ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on ottanut tiukan kannan oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin ja ilmoittanut pyrkivänsä varmistamaan, että Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio määräävät kovia varoittavia seuraamuksia niille jäsenvaltioille, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta järjestelmällisesti sillä tavoin, että EU:n talousarvio vaarantuu.

ETSK ilmaisee 20. tammikuuta pidetyssä täysistunnossa hyväksymässään oma-aloitteisessa lausunnossa ”Oikeusvaltioperiaate ja elpymisrahasto” tyytyväisyytensä EU:n asetukseen 2020/2092, jonka nojalla komissio voi määrätä taloudellisia seuraamuksia, jos tietyssä jäsenvaltiossa ilmenee järjestelmällisiä puutteita oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa. Komitea kehottaa soveltamaan asetusta tiukasti kaikilla talousarvion kannalta merkityksellisillä aloilla.

”Oikeusvaltio on välttämätön perusta Euroopan demokraattiselle, moniarvoiselle yhteiskunnalle ja EU:n olemassaololle”, lausunnon esittelijä Christian Bäumler totesi.

Jotta systemaattiseen oikeusvaltioperiaatteen noudattamatta jättämiseen voidaan puuttua, ETSK kehottaa EU:ta turvautumaan myös kaikkiin muihin seuraamusmekanismeihinsa, esimerkiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaiseen rikkomusmenettelyyn ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn.

ETSK katsoo, että jos jokin jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatetta järjestelmällisesti, tämä haittaa tai ainakin vakavasti uhkaa aina myös EU:n rahoittamien ohjelmien toteuttamista ja on vahingollista EU:n talousarviolle. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että kaikki unionin talousarviosta suoritettavien maksujen vastaanottajat noudattavat avoimuussääntöjä ja pystyvät osoittamaan aukottomasti, mihin varat käytetään.

Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi myös tuotava esiin, millaisia toimenpiteitä kukin jäsenvaltio aikoo toteuttaa oikeusvaltion vahvistamiseksi.
Useimmat tähän mennessä esitetyistä kansallisista suunnitelmista sisältävät kuitenkin liian vähän tällaisia aloitteita. Lisäksi komissio ei ole suunnitelmia arvioidessaan pannut riittävästi painoa oikeusvaltioperiaatteelle, mikä on ETSK:n mielestä valitettavaa.

ETSK kehottaa lausunnossaan kaikkia jäsenvaltioita ottamaan osaa Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön ja katsoo, että yhteistyöhön osallistumisen olisi oltava edellytys EU:n rahoittamiin ohjelmiin osallistumiselle. Yhteistyö on jo alkanut tuottaa tuloksia, ja se todennäköisesti auttaa pitkällä aikavälillä tehostamaan rajatylittävää syytteen nostamista ja ajamista huomattavasti. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti vuoden 2022 nimeämiseen Euroopan nuorison teemavuodeksi. Komitea katsoo kuitenkin, ettei teemavuosi saa jäädä pelkäksi promootiotoiminnaksi: sen tulee viedä EU:n nuorisostrategiaa eteenpäin sellaisten selkeiden suunnitelmien ja sitoumusten avulla, joissa tavoitteena on saavuttaa konkreettisia tuloksia kaikkien nuorten eurooppalaisten kannalta.

ETSK kävi tammikuun täysistunnossaan Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 keskustelun, johon osallistuvat nuorten poliittisten johtajien ohjelman edustaja Anne Kjær Bathel, Euroopan nuorisofoorumin pääsihteeri Joe Elborn ja Euroopan neuvoston nuorisotoimen johtokomitean puheenjohtaja Miriam Teuma.

”On olennaisen tärkeää, että nuoret pääsevät vaikuttamaan nykyisten ja tulevien toimintapolitiikkojen laatimiseen”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi. ”He ovat tulevaisuus, joten heidän osallistamisensa ja heihin investoiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan rakentaa vakaita, rauhanomaisia ja kestäviä yhteiskuntia ja kehittää toimintapolitiikkoja, joilla vastataan nuorempien sukupolvien erityistarpeisiin.”

ETSK:lla on ainutlaatuiset edellytykset työskennellä nuorisoverkostojen kanssa ja luoda niihin yhteyksiä, ja se on valmis ja halukas toimimaan johtavassa roolissa nuorison teemavuonna ja hyödyntämään muun muassa sellaisia menestyksekkäitä aloitteitaan kuin ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi”, nuorten pyöreän pöydän keskustelut ilmastosta ja kestävästä kehityksestä sekä EU:n nuorten ilmastohuippukokous, jonka komitea järjestää alkukesästä.

ETSK odottaa pääsevänsä antamaan rakentavan panoksen Euroopan nuorison teemavuoteen 2022. Teemavuoden aikana on saatava aikaan konkreettisia tuloksia Euroopan nuorten kannalta heidän elämäänsä vaikuttavilla politiikanaloilla. (ks)

Ranskan puheenjohtajakauden kolme päätavoitetta ovat elpyminen, voima ja yhteenkuuluvuus. ETSK yhtyy näihin tavoitteisiin ja tukee niitä, kuten komitean puheenjohtaja Christa Schweng totesi tammikuun täysistunnossa 19. tammikuuta 2022 puheessaan Eurooppa-asioista vastaavalle Ranskan valtiosihteeri Clément Beaunelle.

”Monet tavoitteistanne – riippumattomampi Euroopan unioni, eurooppalainen kasvumalli ja ihmiskeskeinen Eurooppa – ovat ilokseni hyvin lähellä ETSK:n painopisteitä”, sanoi Schweng ja painotti ETSK:n sitoutumista ja panosta selviytymiskykyisen, vahvan, kestävän ja osallistavan Euroopan luomiseen.

