Uteliaisuudesta saada tietää, miten Ljubljanan asukkaat kokivat kaupunkinsa ylikuumentumisen, ja turhautuneena kaupungin viranomaisten toimettomuuteen asian suhteen kaupunkisuunnittelustudio Prostorož päätti käynnistää Hot Spots -hankkeen, jossa kaupunkilaisia pyydettiin merkitsemään kaupungin kuumimmat paikat digitaaliselle kartalle. Hanke sai hämmästyttävän paljon vastakaikua asukkailta ja tiedotusvälineiltä, jotka esittivät konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kaupungin ylikuumeneminen voitaisiin estää. Zala Velkavrh Prostorož-studiosta kertoo hankkeen menestyksen salaisuudesta ja studion tulevista suunnitelmista.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne tai aloitteenne?

Zala Velkavrh: Aloitteemme syntyi puoliksi turhautumisesta ja puoliksi uteliaisuudesta. Vaikka kaupunginhallitus tietää hyvin ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kaupungin kuumat saarekkeet, hyvin vähän toimenpiteitä on toteutettu. Toisaalta halusimme tietää, kärsivätkö Ljubljanan asukkaat kaupungin kuumenemisesta kesällä ja miten he sen kokevat.

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Oletteko saaneet palautetta auttamiltanne henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

Rakensimme hyvin yksinkertaisen verkkosovelluksen ja odotimme vaatimatonta reaktiota. Yllätykseksemme Ljubljanan asukkaat ja tiedotusvälineet kiinnostuivat aloitteesta ja lähtivät mukaan. Ihmiset lisäsivät kartalle 700 kuumaa pistettä eri puolilta kaupunkia alle kolmessa viikossa!

Miten aiotte käyttää tämän erityisrahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?

Investoimme sen takaisin Ljubljanan kaupunkiin. Yksi niistä paikoista, missä kaupungin kuumuus aiheuttaa erityisiä ongelmia, on yliopistollinen klinikka, joka on maan suurin sairaala. Covid-pandemian vuoksi klinikkaa ympäröivä julkinen tila on saanut uuden merkityksen: siitä on tullut odotustila, työntekijöiden taukotila ja myös potilaiden ja heidän läheistensä tapaamistila silloin, kun tartuntaluvut olivat nykyistä alhaisempia. Haluamme yhdessä Ljubljanan kaupungin, klinikan edustajien, potilaiden ja terveysalan työntekijöiden kanssa tehdä ainakin muutamista mikrotiloista viileämpiä ja miellyttävämpiä.

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?

Tulevaisuudesta puhumisen sijaan yritimme ymmärtää, miten ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset tänään. Käytimme yhteistä kieltä ja keskityimme jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden julkisen tilan käyttäjien arkipäivän (elettyihin) kokemuksiin, ja reaktio oli erinomainen. Ilmastonmuutos ei ole enää vain abstrakti uhka.  

Kuinka optimisesti suhtaudutte EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet?

Hyvin pessimistisesti, kun otetaan huomioon uuden vuoden tapahtumat vihreän energian alalla ja se, ettei yksikään EU-maa ole saavuttanut Pariisin sopimuksessa asetettuja tavoitteita.