-ainesektori tarjoaa valtavat taloudelliset mahdollisuudet. Alalla on EU:ssa noin 350 000 työpaikkaa, ja toimitusketjun loppupään valmistusteollisuudessa on yli 30 miljoonaa työpaikkaa, jotka ovat riippuvaisia mineraaliraaka-aineiden luotettavasta ja esteettömästä saannista. OECD:n ennusteiden mukaan materiaalien maailmanlaajuinen käyttö kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä ja erityisesti metallin käytön odotetaan kasvavan 150 prosenttia. Tämä todennäköisesti lisää maapallon resurssivarantoihin kohdistuvaa painetta ja vaarantaa hyvinvoinnissa saavutetun edistyksen.

Lausunnossa tämä on otettu huomioon ja siinä korostetaan, että kriittisten raaka-aineiden luettelon kokoamisessa käytettävään metodologiaan on tärkeää sisällyttää uusia ulottuvuuksia. ETSK katsoo, että komission olisi otettava huomioon ”niiden maiden ihmisten ja talouden tarpeet ja edut, joista raaka-aineita on tarkoitus tuoda Eurooppaan”. Olisi määriteltävä asianmukaiset kriteerit, jotta voitaisiin tarkistaa, noudattavatko tällaisten raaka-aineiden maailmanlaajuiset hankintaketjut eettisiä periaatteita. (ks)

ETSK antoi maaliskuun täysistunnossaan lausunnon, jossa kehotetaan määrittelemään kaikkien sidosryhmien kanssa tarkempia ja toimivampia hallintojärjestelyjä ja -välineitä akkuja koskevan uuden asetuksen täytäntöönpanoa varten. ETSK:n mielestä näin voitaisiin edistää sellaisen unionin kehyksen laatimista, joka kattaa akkujen koko elinkaaren EU:ssa.

Euroopan komissio esitti 10. joulukuuta 2020 ehdotuksen asetukseksi akuista ja käytetyistä akuista. Ehdotus noudattaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jolla edistetään EU:n talouden hiilestä irtautumista ja hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

ETSK:n antamassa lausunnossa tuetaan asetuksessa esitettyjä toimia. Akkujen kestävyyttä koskevien uusien normien myötä komissio aikoo edistää vihreää siirtymää myös maailmanlaajuisesti ja laatia suunnitelman lisäaloitteita varten kestävien tuotteiden politiikkansa yhteydessä.

ETSK:n lausunnossa kehotetaan kuitenkin määrittelemään kaikkien sidosryhmien kanssa tarkemmat ja toimivammat hallintojärjestelyt ja ‑välineet uuden asetuksen täytäntöönpanoa varten. Lausunnon esittelijä Bruno Choix sanoi: ”Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on luoda unioniin kehys, joka kattaa akkujen koko elinkaaren ja joka sisältää yhdenmukaistetut ja entistä kunnianhimoisemmat säännöt akkuja, komponentteja, käytettyjä akkuja ja kierrätettyjä materiaaleja varten. Komissio aikoo edistää asetuksella innovointia sekä EU:n teknisen osaamisen kehitystä ja käyttöä.”

Lausunnon toinen esittelijä Frank Uhlig totesi, että tukea voidaan antaa monin eri tavoin: ”Mitä tulee akkujen hankintaketjun seurantaa koskevien asianmukaisten selvitysperiaatteiden soveltamiseen, kehotamme noudattamaan tällaisen seurantajärjestelmän toteuttamisessa täyttä avoimuutta. Akkujen kierrätys, kunnostaminen ja uudelleenkäyttö mahdollistavat arvoketjun alkupään turvaamisen. Ekologista suunnittelua koskevan tutkimus-ja kehittämistyön tukeminen on olennaisen tärkeää.”

ETSK kehottaa vastaamaan näihin haasteisiin vahvistamalla Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) roolia ja resursseja.

ETSK ehdottaa, että ”käyttöiän päättymisen” käsitteen lisäksi otetaan käyttöön ”käytön loppumisen” käsite akkujen uudelleenkäytön, kunnostamisen tai uusiokäytön ja kierrätyksen edistämiseksi.