Clément Beaune korosti, että Ranska auttaa puheenjohtajakaudellaan valmistamaan tulevaisuuden Eurooppaa vuotta 2030 silmällä pitäen ja luo pohjaa kauaskantoisille muutoksille, jotka koskevat arvoja, investointeja sekä nuoriso-, kulttuuri- ja terveysalaa. Erityistä huomiota kiinnitetään meitä kaikkia yhdistäviin arvoihin, jotka ovat viime vuosina haurastuneet, ehkä siksi, että niitä on alettu pitää itsestäänselvinä: näitä ovat muun muassa oikeusvaltio ja demokraattiset arvot. ”Haluamme edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja puolustaa arvojamme. Poliittinen unioni ei ole mahdollinen, ellei kansallisten identiteettien lisäksi ole tällaista yhteistä eurooppalaista identiteettiä”, hän sanoi.

Christa Schweng viittasi Euroopan tulevaisuuskonferenssin lähestyvään päätökseen ja muistutti, että ETSK Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana voi olla mitä parhain liittolainen tässä vaikeassa viimeisessä vaiheessa. ”Konkreettisten tulosten varmistaminen ja avoin seuranta ovat ratkaisevan tärkeitä asioita. Ihmiset kaipaavat läpinäkyvyyttä ja haluavat nähdä, että EU ryhtyy sanoista tekoihin. Ranskan puheenjohtajarooli onkin keskeinen konferenssin onnistumiselle ja unionin tuomiseksi jälleen lähemmäs kansalaisia.”

Clément Beaune toivoi, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi saisi aikaan konkreettisia ehdotuksia. ”Ne olisi toteutettava nopeasti, sillä konferenssi ei saa jäädä keinotekoiseksi harjoitukseksi, vaan sen tarkoituksena on valmistella maaperää todelliselle uudistukselle.” (mp)

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että hoidosta riippuvaisten vanhusten hoitomallille olisi annettava keskeinen sija EU:n politiikanlaadinnassa, sillä yli 80-vuotiaiden osuuden odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Covid-19-pandemia on paljastanut puutteita vanhustenhoidon alalla, ja komission aloite uuden eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian laatimiseksi on ETSK:n mielestä askel oikeaan suuntaan. Neuvoa-antavilla toimielimillä ja ikäihmisiä edustavilla eurooppalaisilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on kuitenkin oltava mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

ETSK on tammikuun täysistunnossa hyväksymässään oma-aloitteisessa lausunnossa ”Kohti uutta vanhustenhoitomallia: covid-19-pandemian opetukset” tarkastellut lähemmin erilaisia itsenäiseen elämään kykenemättömille tai laitoshoidosta riippuvaisille yli 65-vuotiaille henkilöille tarjottavan pitkäaikaishoidon malleja.

Lausunnon esittelijä Miguel Ángel Cabra de Luna korosti, että ”hoidon tarjoaminen kaikille vanhuksille liittyy Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman noudattamiseen ja sen on oltava EU:n politiikan keskeisiä elementtejä”.

ETSK ehdottaa, että perustetaan eurooppalainen vanhustenhoidon seurantakeskus, jonka avulla voidaan kerätä riittävästi tilastotietoja, vertailla hyviä käytänteitä eri maissa käytössä olevien mallien välillä, havaita kansallisten järjestelmien rakenteellisia puutteita, antaa teknistä tukea EU:n poliittisten suuntaviivojen omaksumisen helpottamiseksi ja edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa.

Lisäksi ETSK:n lausunnossa kehotetaan perustamaan ikääntyneille henkilöille omistettu eurooppalainen teemavuosi ja siten tunnustamaan heille kuuluvat perusoikeudet ja heidän yhteiskunnallinen panoksensa EU:n perusoikeuskirjan 25 artiklan mukaisesti.

Ikäihmisten oikeudet ja tarpeet on otettu pandemian aikana huomioon vain osittain, mikä tuo on tuonut esiin vanhustenhoitomallien suunnitteluun, rakenteisiin ja toimintaan liittyvät epäkohdat. Laajemmin tarkasteltuna tämä tilanne on tehnyt entistäkin selvemmäksi, että väestön ikääntyminen on keskeinen strateginen haaste EU:lle ja sen jäsenvaltioille. (at)

Työn digitalisoituminen on muuttanut työperäisiä riskejä, sillä se on lisännyt äkillisesti stressin ja työuupumuksen aiheuttamia sairauksia sekä ergonomiapuutteista johtuvia vammoja ja vähentänyt hieman työtapaturmia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa lausunnossaan ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu työterveyden ja ‑turvallisuuden edistämisen välineenä”, että työmarkkinavuoropuhelu on joka tapauksessa edelleen olennaista työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi.

”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ansiosta toteutetut työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden terveyteen, mutta ne voivat myös parantaa yritysten kannattavuutta, alentaa terveydenhuoltokustannuksia ja vähentää poissaoloja. Työperäisistä vammoista ja sairauksista aiheutuu yhteiskunnalle arviolta 476 miljardin euron kustannukset, mikä on 3,3 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta”, lausunnon esittelijä Franca Salis-Madinier totesi.

Työmarkkinavuoropuhelun laatu kuitenkin vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, minkä johdosta työmarkkinaosapuolten tekemiä itsenäisiä työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä sopimuksia sovelletaan toisinaan epäyhtenäisesti eri puolilla EU:ta.

