ETSK info

”Ilmastoaktiivit isovanhemmat” katsovat, että yli 55-vuotiailla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Heidän käynnistämänsä, palkittu ”Säästömme jälkipolvien tulevaisuutta rakentamaan” -hanke kannustaa ikääntyviä sijoittamaan rahansa viisaasti maapallon etua ajatellen ja jättämään lastenlapsilleen paremman ja kestävämmän maailman. ”Isovanhemmilla” on kehitteillä lisää kiintoisia hankkeita, jotka kaikki edistävät sukupolvien välisen solidaarisuuden ja kestävien investointien asiaa.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne?

Guy De Koninck: Olemme kaikki 55-vuoden ikäisiä tai tätä vanhempia, ja tiedostamme vastuumme ilmastokehityksestä sekä yhteisen taloudellisen painoarvomme, joka ei ole vähäinen. Se on panos, jolla kykenemme edistämään ilmastomyötäiseen talouteen vievää muutosta. On vaikea tietää, miten tarkoittamaani pääomaa eli säästöjämme tosiasiallisesti käytetään, ja meidän on hankala vaikuttaa siihen asiakkaina. Toisaalta yhteiskunta tarvitsee pääomia pystyäkseen järjestämään toimintansa kestävämmällä pohjalla olevien periaatteiden mukaisesti. Viimeksi mainitut mekanismit on mahdollista sovittaa paremmin yhteen.

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Oletteko saaneet palautetta asianomaisilta henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

Kampanjamme sai runsain mitoin tukea tiedotusvälineiltä sekä NEOS-verkoston kaltaisilta ikäihmisten yhdistyksiltä. NEOS järjesti kanssamme työpajaseminaarin ja julkaisi jäsenlehdessään aiheesta artikkelin. Innovatiiviset ajatuksemme ja siekailemattomat keskustelumme rahoitusalan edustajien ja ministerien kanssa saivat paljon myönteistä huomiota.

Miten aiotte käyttää tämän lisärahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?

Olemme laatimassa opasta kestäviin investointeihin ja suunnittelemassa toisen asteen koulutusta käsittelevää sukupolvien välistä työpajaseminaaria ja yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarkoituksemme on kehittää kampanjaa edelleen sisällyttämällä siihen esitelmiä ja työpajaseminaareja senioriyhdistyksille ja kouluille sekä edistää ja tukea niitä laajemmin. Harkitsemme myös vaihtoehtoisia tiedonlevitysmuotoja, kuten lautapeliä ja kampanjan ranskankielistä versiota. 

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?

Perustakaa pätevä ja innokas kampanjaryhmä ja tehkää riittävästi pohjatyötä viestinne vankentamiksi. Huolehtikaa siitä, että tiimissänne olevaa asiantuntemusta hyödynnetään. Viestikää kuitenkin kaikkien nykyaikaisten kanavien kautta myös tavallisen kansan tavoittamiseksi.

Miten optimistisesti suhtaudutte EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet?

Kyseessä on historiallinen teko ekologisen muutoksen hyväksi. Suurimpana haasteena on toteuttaa tavoitteet käytännössä. Olemme valmiit osallistumaan ilmastotyöhön, olemmehan isovanhempia.

Uteliaisuudesta saada tietää, miten Ljubljanan asukkaat kokivat kaupunkinsa ylikuumentumisen, ja turhautuneena kaupungin viranomaisten toimettomuuteen asian suhteen kaupunkisuunnittelustudio Prostorož päätti käynnistää Hot Spots -hankkeen, jossa kaupunkilaisia pyydettiin merkitsemään kaupungin kuumimmat paikat digitaaliselle kartalle. Hanke sai hämmästyttävän paljon vastakaikua asukkailta ja tiedotusvälineiltä, jotka esittivät konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kaupungin ylikuumeneminen voitaisiin estää. Zala Velkavrh Prostorož-studiosta kertoo hankkeen menestyksen salaisuudesta ja studion tulevista suunnitelmista.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne tai aloitteenne?

