Valkovenäläisten keskuudessa on tapahtunut valtava muutos. Vuodesta 2020 käynnistynyt väkevä kansanliike on huipentunut joukkomielenosoituksiin, jotka ovat olleet suurimpia sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Toisin kuin aiempien vaalien yhteydessä, ruohonjuuritasolla ovat liikehtineet ihmiset kaikilta eri elämänaloilta sosiaalisen median kanavien yhteen saattamina ja naisten johdolla.
Kansa ei enää tue Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa eikä pidä häntä maan laillisena johtajana. Massiiviset protestit saivat hänet pelkäämään. Nyt hallinto vain ja ainoastaan taistelee olemassaolostaan ja keskittyy kaikkien toisinajattelijoiden nujertamiseen. Kansalaisyhteiskunnasta tuli ensimmäinen maalitaulu.
Sortotoimet ovat olleet maan itsenäistymisen jälkeisen ajan laajimpia. Elokuusta 2020 lähtien on pidätetty nelisenkymmentä tuhatta ihmistä. Tunnustettujen poliittisten vankien määrä on noussut melkein tuhanteen, eikä loppua näy.
Valkovenäläiset eivät ole kuitenkaan luovuttaneet. He ovat luoneet rakenteita, joista tulee uuden Valko-Venäjän kivijalka. He ovat kehitelleet uudistuksia ja keränneet varoja voidakseen tukea avun tarpeessa olevia ja toisiaan. Kahden suurimman joukkorahoitusaloitteen (BySol ja ByHelp) kautta on ohjattu 7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria taloudellisen ja oikeudellisen avun antamiseksi sortotoimien uhreille. Hallinto vastasi syyttämällä kampanjoita ääriliikkeiden rahoittamisesta ja panemalla vireille rikossyytteitä kampanjoiden käynnistäjiä vastaan. Joidenkin näistä ohjelmista tukea saaneiden henkilöiden pankkitilit jäädytettiin.
Kun Lukašenkan hallinto tukahdutti väkivaltaisesti mielenosoituksia, ihmisoikeuksien puolustajat tekivät väsymättä töitä vallanpitäjien julmuuksien dokumentoimiseksi ja poliittisten vankien vapauttamiseksi. Yli 100 verkkosivustoa on suljettu ja kaikki suuret riippumattomat tiedotuskanavat on ajettu maan ulkopuolelle, mutta ihmiset ovat levittäneet omakustannelehtiä ja lähettäneet silminnäkijäkertomuksiaan ulkomailla työskenteleville toimittajille. Vangittuna on tällä hetkellä 32 mediatyöntekijää, mutta tiedonvälitys ei ole koskaan loppunut.
Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunta on tänä päivänä valtiota määrätietoisempi, selviytymiskykyisempi ja luovempi, mutta myös äärimmäisessä paineessa. Pidätykset ja sakot vievät järjestöiltä henkilöresursseja. Monet ovat lähteneet maasta, keskeyttäneet toimintansa tai joutuvat tekemään työtään maan alla. Yli 300 kansalaisjärjestöä on lakkautettu. Valko-Venäjän sisällä jo ennestään vähäiset rahoitusmahdollisuudet ovat yhä vain kaventuneet.
Demokraattisen maailman on nyt kiireellisesti tarkistettava strategiaansa Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Tärkeintä on säilyttää rakenteet paikan päällä ja auttaa organisaatioita, jotka ovat joutuneet pakenemaan.
● Ensinnäkin avustusorganisaatioiden pitäisi ottaa huomioon sortotoimien ja paikanvaihdosten takia lisääntyneet toimintakustannukset sekä kansalaisyhteiskunnan vähäiset mahdollisuudet saada tuloja Valko-Venäjällä.
● Tulee muistaa, että toimintatavat ovat muuttuneet, kun järjestöjä johdetaan maan ulkopuolelta. Valtaosa organisaatioista voi toimia tällä hetkellä vain ulkomailla; maan sisällä se on useimmiten mahdollista vain epävirallisesti ja rajoitetusti. Niin haastavaa kuin se onkin, Valko-Venäjällä toimivia ihmisiä on tärkeää tukea, sillä monien organisaatioiden henkilökunta on edelleen siellä.
● Tällä hetkellä monet organisaatiot eivät pysty suunnittelemaan toimintaansa kovin vapaasti, koska tukea annetaan lyhytaikaisiin, enintään vuoden mittaisiin hankkeisiin. On ratkaisevan tärkeää lisätä mahdollisuuksia saada pitkän aikavälin tukea ja infrastruktuuritukea. Tällaista tukea tarvitsevat varsinkin ulkomaille siirtyneet organisaatiot, jotta ne voivat pitää yhteyttä kohderyhmiinsä Valko-Venäjällä. Olisi luotava ja ylläpidettävä horisontaalisia yhteyksiä aktivistien ja aloitteiden välillä.
● Lisäksi avunantajien ja luotettavien tuensaajien pitäisi vaihtaa tietoja sen varmistamiseksi, että apu käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja etteivät valtiojohtoiset kansalaisjärjestöt ja vallanpitäjiä myötäilevät organisaatiot manipuloi tukea.
Lukašenka haluaa pitää Valko-Venäjän pimennossa. Tiedotusvälineet tarvitsevat tukea enemmän kuin koskaan.
● Ensinnäkin on tärkeää antaa toimittajille hätäapuna mm. oikeudellista, taloudellista ja psykologista tukea.
● Toiseksi on ratkaisevan tärkeää antaa institutionaalista tukea molemmille jo perustetuille tiedotuskanaville sekä kehittää Valko-Venäjälle hajautettu blogien ja viestintäkanavien verkosto. Ihmiset janoavat uutta sisältöä.
● Kolmanneksi olisi tuettava propagandan ja disinformaation torjunnan tehostamista. On ensiarvoisen tärkeää toimia internetin valvontaa vastaan ja tarjota valkovenäläisille toimittajille välineitä sensuurin kiertämiseksi sekä auttaa heitä parantamaan digilukutaitoaan. Tämä on merkittävä maan suvereniteettia edistävä tekijä.
Kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä strategiaa, joka on riittävän joustava ja jättää tilaa luovuudelle. Tämä auttaa luomaan vastarinnan ja kunnioittavan keskustelun kulttuurin ja vahvistamaan muutosprosessia.
Hanna Liubakova