Euroopan tason työmarkkinavuoropuhelua pitäisi ETSK:n mukaan tehostaa, jotta voidaan varmistaa, että kaikki työntekijät ovat EU:ssa yhtäläisen suojelun piirissä.  
Euroopan komission olisi siksi luotava selkeä kriteeristö, jolla taataan, että työmarkkinaosapuolten tekemät sopimukset pannaan kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöön. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen antama tuomio, jonka mukaan komissio ei ole velvollinen ryhtymään toimiin, jos työmarkkinaosapuolet pyytävät siltä toimia sopimusten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Työterveyden ja työturvallisuuden yleisten suuntaviivojen laadinta edellyttää tuloksekkaan työmarkkinavuoropuhelun lisäksi kuitenkin myös vahvaa sääntelykehystä. Neuvoston direktiiveihin johtavat sopimukset, jotka tehdään molempien allekirjoittajaosapuolten pyynnöstä, vaikuttavat tehokkaammilta, koska ne varmistavat konkreettiset toimintasuunnitelmat jäsenvaltioissa.
ETSK peräänkuuluttaakin uusia etätyön suuntaviivoja, kunnianhimoisempaa kantaa syövän torjuntaan sekä EU:n direktiivejä tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja psykososiaalisista riskeistä, joista on tulossa Euroopassa merkittäviä työterveysriskejä.

ETSK:n työnantajat-ryhmä jätti lausuntoon useita muutosehdotuksia, joissa se ilmaisi vastustavansa erityisesti kehotuksia ryhtyä uusiin sääntelytoimenpiteisiin ja esimerkiksi ehdotusta toteuttaa EU:n tasolla tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja psykososiaalisiin riskeihin liittyviä toimia ja laatia etätyölle uudet suuntaviivat.
EU:n puheenjohtajavaltion Ranskan pyynnöstä annettu lausunto hyväksyttiin ETSK:n tammikuun täysistunnossa äänin 172 puolesta ja 32 vastaan 70:n pidättyessä äänestämästä. (ll)
 

ETSK on kehottanut perustamaan erityisvaltuutettujen verkoston auttamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä rahoitusasioissa. Komitea korostaa myös, että tekoälyn omaksuminen pk-yrityksissä edellyttää poliittista tahtoa tukea niitä tässä prosessissa.

ETSK antoi tammikuun täysistunnossaan kaksi lausuntoa, jotka käsittelevät eräitä pk-yritysten kannalta hyvin merkityksellisiä ajankohtaisia kysymyksiä.

ETSK korostaa lausunnossaan ”Seuraavan sukupolven pk-yritysstrategia – Tehokkaan ja nopean toteutuksen tehostaminen”, että luotonsaanti, maksuvalmius, kassavirta ja saatavien maksu ovat kaikki ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä, joihin liittyen pk-yrityksillä on ongelmia etenkin koronapandemian vallitessa. Komitea ehdottaakin, että perustetaan rahoitusasiavaltuutettujen verkosto, joka

•    edistää pk-yritysten rahoituksen saantia
•    selvittää, käyttävätkö välittäjäpankit – ja millä tavoin – rahoitusvälineitä tavoittaakseen rahoitusta eniten tarvitsevat pk-yritykset
•    toimii välittäjänä pk-yritysten ja rahoituksen tarjoajien välisissä kiistoissa.

Lisäksi ETSK ehdottaa, että

•    perustetaan pk-yritysten maksuvalmiutta käsittelevä työryhmä seuraamaan mikroyritysten lyhyen aikavälin maksuvalmiuden edistämiseen liittyviä Euroopan komission uusia toimenpiteitä

•    otetaan käyttöön yhden lomakkeen hakuprosessi sellaisten yritysten taakan keventämiseksi, jotka haluavat hakea EU-rahoitusta mutta joilla on vain vähän henkilökuntaa ja oikeusosaamista

•    jäsenvaltioissa parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia tehdä tarjouksia julkisista hankinnoista ja saada niitä koskevia sopimuksia.

Lausunnossaan ”Tekoälyn kehittäminen eurooppalaisissa mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä” ETSK korostaa, että tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa esteiden poistamiseksi tekoälyn hyödyntämisen tieltä mikro- ja pk-yrityksissä.

Poliittinen tahto on tarpeen luottamuksen lujittamiseksi, ja tämä edellyttää yhteistyötä esimerkiksi työmarkkinaosapuolten, kauppakamarien ja ammattialajärjestöjen kanssa mikro- ja pk-yritysten huolien hälventämiseksi käytännön tasolla.

ETSK ehdottaa erilaisia toimenpiteitä, jotka nekin vaativat vakaata poliittista tahtoa. Komitean mukaan on ennen kaikkea

•    edistettävä kasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen avulla yleistä tekoälyn hallintaa
•    huolehdittava siitä, että mikro- ja pk-yritysten on helppo saada sekä julkista että yksityistä rahoitusta tekoälyn hyödyntämistä varten
•    turvattava infrastruktuuri ja tarvittavat yhteydet kaikkialla
•    edistettävä tietoisuutta kyberturvallisuushaasteista
•    jaettava hyviä käytäntöjä ja menestystarinoita mahdollisimman laajasti. (dm)

Uusia rahoitusvälineitä tarvitaan, jotta yhteisötalous voi jatkaa kasvuaan julkisten ohjelmien tarjoaman elvytyksen jälkeen. Näin todetaan ETSK:n uudessa lausunnossa, jossa kehotetaan myös antamaan taloudellista koulutusta yksityisen rahoituksen edistämiseksi.