Zala Velkavrh: Aloitteemme syntyi puoliksi turhautumisesta ja puoliksi uteliaisuudesta. Vaikka kaupunginhallitus tietää hyvin ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kaupungin kuumat saarekkeet, hyvin vähän toimenpiteitä on toteutettu. Toisaalta halusimme tietää, kärsivätkö Ljubljanan asukkaat kaupungin kuumenemisesta kesällä ja miten he sen kokevat.

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Oletteko saaneet palautetta auttamiltanne henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

Rakensimme hyvin yksinkertaisen verkkosovelluksen ja odotimme vaatimatonta reaktiota. Yllätykseksemme Ljubljanan asukkaat ja tiedotusvälineet kiinnostuivat aloitteesta ja lähtivät mukaan. Ihmiset lisäsivät kartalle 700 kuumaa pistettä eri puolilta kaupunkia alle kolmessa viikossa!

Miten aiotte käyttää tämän erityisrahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?

Investoimme sen takaisin Ljubljanan kaupunkiin. Yksi niistä paikoista, missä kaupungin kuumuus aiheuttaa erityisiä ongelmia, on yliopistollinen klinikka, joka on maan suurin sairaala. Covid-pandemian vuoksi klinikkaa ympäröivä julkinen tila on saanut uuden merkityksen: siitä on tullut odotustila, työntekijöiden taukotila ja myös potilaiden ja heidän läheistensä tapaamistila silloin, kun tartuntaluvut olivat nykyistä alhaisempia. Haluamme yhdessä Ljubljanan kaupungin, klinikan edustajien, potilaiden ja terveysalan työntekijöiden kanssa tehdä ainakin muutamista mikrotiloista viileämpiä ja miellyttävämpiä.

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?

Tulevaisuudesta puhumisen sijaan yritimme ymmärtää, miten ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset tänään. Käytimme yhteistä kieltä ja keskityimme jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden julkisen tilan käyttäjien arkipäivän (elettyihin) kokemuksiin, ja reaktio oli erinomainen. Ilmastonmuutos ei ole enää vain abstrakti uhka.  

Kuinka optimisesti suhtaudutte EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet?

Hyvin pessimistisesti, kun otetaan huomioon uuden vuoden tapahtumat vihreän energian alalla ja se, ettei yksikään EU-maa ole saavuttanut Pariisin sopimuksessa asetettuja tavoitteita.

Väsyttyään kuuntelemaan samoja verukkeita kolme virolaista kansalaisjärjestöä – Viron vihreä liike, Viron luonnonsäätiö ja Viron ympäristöoikeuskeskus – päätti ryhtyä toimeen ja saattaa yhteen eri sidosryhmiä keskustelemaan oikeudenmukaisesta siirtymästä maassa, jonka hiilijalanjälki on yksi maailman suurimmista. Viestintähankkeessaan ne keskittyivät koillisalueeseen, missä öljyliuske on edelleen ensisijainen polttoaine ja useimmat työpaikat ovat riippuvaisia öljyliusketeollisuudesta, jonka toiminta on lopetettava asteittain. Keskustelusta ei ollut tulossa helppoa, mutta tulokset ovat olleet rohkaisevia.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne tai aloitteenne?

Madis Vasser: Viron ympäristöliikkeet olivat jo vuosikymmeniä vaatineet asteittaista fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista, mutta vaatimuksiin oli aina vastattu samoin verukkein – ”Entä työpaikat?”, ”Miten käy talouden?”, ”Se on liian hankalaa, kuka kantaa vastuun?” jne.
Niinpä vuonna 2018 kolme kansalaisjärjestöä päätti käynnistää yhteisen hankkeen merkityksellisen vuoropuhelun käymiseksi kaikkien sidosryhmien kesken siitä, miten toteutetaan oikeudenmukainen siirtymä maamme tärkeimmästä fossiilisesta polttoaineesta öljyliuskeesta luopumiseksi.

