Työn digitalisoituminen on muuttanut työperäisiä riskejä, sillä se on lisännyt äkillisesti stressin ja työuupumuksen aiheuttamia sairauksia sekä ergonomiapuutteista johtuvia vammoja ja vähentänyt hieman työtapaturmia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa lausunnossaan ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu työterveyden ja ‑turvallisuuden edistämisen välineenä”, että työmarkkinavuoropuhelu on joka tapauksessa edelleen olennaista työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi.

”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ansiosta toteutetut työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden terveyteen, mutta ne voivat myös parantaa yritysten kannattavuutta, alentaa terveydenhuoltokustannuksia ja vähentää poissaoloja. Työperäisistä vammoista ja sairauksista aiheutuu yhteiskunnalle arviolta 476 miljardin euron kustannukset, mikä on 3,3 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta”, lausunnon esittelijä Franca Salis-Madinier totesi.

Työmarkkinavuoropuhelun laatu kuitenkin vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, minkä johdosta työmarkkinaosapuolten tekemiä itsenäisiä työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä sopimuksia sovelletaan toisinaan epäyhtenäisesti eri puolilla EU:ta.

Euroopan tason työmarkkinavuoropuhelua pitäisi ETSK:n mukaan tehostaa, jotta voidaan varmistaa, että kaikki työntekijät ovat EU:ssa yhtäläisen suojelun piirissä.  
Euroopan komission olisi siksi luotava selkeä kriteeristö, jolla taataan, että työmarkkinaosapuolten tekemät sopimukset pannaan kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöön. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen antama tuomio, jonka mukaan komissio ei ole velvollinen ryhtymään toimiin, jos työmarkkinaosapuolet pyytävät siltä toimia sopimusten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Työterveyden ja työturvallisuuden yleisten suuntaviivojen laadinta edellyttää tuloksekkaan työmarkkinavuoropuhelun lisäksi kuitenkin myös vahvaa sääntelykehystä. Neuvoston direktiiveihin johtavat sopimukset, jotka tehdään molempien allekirjoittajaosapuolten pyynnöstä, vaikuttavat tehokkaammilta, koska ne varmistavat konkreettiset toimintasuunnitelmat jäsenvaltioissa.
ETSK peräänkuuluttaakin uusia etätyön suuntaviivoja, kunnianhimoisempaa kantaa syövän torjuntaan sekä EU:n direktiivejä tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja psykososiaalisista riskeistä, joista on tulossa Euroopassa merkittäviä työterveysriskejä.

ETSK:n työnantajat-ryhmä jätti lausuntoon useita muutosehdotuksia, joissa se ilmaisi vastustavansa erityisesti kehotuksia ryhtyä uusiin sääntelytoimenpiteisiin ja esimerkiksi ehdotusta toteuttaa EU:n tasolla tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja psykososiaalisiin riskeihin liittyviä toimia ja laatia etätyölle uudet suuntaviivat.
EU:n puheenjohtajavaltion Ranskan pyynnöstä annettu lausunto hyväksyttiin ETSK:n tammikuun täysistunnossa äänin 172 puolesta ja 32 vastaan 70:n pidättyessä äänestämästä. (ll)