Yhteisötalous voi houkutella asianmukaisia investointeja vain, jos kohdennetuin rahoitusvälinein tasapainotetaan sosiaaliset vaikutukset, sijoittajien kannalta hyväksyttävä tuotto ja yhteiskunnallisiin yrityksiin kohdistuvat oikeudenmukaiset riskit, ETSK toteaa tammikuussa antamassaan lausunnossa.

Esittelijä Giuseppe Guerini sanoi: ”On välttämättä parannettava yksityisten investoijien ja yhteisötalouden välisiä yhteyksiä. Mielestämme rahoitusalan toimijat määrittävät liian usein yhteisötalouden organisaatioiden riskitason korkeaksi pelkästään siksi, että arvioinnissa käytetään välineitä, joita yleensä sovelletaan muun tyyppisiin yrityksiin.”

Sosiaalisten investointien olisi täytettävä seuraavat kriteerit:

•    Selkeänä tavoitteena on sosiaalisten vaikutusten aikaansaaminen.
•    Tuetaan yrityksiä, jotka on määritelty selkeästi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi.
•    Asetetaan tuotto-odotukset oikeudenmukaiselle ja kestävälle tasolle ja läpinäkyvästi, vaikka tuotto saattaa olla keskimääräistä markkinatuottoa pienempi.
•    Osa varoista voidaan sijoittaa takaisin muihin sosiaalisiin investointeihin.
•    Vaikutukset ovat mitattavissa.
•    Varmistetaan johdonmukaisuus investointikohteina olevien yritysten arvojen kanssa.

Investointivajeen kurominen umpeen edellyttää, että osapuolet tuntevat hyvin toisensa.  ”Rahoitusalan toimijoita on tuettava paremmin, jotta ne ymmärtäisivät yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä ja voisivat auttaa näitä ymmärtämään rahoitusmaailmaa ja rahoitusvälineitä”, totesi toinen esittelijä Marie-Pierre le Breton.

Hyvien käytäntöjen, kuten Suomessa perustetun Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen tai Ranskassa sovellettujen pay by result -tyyppisten investointimallien, levittäminen on myös tarkoituksenmukaista. Vaikutusten arvioimiseksi on kuitenkin otettava käyttöön EU:n laajuisia indikaattoreita, jotka voivat olla objektiivisia, kuten luotujen työpaikkojen määrä, tai subjektiivisia, kuten yhteisöjen hyvinvointi.

Lausunnossaan ”Ruokaturva ja kestävät elintarvikejärjestelmät”, joka hyväksyttiin täysistunnossa 19. tammikuuta 2022, ETSK kartoittaa keskeisiä tekijöitä, joiden avulla voidaan edistää kestävää ja kilpailukykyistä elintarviketuotantoa EU:ssa sekä vähentää riippuvuutta tuonnista samalla kun lisätään proteiiniomavaraisuutta.

Jotta kattava elintarvikepolitiikka olisi todella merkityksellistä eurooppalaisille kuluttajille, on oleellisen tärkeää, että EU:ssa kestävyysperiaatteiden mukaisesti tuotetun ruoan hinta ja laatu ovat kilpailukykyisiä. Tämä tarkoittaa, että EU:n maatalouselintarvikeala pystyy tuottamaan kuluttajille ruokaa hinnoilla, jotka kattavat kestäväpohjaisuuden, eläinten hyvinvoinnin, korkeampien tuotantokustannusten, elintarviketurvallisuuden ja ravintoarvojen kaltaisista kriteereistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset, mutta varmistavat myös kohtuulliset tulot maataloustuottajille, samalla kun ala säilyttää asemansa ensisijaisena vaihtoehtona suurelle enemmistölle kuluttajista.

Vaikka Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa esitettyjen periaatteiden välityksellä tilaisuuden vahvistaa EU:n ja sen kansalaisten välistä ”sosiaalista elintarvikesopimusta”, tehtävää on edelleen paljon. ”Komissio ehdottaa liian vähän konkreettisia toimia maatalous- ja elintarvikealan, maataloustuottajien ja työntekijöiden tulojen sekä oikeudenmukaisten hintojen ja ruoan arvon lisäämiseksi”, korosti toinen esittelijä Peter Schmidt.

Kuten lausunnon esittelijä Arnold Puech d’Alissac painotti, ”avoimen strategisen riippumattomuuden edistäminen, kaupan normien vastavuoroisuuden varmistaminen, tutkimuksen edistäminen, digitalisaation vahvistaminen, innovatiivisten teknologioiden ja siementen kehittäminen sekä uusia teknologioita käsittelevän koulutuksen saatavuuden helpottaminen maataloustuottajien parissa ovat keskeisiä tekijöitä eurooppalaisten tuottajien kilpailukyvyn turvaamisessa”.
Paljon proteiinia sisältävien palkokasvien ja -hedelmien sekä öljykasvien ja öljykakkujen tuotannon tehostaminen unionissa hyödyttäisi eurooppalaisia viljelijöitä ja vaikuttaisi myönteisesti ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen ja ympäristöön. (mr)

EU:n on jatkuvasti mukautettava Euroopan liikennettä nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ottaen erityisesti huomioon kysynnän muutokset ja merisatamien liikevaihdon kasvusuuntaus. Keskeisinä painopisteinä on oltava multimodaalisuus ja älykkäät toimitusratkaisut hyödyntämällä eri liikennemuotojen tarjoamia etuja parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi, samalla kun lisätään turvallisuutta ja vähennetään ympäristökuormitusta.