Miten hankkeenne otettiin vastaan? Saitteko jonkinlaista palautetta auttamiltanne henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

Vastaanotto oli hyvä – kaikkien tahojen edustajat kokoontuivat todellakin keskustelemaan asioista. Kuten eräs öljyliuskeen louhinta-alueella sijaitsevan kunnan edustaja myöhemmin kertoi, hän oli odottanut jälleen yhtä hyödytöntä ympäristöaiheista kokousta, mutta tapahtuma olikin itse asiassa todella merkityksellinen.
Hankkeen aikana ja sen jälkeen olemme pitäneet tiivistä yhteyttä paikallisiin ihmisiin, elinkeinoelämän edustajiin ja hallinnon virkamiehiin – osittain tämän verkostoitumisen ansiosta Viro oli yksi ensimmäisistä jäsenvaltioista, joka sai valmiiksi alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelmansa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa varten.

Miten aiotte käyttää tämän lisärahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?

Käytämme varat laajentaaksemme muutamia alkuperäisen hankkeen toimista ja esimerkiksi koordinoidaksemme laajaa kansalaisjärjestöjen ilmastoverkostoa, joka edistää paikallistason organisaatioiden välistä yhteistyötä ilmastokysymyksissä.
Rahoitustuki käytetään myös sellaisten seurantahankkeiden kehittämiseen, joissa keskitytään nyt enemmän paikallistasoon.

Minkä neuvon antaisitte muille organisaatioille tulosten aikaansaamiseksi tämän tyyppisissä toimissa ja ohjelmissa?

Kuten eräässä EUKI-ohjelman (European Climate Initiative) koulutustilaisuudessa hyvin todettiin: ”on ryhdyttävä toimeen” ja ”hyväksyttävä ristiriitatilanne”. Tämä tarkoittaa, ettei pidä pelätä lähestyä eri sidosryhmiä, sillä juuri nyt voi olla täsmälleen hetki, jolloin ne ajattelevat samalla tavoin kuin me.
Samalla on kuitenkin muistettava, että jotkut sidosryhmät eivät ehkä luota toisiinsa aluksi tai että niillä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, millaisia ovat kyseisestä yhteistyöstä odotettavat parhaat tulokset. On siis valmistauduttava tällaisiin ristiriitoihin ja ratkaistava ne ongelmien välttelemisen sijasta.

Miten optimistisesti suhtaudutte EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet?

Luulen, että viime kädessä ympäristön tilan seurauksena jopa nostamme aluksi tavoitteita nykyisestä, ja niiden saavuttamiseksi joudumme sitten tekemään järjestelmällisempiä muutoksia elintapoihimme ja kulutustottumuksiimme, sillä ei ole olemassa muuta ajateltavissa olevaa keinoa ekologisen ja ilmastokriisin pahimpien vaikutusten lievittämiseksi.

Romanialaisen Ateliere Fără Frontiere -yhdistyksen (”työpaja ilman rajoja”) ihailtavassa ”educlick”-hankkeessa yhdistyy vaikuttavalla tavalla kaksi tärkeää ajankohtaista kysymystä – sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kiertotalous – sillä siinä työllistetään heikossa asemassa olevia ihmisiä kunnostamaan hylättyjä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Kun laitteet on kunnostettu, ne lahjoitetaan epäsuotuisilla alueilla sijaitseville kouluille. AFF-kansalaisjärjestön edustaja Costin Dragne kertoo meille lisää työpajasta ja siitä, mitä ETSK:n myöntämä palkinto merkitsee heidän työlleen.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne?

Costin Dragne: ”Educlick” oli Ateliere Fără Frontieren ensimmäinen työpaja. Se perustettiin vuonna 2008 tarkoituksena puuttua kahteen, luonteeltaan sosiaaliseen ja ekologiseen pulmaan: epäedullisesta taustasta lähtöisin olevien työllistymismahdollisuudet ovat kehnot, ja suuri määrä sähkö- ja elektroniikkalaitteita jää kierrättämättä tai uudelleenkäyttämättä eli ne haaskautuvat.

