ETSK:n työntekijät-ryhmä

Erilaisten kriisien ja siirtymien vaikuttaessa työelämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla voi olla olennainen asema kolmen keskeisen tavoitteen saavuttamisessa: niiden työelämän muutosten ennakointi ja hallinta, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä väestöllinen muuntuminen aiheuttavat, työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyn tehostaminen sekä mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin varautuminen.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ohella Euroopan unionissa on otettava tarvittaessa käyttöön uusia sääntelytoimenpiteitä ja annettava suuntaviivoja muun muassa etätyötä varten sekä ajantasaistettava vuoden 2002 eurooppalaista puitesopimusta.

Pandemia tarjoaa tilaisuuden luoda uusia yhteisiä valmiuksia tulevista kriiseistä selviämiseksi ja niiden työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Elpymissuunnitelmien avulla olisi mahdollistettava työmarkkinaosapuolten aseman vahvistaminen niissä jäsenvaltioissa, joissa niiden asema on heikoin.

Sydänsairauksien ja työuupumuksen kaltaisten ammattitautien kustannuksia on seurattava tarkasti, jotta voidaan määrittää asiaankuuluvat toimenpiteet asiaankuuluvalla tasolla työperäisten kuolemien nollatavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ansiosta toteutetuilla työterveys- ja ‑turvallisuustoimenpiteillä edistetään työntekijöiden terveyttä, voidaan parantaa yritysten kannattavuutta, alennetaan terveydenhuoltokustannuksia ja vähennetään poissaoloja. Työperäisistä vammoista ja sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 3,3 prosenttia (476 miljardia euroa) eli puolet elpymissuunnitelman varoista.

Onkin luotava ennaltaehkäisyn kulttuuri kouluttamalla työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun osallistuvia toimijoita, lisäämällä tietoisuutta kehittymässä olevista riskeistä ja vahvistamalla ja jakamalla käytettävissä olevia resursseja.

Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kahdenväliset neuvottelut ovat ensiarvoisen tärkeitä työterveyden ja -turvallisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Itsenäisiä sopimuksia sovelletaan toisinaan kuitenkin epäyhtenäisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun suhteellisesta asemasta ja jäsenvaltioiden erilaisista työelämän suhteita säätelevistä järjestelmistä riippuen. Tästä syystä tarvitaan sääntelyä tietyillä aloilla, kuten psykososiaalisten riskien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien alalla. (prp)