Tämä on Mateusz Szymańskin laatiman ja komission tiedonantoon NAIADES III: Tulevaisuudenkestävän eurooppalaisen sisävesiliikenteen tukeminen perustuvan lausunnon keskeinen viesti. Lausunto hyväksyttiin ETSK:n tammikuun täysistunnossa.

Istunnon yhteydessä Mateusz Szymański totesi: ”NAIADES III on tärkeä toimintasuunnitelma. ETSK kannattaa pyrkimyksiä lisätä sisävesiliikenteen osuutta matkustaja- ja tavaraliikenteessä. Tällä alalla on valtava potentiaali, jota ei vielä hyödynnetä täysin. Tarvitsemme monilla tasoilla poliittista tahtoa ja sitoutumista, jotta voimme toteuttaa tukitoimia infrastruktuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä sisävesiliikenteen edistämiseksi ammattialana. TEN-T-verkkoa on myös päivitettävä uusien liikennesuuntausten huomioon ottamiseksi.” (mp)

ETSK kehottaa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ranskan pyytämässä valmistelevassa lausunnossa Euroopan komissiota ottamaan huomioon, että syrjäisimmät alueet voivat tarjota merkittäviä etuja Euroopan tulevaisuutta ajatellen.

Komission olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta nämä alueet eivät jää jälkeen, kun covid-19-pandemian jälkeinen elpyminen alkaa ja kun siirrytään uuteen ilmasto-, sosiaaliseen ja digiaikaan. ETSK ehdottaa uusia keskeisen tärkeitä toimia, joilla turvataan syrjäisimpien alueiden elintarvike- ja energiaomavaraisuus, vihreä siirtymä, kestäväpohjainen matkailu, sosiaalinen osallisuus, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen, osaamisen kehittäminen ja vesi- ja sanitaatio-ongelman ratkaiseminen.

”Syrjäisimmät alueet olisi nähtävä koekenttinä, joiden avulla voidaan tukea maailmanlaajuista edistystä ja joiden esimerkkiä voidaan seurata muualla”, totesi esittelijä Joël Destom.

”ETSK vaatii digitaalisia yhteyksiä syrjäisimmille alueille ja mittavan vesi- ja sanitaatiohuoltohankkeen sisällyttämistä seuraaviin toimenpideohjelmiin”, sanoi puolestaan toinen esittelijä Gonçalo Lobo Xavier. (tk)

ETSK antoi tammikuussa 2022 lausunnon, jossa käsitellään Euroopan komission suosituksia euroalueen talouspolitiikasta vuodeksi 2022 nykyiset olosuhteet huomioon ottaen.

Esittelijä Juraj Sipkon mukaan ”yksi euroalueen talouden suurimmista haasteista on, miten vastataan suuren julkisen velan kertymiseen ja korkeaan inflaatioon ja miten jatketaan muutosprosessia kohti vihreää ja digitaalista taloutta kiinnittäen samalla huomiota myös yhteiskunnalliseen vakauteen”.

ETSK katsoo, että EU:n vakaus- ja kasvusopimus ei enää sovellu näihin olosuhteisiin. Pankkiunionia koskevan hankkeen on edettävä nopeammin, ja pääomamarkkinaunioni on saatava valmiiksi. ETSK on huolestunut myös yhteiskunnallisen epävakauden syvenemisestä ja peräänkuuluttaa uusia, tarkoituksenmukaisempia indikaattoreita, joilla mitataan eriarvoisuutta ja köyhyyttä. (tk)

Tammikuussa 2022 antamassaan lausunnossa ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen selkeyttää EU:n nykyistä kehystä ja saattaa se ajan tasalle ja muokata verotusta unionissa sellaiseksi, että se suosii kestävää ei-fossiilista energiaa.

ETSK on kuitenkin huolissaan myös eräiden Euroopan komission direktiiviehdotukseen sisältyvien toimenpiteiden mahdollisista kielteisistä sosioekonomisista vaikutuksista.

”Kehotamme soveltamaan joustavampaa asennetta hyväksyttäviin biopolttoaineisiin ja niiden verotukseen”, esittelijä Stefan Back sanoi.

Komitea suosittaa myös ”energiaköyhyyden” käsitteen käyttämistä ”heikossa asemassa olevan kotitalouden” sijaan. Lisäksi komitea kehottaa ohjaamaan ympäristöverotuloja sellaisten ihmisten hyväksi, joihin on kohdistunut suurin vaikutus, sekä katsoo tarpeelliseksi uudistaa eurooppalaista hinnanmuodostusjärjestelmää siten, että siinä otetaan huomioon kaikkien energiamuotojen hinnat.

”ETSK pitää myös valitettavana, että asiaankuuluvista toimenpiteistä liikenneköyhyyden välttämiseksi ei ole mainintaa säädösehdotuksessa,” toinen esittelijä Philippe Charry lisäsi. (tk)

Raaka-aineiden keskeisestä roolista keskusteltiin hyvän aikaa korkean tason konferenssissa, jota ETSK isännöi 31. tammikuuta. Konferenssissa keskityttiin erityisesti kahteen olennaiseen näkökohtaan: kriittisten raaka-aineiden keskeinen rooli EU:n strategisen riippumattomuuden turvaamisessa vihreän siirtymän ja digitalisaation yhteydessä sekä kiertotalouden merkitys, kun ajatellaan tarvetta luoda uusioraaka-ainemarkkinat Eurooppaan.

”Eurooppa on useimpien raaka-aineiden osalta erittäin riippuvainen muusta maailmasta. Euroopan on annettava esimerkkiä osoittamalla, että tämä toimiala voi olla ympäristön ja ihmisten kannalta kestävällä pohjalla”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng, joka korosti myös, että on välttämätöntä solmia strategisia kumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa eri puolilla maailmaa.

Sisämarkkinoista vastaava komission jäsen Thierry Breton osallistui konferenssiin videoidulla viestillä. Hän totesi seuraavaa: ”Tarvitsemme vuoteen 2050 mennessä 60 kertaa enemmän litiumia ajoneuvojen sähköakkuihin. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kiertotaloudesta tule raaka-aineiden hankinnan uusi valtavirta. Siitä saadaan yksi välttämättömistä välineistä, joilla turvataan toimitusketjut ja varmistetaan niiden häiriönsietokyky. ETSK:lla ja Euroopan komissiolla on yhtenäinen käsitys asiasta”.

Ranskan teollisuusasioista vastaava valtiosihteeri Agnès Pannier-Runacher totesi, että kriittiset raaka-aineet ovat avainkysymys Euroopan riippumattomuuden kannalta siirryttäessä kiertomalliin perustuvaan vihreään ja digitaaliseen talouteen. Hän muistutti, että Euroopan energiaomavaraisuus kuuluu Ranskan painopisteisiin Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiona, ja lisäsi, että ”emme voi antaa riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista muuttua riippuvuudeksi näistä strategisista metalleista”.

Paneelikeskustelun osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että Euroopan on osoitettava maailmanlaajuista johtajuutta tällä alalla viemällä ympäristö-, sosiaali- ja hallintonorminsa aivan uudelle tasolle.
”ETSK on hyvin tietoinen siitä, että tähän ongelmaan on puututtava viivyttelemättä. ETSK katsoo, että Euroopan komission kaavailemat toimet ovat ehdottoman tarpeellisia EU:n teollisen perustan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi”, totesi ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” puheenjohtaja Pietro Francesco De Lotto, joka toimi myös konferenssin puheenjohtajana.

Konferenssin päätelmäksi kiteytettiin, että julkisten elinten on yhdistettävä voimansa ja toimittava herkeämättä, ja kansalaisyhteiskunnan on jatkettava osallistumistaan tällä aihealueella.

Konferenssi on osa ETSK:n toimintaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa. (ks)

Dimitris Dimitriadis, ETSK:n työnantajat-ryhmän jäsen ja ”ulkosuhteet”-jaoston puheenjohtaja

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä EU:n taloudesta hiilivapaa, on ratkaiseva tekijä, joka mullistaa taloutemme, yhteiskuntamme ja suhteemme muuhun maailmaan.

COP26-kokouksen myötä kaikki ovat vihdoin tunnustaneet toimien kiireellisyyden. Samalla EU on yhä edelläkävijä kilpajuoksussa aikaa vastaan. Euroopan on näytettävä esimerkkiä. On myös etumme mukaista uudenaikaistaa talouttamme nopeasti niin, että pysymme johtavassa asemassa maailmanlaajuisesti – tai pääsemme siihen – kierrätyksessä ja kiertotaloudessa, hiilidioksidin talteenotossa ilmakehästä sekä ympäristöystävällisten vety-, aurinko- ja tuulivoimaloiden käytössä.

Eurooppa on maailman suurin markkina-alue, ja päästöttömyyteen pyrkimisen, fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen ja energiariippuvuuden vähentämisen vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Ajatellaanpa vaikka öljyn ja kaasun tuontia Venäjältä ja Algeriasta.

Perinteisen monenvälisyyteen sitoutumisemme mukaisesti meidän on tarkasteltava kolmansille maille aiheutuvia vaikutuksia ja autettava heikommassa asemassa olevia maita, jotka ovat vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen vähemmän, mutta maksavat sen seurauksista kalliimmin. Vastaavasti EU:n olisi aloitettava välittömästi neuvottelut lähimpien naapuriemme kanssa, jotta niitä voidaan auttaa saavuttamaan tavoitteensa oikea-aikaisesti.

Yhdysvallat suhtautuu edelleen varauksellisesti hiilirajamekanismiin, koska se pitää sitä mahdollisena protektionistisena toimenpiteenä. Toisaalta Eurooppa ei voi luopua mekanismista, koska se on keinomme ehkäistä hiilivuotoa.

Riippuvuuteen ulkomaista liittyy myös polttava kysymys kriittisistä raaka-aineista. Kiina tuottaa 95 prosenttia kaikista harvinaisista maametalleista, joita maailmassa käytetään uusiin teknologioihin. On aika toimia ja monipuolistaa hankintalähteitämme.

Meillä on tiedettä, teknologiaa, rahoitusmahdollisuuksia ja ideoita. Sen sijaan meillä ei ole aikaa: EU:n on toimittava nopeasti, ja ETSK seuraa kehitystä ja tuo esiin kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja ajatukset kaikissa vaiheissa.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa europa.eu/!39cXrP (kr)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Erilaisten kriisien ja siirtymien vaikuttaessa työelämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla voi olla olennainen asema kolmen keskeisen tavoitteen saavuttamisessa: niiden työelämän muutosten ennakointi ja hallinta, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä väestöllinen muuntuminen aiheuttavat, työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyn tehostaminen sekä mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin varautuminen.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ohella Euroopan unionissa on otettava tarvittaessa käyttöön uusia sääntelytoimenpiteitä ja annettava suuntaviivoja muun muassa etätyötä varten sekä ajantasaistettava vuoden 2002 eurooppalaista puitesopimusta.

Pandemia tarjoaa tilaisuuden luoda uusia yhteisiä valmiuksia tulevista kriiseistä selviämiseksi ja niiden työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Elpymissuunnitelmien avulla olisi mahdollistettava työmarkkinaosapuolten aseman vahvistaminen niissä jäsenvaltioissa, joissa niiden asema on heikoin.

Sydänsairauksien ja työuupumuksen kaltaisten ammattitautien kustannuksia on seurattava tarkasti, jotta voidaan määrittää asiaankuuluvat toimenpiteet asiaankuuluvalla tasolla työperäisten kuolemien nollatavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ansiosta toteutetuilla työterveys- ja ‑turvallisuustoimenpiteillä edistetään työntekijöiden terveyttä, voidaan parantaa yritysten kannattavuutta, alennetaan terveydenhuoltokustannuksia ja vähennetään poissaoloja. Työperäisistä vammoista ja sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 3,3 prosenttia (476 miljardia euroa) eli puolet elpymissuunnitelman varoista.

Onkin luotava ennaltaehkäisyn kulttuuri kouluttamalla työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun osallistuvia toimijoita, lisäämällä tietoisuutta kehittymässä olevista riskeistä ja vahvistamalla ja jakamalla käytettävissä olevia resursseja.

Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kahdenväliset neuvottelut ovat ensiarvoisen tärkeitä työterveyden ja -turvallisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Itsenäisiä sopimuksia sovelletaan toisinaan kuitenkin epäyhtenäisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun suhteellisesta asemasta ja jäsenvaltioiden erilaisista työelämän suhteita säätelevistä järjestelmistä riippuen. Tästä syystä tarvitaan sääntelyä tietyillä aloilla, kuten psykososiaalisten riskien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien alalla. (prp)

ETSK:n moninainen Eurooppa -ryhmä

Ranskan otettua puheenjohtajuuden Euroopan unionin neuvostossa moninainen Eurooppa -ryhmän ranskalaiset jäsenet kertovat odotuksistaan puheenjohtajakaudelle: ne ulottuvat eurooppalaisen demokratian vahvistamisesta aina huomion siirtämiseen EU:sta unionin kansalaisiin.

Ranska aloitti puolivuotisen EU-puheenjohtajakautensa 1. tammikuuta 2022. Yksi sen painopisteistä on eurooppalaisen demokratian vahvistaminen. Ranskan EU-puheenjohtajakauden ohjelma rakentuu kolmen tavoitteen ympärille. Niihin kuuluu inhimillinen unioni, joka kuuntelee kansalaisten huolia käynnissä olevan Euroopan tulevaisuuskonferenssin puitteissa.

ETSK kannattaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajana tätä tavoitetta ja osallistuu aktiivisesti konferenssiin. Moninainen Eurooppa -ryhmän ranskalaisjäsenillä on paljon odotuksia.

Dominique Gillot (FG PEP, CNCPH) odottaa osallistavan Euroopan ajatuksen vahvistamista, kun on kyse solidaarisuudesta ja terveydestä, kaikkien kansalaisten osallistumisesta ja vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten huomioimisesta.

Patricia Blanc (Imagine for Margo) uskoo, että covid-19-pandemia on tuonut terveyden keskeiseen asemaan kansalaisten huolenaiheissa. Hän kehottaa pitämään mielessä, että syövät ja harvinaiset sairaudet koskettavat miljoonia ihmisiä Euroopassa joka vuosi.

Joël Destom (MIAG, AG2R La Mondiale) toivoo, että Ranskan puheenjohtajakauden tunnuslause ”elpyminen, voima, yhteenkuuluvuus” sekä sosiaali-, digitaali- ja ilmastoasiat tavoittavat entistä paremmin merentakaiset alueet.

Arnaud Schwartz (FNE) toivoo puheenjohtajavaltio Ranskalta kunnianhimoista keskustelua mutta myös kunnianhimoisia toimia ympäristölainsäädännön asianmukaisessa täytäntöönpanossa.

Laurence Sellos (Seine-Maritimen maatalouskamari) pelkää, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma vähentää nykymuodossaan huomattavasti Euroopan maataloustuotantoa. Hän kehottaa puheenjohtajavaltio Ranskaa tarkistamaan kantaansa, jotta tiede voisi auttaa maataloutta jouduttamaan agroekologista siirtymää ja meitä ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteet.

Thierry Libaert (FNH) katsoo, että unionin kunnianhimo on hiipunut, ja se näyttää menettäneen hohtonsa. Hän katsoo, että Ranskan EU-puheenjohtajakausi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden yrittää palauttaa yhteys kansalaisten ja unionin välille, joten on puhuttava vähemmän unionista ja enemmän kansalaisista.

Komitean verkkosivuilta löytyy lisää tietoa moninainen Eurooppa -ryhmän työstä Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja Ranskan EU-puheenjohtajakauteen liittyen. (jk)

ETSK isännöi valokuvanäyttelyä, jossa palataan Kroatiassa joulukuussa 2020 tapahtuneen katastrofaalisen maanjäristyksen jälkimaininkeihin.

”Stay with us” -valokuvanäyttelyssä on esillä 25 valokuvaa, ja sen tarkoituksena on kertoa luonnonkatastrofien tuhoisasta vaikutuksesta kaikkeen ihmisen harjoittamaan, sosiaaliseen ja kaupalliseen toimintaan.

Valokuvat esittävät käsityöläisiä, jotka ovat menettäneet verstaansa ja näin mahdollisuutensa jatkaa työtään mutta jotka inspiroivat edelleen muita ihmisiä esimerkillään, solidaarisuudellaan ja myönteisyydellään.

Kuvissa keskitytään Sisakin, Petrinjan ja Glinan alueisiin ja niiden ympäristöön, hylättyihin raunioihin ja lukemattomiin ongelmiin, jotka odottavat vuosi maanjäristyksen jälkeen vielä ratkaisuaan, jotta voidaan palata normaaliin elämään.

Näyttely on avoinna 15. helmikuuta – 15. maaliskuuta 2022, ja siihen voi tutustua virtuaalisesti ETSK:n verkkosivuilla. (ck)

ETSK tarjoaa 2. maaliskuuta ”Hylkytavaramusiikkia”-nimisen spesiaalishow’n osana kiertotalouden sidosryhmäkonferenssia 2022.

Show’n esittää kansainvälinen lyömäsoitintrio TrashBeatz. Esitys tuo tähteillä tehtyä musiikkia kiertotalousaiheisten työpajojen lomaan.

”Tähteet saavat käsissämme uuden elämän uudenlaisen musiikin soittimina”, TrashBeatz-trion jäsenet sanovat.

On tuskin mahdollista ajatella osuvampaa taiteellista kumppania tämänvuotiselle hybridimuotoiselle kiertotalouden sidosryhmäkonferenssille, joka kantaa otsikkoa ”Uuteen normaaliin: kestävään kulutukseen soveliaat kestävän kehityksen tuotteet”.

ETSK ja Euroopan komissio isännöivät kiertotalouden vuotuisen sidosryhmäkonferenssin yhteisvoimin 1.–2. maaliskuuta. Lisää tietoa tapahtumasta on Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin verkkosivuilla. (ck)

ETSK valmistautuu vastaanottamaan 99 toisen asteen oppilasta ja heidän mukanaan matkustavat opettajat vuoden 2022 nuorisotapahtumaan, jonka aiheena on ”Totuus valheista. Nuoret haastavat disinformaation”. Oppilaiden mentoreina toimivat ETSK:n jäsenet vierailevat valituissa kouluissa tavatakseen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan osallistuvia valtuuskuntia ja keskustellakseen heidän kanssaan.

Kokoukset kuuluvat Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin interaktiivisen foorumin osioihin ”Nuoriso” ja ”Osallistava demokratia”.

Tämänvuotisen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtuman (YEYS) otsikkona on ”Totuus valheista. Nuoret haastavat disinformaation”, ja se on komitean tärkein nuorisolle suunnattu tapahtuma. Se järjestetään täysin etäyhteyksien kautta 31. maaliskuuta ja 1. huhtikuuta 2022. Ohjelma on nyt saatavilla verkossa. (ck)

Vuoden 2022 kansalaisyhteiskuntapäivät, joiden teemana on ”EU yhteisen vaurauden edistäjänä – kansalaisyhteiskunta ihmisten ja maapallon hyväksi toimivan talouden puolella”, pidetään 15.–17. maaliskuuta 2022.

Tapahtuma järjestetään Euroopalle ratkaisevan tärkeänä ajankohtana, kun covid-19-pandemia jatkuu edelleen ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätösvaiheet ovat käsillä. Vuoden 2022 kansalaisyhteiskuntapäivillä pohditaan, miten Euroopan selviytymiskykyä voidaan parantaa toteuttamalla oikeudenmukainen siirtymä, joka hyödyttää sekä ihmisiä että ympäristöä ja samaan aikaan lisää Euroopan vaurautta.

Tällaisen siirtymän yhteydessä olisi myös puolustettava ja edistettävä EU:n perusoikeuksia ja -periaatteita: demokratiaa, ihmisoikeuksia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhteisvastuuta ja tasa-arvoa. Vuosi 2021 osoittautui tästä näkökulmasta kestävyystestiksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ajavat ja vartioivat yhteistä etua ja toimivat muutoksen airuina, joten niillä on ratkaiseva rooli näiden arvojen puolustamisessa kaikilla tasoilla.

Tapahtumassa järjestetään seitsemän interaktiivista työpajaa hybridikokouksina tai kokonaan verkossa. Niissä käsitellään seuraavia tärkeitä aiheita:

• kaikille mahdollisuudet parantaa taitojaan
• sukupolvien välinen vuoropuhelu Euroopan unionin yrittäjien keskuudessa
• vapaaehtoistyö vaurauden puolesta
• kansalaisyhteiskunnalle suotuisa toimintaympäristö: miten edistää merkityksellistä osallistumista
• demokraattisen talouden rakentaminen oikeudenmukaista siirtymää varten
• vihreä sosiaalinen markkinatalous tulevaisuuden Euroopalle
• sosiaalisen suojelun ja eurooppalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus: vähimmäistulojärjestelmät ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuus.

Työpajojen avaus- ja päätösistunnoissa kuullaan korkean tason paneelikeskustelut.

Vuoden 2022 kansalaisyhteiskuntapäivät järjestää Euroopan talous- ja sosiaalikomitea yhteistyössä yhteysryhmänsä kanssa.

Lisätietoa ohjelmasta, puhujista ja työpajoista on säännöllisesti päivitettävillä tapahtuman verkkosivuilla ja Twitterissä: @EESC_LiaisonG #CivSocDays. (ks)