Ohjelmamme, jossa kouluille lahjoitetaan tietokoneita, vastaa tarkalleen näihin kahteen yhteiskunnalliseen ongelmaan: se tukee koulutusta epäedullisessa asemassa olevilla alueilla ja toisaalta se edistää uudelleenkäytön ajatusta, siis prosessia, joka on paljon ympäristöystävällisempi ja hiilijalanjäljeltään kevyempi.

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Oletteko saaneet palautetta auttamiltanne henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

Hankkeisiimme osallistuneet koulut, kansalaisjärjestöt ja julkiset laitokset ovat reagoineet ehdotukseemme myönteisesti. Niiden myötävaikutuksella olemme 13 toimintavuotemme aikana luoneet koulutusalan kumppaniverkoston, jonka kautta olemme lahjoittaneet yli 23 000 tietokonetta: hyödynsaajia on enemmän kuin 500 000.
Monet koulutusalan kumppaneistamme ovat huomauttaneet tarvitsevansa muunkinlaisia laitteita pysytelläkseen mukana digitalisaatiossa: kopiokoneita, videoprojektoreita, digitaalisia vuorovaikutteisia valkotauluja yms. Sen vuoksi ryhdyimmekin menneenä vuonna monipuolistamaan työpajatoimintaamme pyrkien ottamaan kunnostus- ja lahjoitusohjelmaan uudentyyppisiä laitteita kouluille.

Miten aiotte käyttää tämän erityisrahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?

Tiimimme valmistelee jo uusia hankkeita. Tarkoituksena on varustaa yli 200 romanialaiskoulua educlick-työpajan kunnostamilla digitaalilaitteilla. Käytämme erityisrahoituksen mainittuihin hankkeisiin ja varsinkin työpajamme varustuksen ajanmukaistamiseen (suojavälineet, logistiikkamateriaali, työkalut yms.).

Miten neuvoisitte muita organisaatioita menettelemään, jotta mainitun kaltaiset toiminnot ja ohjelmat tuottaisivat tuloksia?

Olemme sitä mieltä, että toimintamallimme on helposti toistettavissa missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, minkä vuoksi kannustamme organisaatioita muodostamaan kestäviä kumppanuuksia yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Yhteistyö niiden laitosten ja yritysten kanssa, jotka tahtovat vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja koulutuksen digitalisointiin käyttämällä hylättyjä tietoteknisiä laitteita uudelleen, on educlick-hankkeen kaltaisten ohjelmien onnistumisen avain.

Kuinka optimisesti suhtaudutte EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet?

Olemme havainneet, että kansalaisyhteiskuntaa edustavat kollegamme muissa maissa ovat saavuttaneet positiivisia ympäristövaikutuksia. Se on eittämättä vahvistanut uskoamme EU:n mahdollisuuksiin täyttää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

Oppimalla muiden ympäristöaktiivien kokemuksista ja tekemällä niitä tunnetuksi pystymme hyvinkin tekemään EU:sta alueen, josta voi ottaa mallia ympäristöystävällisyydessä.

Minulle henkilökohtaisesti kansalaisyhteiskuntapalkinnon kolmas sija merkitsee sitä, että tahdomme antaa tulevina vuosina entistäkin enemmän tämän päämäärän hyväksi, sillä tiedämme, että meillä on unionin tason tuki ja kannustus.

Katalonialainen yhdistys Enginyeria Sense Fronteres (insinöörit ilman rajoja), joka oli päättänyt muuttaa energiaköyhyydestä kärsivien ihmisten käsitystä itsestään avuttomina uhreina, alkoi järjestää yhteisiä kokoontumisia tarjotakseen foorumin niille, joilla on vain rajalliset mahdollisuudet saada energiaa tai vettä ja joilla on vaikeuksia maksaa laskunsa. Yhdistyksen edustaja Mònica Guiteras kertoi meille, miten kokoontumiset ovat tarjonneet näille ihmisille turvallisen ja lähellä olevan foorumin ja saaneet heidät ymmärtämään, etteivät he ole uhreja vaan pikemminkin energiakäänteen keskeisiä toimijoita ja muutoksen edistäjiä.