EU:n markkinoille saatetuista akuista olisi tultava kestäväpohjaisia, suorituskykyisiä ja turvallisia koko niiden elinkaaren ajan. Tämä tarkoittaa akkuja, jotka on tuotettu mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin käyttäen materiaaleja, jotka on saatu ihmisoikeuksia sekä sosiaalisia ja ekologisia normeja tinkimättä noudattaen. Akkujen on oltava pitkäikäisiä ja turvallisia, ja ne olisi elinkaarensa lopussa hyödynnettävä uudelleenkäytössä, uudelleenvalmistuksessa tai kierrätyksessä, jotta arvokkaita materiaaleja voidaan syöttää takaisin talouteen. (ks)

Uudella suunnitelmallaan Euroopan komissio osoittaa, että se on päättänyt pysäyttää Euroopan jäämisen Yhdysvaltojen ja Aasian vauhdista niin perustutkimuksen kuin soveltavan tutkimuksen, patenttien ja huipputeknologian tuotteiden ja palvelujen alalla, todetaan maaliskuun täysistunnossa annetussa ETSK:n lausunnossa.

Ehdotetun uuden eurooppalaisen tutkimusalueen olennainen vahvuus on se, että siinä keskitytään tutkimuksen ja innovoinnin tulosten muuntamiseen nopeasti kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi liiketoiminnaksi ja pysyviksi työpaikoiksi, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) painottaa.

”On ehdottoman välttämätöntä, ettei uusi eurooppalainen tutkimusalue tarjoa ainoastaan ’enemmän sitä samaa kuin ennenkin’”, sanoi lausunnon esittelijä Paul Rübig. ”Tällä uudella ohjelmalla edistetään tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta aikana, jolloin innovointi on ratkaisevassa asemassa paitsi covid-19-kriisin koetteleman EU:n talouden myös maapallon elinkelpoisuuden kannalta.”

Eurooppalainen tutkimustoiminta on ollut Yhdysvalloissa ja Aasiassa tehtävää tutkimusta hitaampaa muuntamaan tutkimus- ja kehitystyön tulokset innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Eurooppa on Aasiaa jäljessä patenttien osalta (Aasian osuus maailman kaikista patenttihakemuksista vuonna 2019 oli 65 prosenttia ja Euroopan vain 11,3 prosenttia) ja erityisesti digitaalipalvelujen ja teknologialähtöisten innovaatioiden alalla eli uuden teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien uudenlaisten tuotteiden saralla. Yleisemmällä tasolla Aasian maat ja erityisesti Kiina ja Korea ovat 20 viime vuoden aikana tehostaneet huomattavasti tutkimus-, teknologia- ja innovointialan toimintaansa. Uuden eurooppalaisen tutkimusalueen pitäisi auttaa Eurooppaa kuromaan umpeen jälkeenjääneisyyttään investoinnein ja liikkuvuutta lisäämällä.

ETSK kannattaa komission suunnitelmaa, mutta kiinnittää huomiota viiteen keskeiseen alaan, jotka on jätetty pois sen strategisten teknologioiden luettelosta ja jotka ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä Euroopan vaurauden kannalta:

• digitaaliset liiketoimintamallit
• tavaroiden ja elintarvikkeiden valmistusteknologiat
• kliininen tutkimus sekä lääke- ja bioteknologia-ala
• avaruusteknologia
• puhdas vesi ja jätevesihuolto.

ETSK:n lausunnossaan mainitsema keskeinen seikka on myös tarve saavuttaa tasapaino huippuosaamisen ja nopeuden välillä muunnettaessa tutkimus- ja kehitystyön tuloksia innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Liiketoiminnassa nopeus on olennaisen tärkeää, kun vastaavasti tutkijat painottavat huippulaatua ja peräänkuuluttavat lisää aikaa ja varoja tutkimukseen ja innovointiin. Komission tutkimus-, teknologia- ja innovointipolitiikassa olisi sovitettava yhteen nämä kaksi pyrkimystä. (dm)

Maaseutualueista olisi tehtävä houkuttavampia nuorille ja yrityksille. Tämä parantaisi kaikkien eurooppalaisten elämänlaatua ja antaisi heille mahdollisuuden valita, missä he haluavat asua ja työskennellä. Tämä oli yksi 8. maaliskuuta ETSK:ssa käydyn keskustelun ”Kohti maaseudun ja kaupunkien kestävää kehitystä koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa” keskeisistä päätelmistä.

Euroopan maaseutu- ja kaupunkialueet eivät kehity samaan tahtiin. On ratkaisevan tärkeää edistää politiikkaa, jolla pysäytetään tällainen suuntaus, varmistaa oikeudenmukainen ja kestäväpohjainen siirtyminen hyvinvointitalouteen kaikilla alueilla sekä edistää tasapainoista väestökehitystä. Erityisesti maaseutualueista, joilla on ratkaiseva rooli taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä alueiden selviytymiskyvyn kannalta samoin kuin lukuisien paikallisekosysteemeihin perustuvien palveluiden tuottamisessa ja elintarviketuotannossa, olisi tehtävä entistä houkuttavampia nuorille ja yrityksille.

ETSK:n ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston (NAT) puheenjohtaja Peter Schmidt totesi: ”Elpyminen covid-kriisistä tarjoaa täydellisen mahdollisuuden laatia strategioita, joilla varmistetaan, että mitään alueita tai niiden asukkaita ei jätetä jälkeen oikeudenmukaisessa siirtymässä ilmastoneutraaliin, kestäväpohjaiseen ja vauraaseen Euroopan unioniin.”

”Nyt kun EU on hyväksynyt kunnianhimoisen elpymispaketin, EU:n alueiden väliset erot on otettava huomioon varoja myönnettäessä”, sanoi ETSK:n jäsen ja "talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus" -jaoston puheenjohtaja Stefano Palmieri.

Komission varapuheenjohtajan Dubravka Šuican kabinetin jäsen Deša Srsen korosti: ”Komissio on valmistelemassa maaseudun pitkän aikavälin visiota, joka on määrä hyväksyä kesäkuussa ja jonka tarkoituksena on luoda uutta pontta maaseutualueille.”

Aiheesta Yhdennetty toimintamalli EU:n maaseutualueita varten annettavan ETSK:n lausunnon esittelijä Josep Puxeu Rocamora korosti, että maaseutualueiden ja muita heikommassa asemassa olevien aluiden integraatio on hyvin monimutkaista, koska se liittyy EU:n kaikkiin nykyisiin toimintapolitiikkoihin. ”Tällaisten alueiden kehittämiseksi ehdotetaan ’alueellista sopimusta’, jonka olisi oltava osallistava ja alueiden ominaispiirteisiin mukautettu ja jonka olisi säilytettävä niiden historiallinen, kulttuuri- ja luonnonperintö.” (mr)

Jäsenvaltioiden on kerättävä asiasta tarkkaa tietoa ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa, että EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma pannaan tehokkaasti täytäntöön, ja jotta rasismi ja etninen syrjintä, jotka ovat Euroopassa pahentuneet covid-19-pandemian aikana, saadaan tuotua päivänvaloon.

Koska neljännes eurooppalaisista kokee tulevansa syrjityksi ainakin yhdellä elämänalueella ja rotuun ja etniseen taustaan perustuva syrjintä työelämässä on ennätyksellisen yleistä, pyrkimyksiä ajantasaistaa rasisminvastaista lainsäädäntöä ja valvoa sen noudattamista kaikkialla EU:ssa pidetään kiireellisinä. Tämä on ETSK 18. maaliskuuta 2021 järjestämän verkkokuulemistilaisuuden tulos.

Aihetta ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025” käsitelleeseen kuulemistilaisuuteen osallistui puhujia sekä EU:n toimielimistä että eurooppalaisista ihmisoikeus- ja rasismintorjuntafoorumeista, ja esitetyt tilastotiedot loivat synkän kuvan kentällä vallitsevasta tilanteesta.

Aiheesta annettavan ETSK:n lausunnon esittelijä Cristian Pîrvulescu korosti EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman osuvan juuri oikeaan ajankohtaan, sillä eriarvoisuus ja syrjintä ovat pandemian vuoksi lisääntymässä.

Euroopan komission edustaja Thibault Balthazar tähdensi jäsenvaltioiden tärkeää roolia ja kannusti niitä hyväksymään omat kansalliset toimintasuunnitelmansa ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan ja tasa-arvoelimet prosessiin mukaan. Aleksandra Wesoły esitteli EU:n välineitä, esimerkiksi radikalisoitumisen torjuntaverkostoa, ja muita foorumeita, joiden avulla radikalisoitumista ja ääriliikkeiden propagandaa voidaan torjua. Maria Daniella Marouda totesi Euroopan rasismin- ja suvaitsemattomuudenvastaisen komission (ECRI) tekemän tutkimuksen osoittavan, että syrjinnänvastaisen lainsäädännön saralla on saavutettu edistystä.

Joanna Goodey Euroopan unionin perusoikeusvirastosta korosti, että lainsäädäntöä on kyllä olemassa mutta tietoa ei ole tarpeeksi ja että toimintasuunnitelman onnistuminen edellyttää luotettavaa ja säännöllistä tiedonkeruuta.

EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa käsittelevän alueiden komitean lausunnon esittelijä Yoomi Renström painotti, että paikallis- ja alueviranomaiset on tunnustettava strategisiksi kumppaneiksi kansallisten toimintasuunnitelmien laadinnan, täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä.

Romanian syrjinnäntorjuntaneuvoston puheenjohtaja Csaba Asztalos piti tärkeänä helposti käytettävissä olevia tietokantoja ja selkeitä viestintästrategioita, ja SOS Racisme -järjestön edustaja Marie Mescam puolestaan korosti tarvetta luoda EU:hun pikaisesti vuoropuhelufoorumi, jossa kansalaisyhteiskunta, tasa-arvoelimet ja rasismin torjunnan parissa toimivat organisaatiot voivat vaihtaa kokemuksia ja jakaa tietojaan.

Euroopan rasisminvastaisen verkoston johtava vaikuttamistyön asiantuntija Juliana Wahlgren toivoi, että rodullisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja keskeistä asiantuntemusta omaavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien osallistaminen edistäisi merkittävästi toimintasuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. (mt)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea järjesti maaliskuun täysistunnossaan keskustelun Länsi-Balkanin kumppanien EU:hun liittymistä koskevasta tilanteesta naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaavan komission jäsenen Olivér Várhelyin kanssa. ETSK:n jäsenet kertoivat olevansa vakuuttuneita siitä, että alueen kumppanimaiden integroiminen EU:hun on geostrateginen investointi rauhaan ja talouskasvuun.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng avasi keskustelun ja painotti, että ETSK pitää EU:n laajentumista Länsi-Balkanille erittäin tärkeänä. ”Komitea pitää Länsi-Balkanin maita puuttuvana palana palapelissä, jossa Euroopan unionin tavoitteena on luoda yhdentynyt ja kestävä Eurooppa – tulevaisuuden haasteisiin valmis Eurooppa”, hän sanoi.

Óliver Várhelyi mainitsi vaikutukset, jotka covid-19-pandemialla on ollut Länsi-Balkanin maihin, ja korosti, että ”Euroopan komissio aikoo näinä vaikeina aikoina tukea edelleen päättäväisesti lähimpiä naapurimaitamme kaikin käytettävissään olevin keinoin”. Várhelyi myös esitteli komission laatiman Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman. Kyseessä on aloite, jonka määrärahat ovat 9 miljardia euroa ja jossa tavoitteena on käynnistää talouden elpyminen ja parantaa alueen lähentymistä Euroopan unioniin. ”Suunnitelmalla pyritään edistämään paitsi alueen taloudellista kehitystä, selviytymiskykyä ja kilpailukykyä myös sen sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tässä onnistuaksemme meidän on tehtävä yhteistyötä”, Várhelyi tähdensi.

Keskustelua seurasi aihetta ”Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille” käsittelevän lausunnon hyväksyminen. Lausunnon esittelijä Andrej Zorko korosti laajentumisprosessin merkitystä: ”Länsi-Balkanin alueen kumppanimaiden integroiminen EU:hun on geostrateginen investointi rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun koko Euroopassa.” (dfg)

Uudessa ja ajantasaistetussa esitteessä esitellään lyhyesti Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, joka on ainutlaatuinen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri alojen edustajien kuulemisen, vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen foorumi. Komiteassa ovat edustettuina mm. työnantajat, ammattiliitot, ammattikuntien ja muiden yhteisöjen järjestöt sekä nuoriso-, nais-, kuluttaja-, ympäristö- ja monet muut järjestöt.

Lisäksi siinä kuvaillaan ETSK:n roolia ja tehtäviä, kerrotaan sen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta lakeja säätävien EU:n toimielinten kanssa ja esitellään sen saavutuksia.

Esite on saatavilla 23:lla EU:n virallisella kielellä ETSK:n verkkosivuilla: https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/publications-other-work/publications/discover-what-eesc-can-do-you-2021-edition

Painettuja esitteitä voi tilata ETSK:n ”vierailut ja julkaisut” -yksiköstä: vipcese@eesc.europa.eu (af)

David Gippini Fournier lähtee 1. toukokuuta 2021. Hyvä David, työtoverisi lehdistöyksiköstä kiittävät sinua ajasta, jonka ovat saaneet työskennellä kanssasi. Hoidit aina työsi tyylikkäästi ja henkilökohtaiset ja ammatilliset ihmissuhteesi suurella sydämellä ja diplomaattisesti. Suhdetoimintaasi leimasi eleganssi, joka veti vertoja itse Humphrey Bogartille.

Näytit meille lukemattomia kertoja kykysi hoitaa stressitilanteet järkkymättömän rauhallisesti, vaikka paineet olisivat olleet kuinka kovat.

Oli suuri ilo ja kunnia saada työskennellä kanssasi.

Onnea matkaan!

Työtoverisi lehdistöyksiköstä: Agata, Katerina, Ewa, Laura, Nicola, Millie, Daniela, Melissa, Margarida ja Marco