ETSK-info: Mikä sai teidät käynnistämään hankkeenne tai aloitteenne?

Mònica Guiteras Blaya: Energiaköyhyyden vaikutuksia on tähän mennessä lähestytty hyvinvoinnin näkökulmasta, minkä johdosta siitä kärsivät on usein leimattu uhreiksi tai heitä on jopa syyllistetty ”huonoista” kulutustottumuksista. Mielestämme oli tarpeen ottaa käyttöön monialaisempi lähestymistapa ja voimaannuttaa energiaköyhyydestä kärsiviä perheitä meneillään olevan energiasiirtymän keskeisinä toimijoina ja edistäjinä.

Miten hankkeenne otettiin vastaan? Oletteko saaneet palautetta auttamiltanne henkilöiltä? (Voitteko mahdollisesti antaa esimerkin?)

Osallistujat ovat pitäneet aloitetta hyvin tarpeellisena, koska he tuntevat usein olevansa avuttomia suurten jakeluyhtiöiden edessä tai mieltävät hallinnon toimintatavan erittäin byrokraattiseksi. Energiaköyhyyttä käsittelevät yhteiset kokoontumiset tarjoavat asianomaisille ihmisille turvallisen ja lähellä olevan foorumin, missä ketään ei tuomita ja kukaan ei tiedä enempää kuin muut. Näiden foorumien avulla saavutetaan sen sijaan parempi ymmärrys kunkin kokemuksista, jotta voimme parantaa elämänlaatuamme ja saada käyttöömme lisää tietoa sekä osallistua samalla aktiivisesti yhteiskuntaan.

Miten aiotte käyttää tämän lisärahoituksen yhteisön hyväksi? Suunnitteletteko jo uusia hankkeita?

Saatu palkinto auttaa merkittävästi hankkeen tavoittavuuden lisäämisessä. Emme edelleenkään onnistu tavoittamaan monia syrjäytyneitä ihmisiä, jotka eivät edes ole tietoisia näistä kokoontumisista. Palkinto auttaa meitä myös tavoittamaan energiaköyhiä ihmisiä innovatiivisin ja mielekkäin tavoin. Pandemian aikana meidän on täytynyt mukauttaa toimintaamme ja ottaa käyttöön osittain paikan päällä ja osittain verkossa järjestettäviä kokoontumisia. Innovaatioihin, tiedonlevitykseen ja viestintään liittyvä työ yhä useampien ja mitä erilaisimpiin ryhmiin kuuluvien ihmisten tuomiseksi yhteen on yksi tärkeimmistä tavoitteista, jonka olemme asettaneet itsellemme tämän tunnustuksen ja rahoituksen saamisen myötä.

Minkä neuvon antaisitte muille organisaatioille tulosten aikaansaamiseksi tämän tyyppisissä toimissa ja ohjelmissa?

Meidän kannaltamme on osoittautunut olennaisen tärkeäksi pitää yllä tiiviitä yhteyksiä ruohonjuuritason organisaatioihin kaltaistemme järjestöjen tavanomaisten toimintapiirien ulkopuolella. Olemme ympäristöalan kansalaisjärjestö, mutta tätä hanketta varten olemme luoneet merkittäviä paikallisia kumppanuuksia ihmisarvoista asumista ajavien liikkeitten ja asukasyhdistyksien kanssa.

Kuinka optimisesti suhtaudutte EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet?

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on oltava avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se on ainoa näkökohta, joka tekee edessä olevasta siirtymästä oikeudenmukaisen ja vihreän. Yhteiskuntana meidän on pyrittävä vahvasti vaikuttamaan hallituksiin ja viranomaisiin eri tasoilla, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa niin, että varmistetaan sosiaaliset takeet sekä kansalaisten osallistuminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisääminen.