Köyhyydessä elävien määrä voitaisiin saada vähenemään 50 prosentilla seuraavien kymmenen vuoden aikana, totesi äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija esitellessään EU:n toimielinten pyytämän selvitystyönsä tuloksia ETSK:n tammikuun täysistunnossa.

Köyhyyden torjunnan on oltava yksi Euroopan komissiolta piakkoin tulossa olevan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman pääpainopiste, sanoi äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija Oliver De Schutter.

De Schutter kiinnitti huomiota siihen, että köyhien joukossa on EU:ssa yhä enemmän naisia ja yksinhuoltajaperheitä.

Hän huomautti myös, ettei komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma käy köyhyydentorjuntastrategian korvikkeeksi, vaikka sillä onkin vahva sosiaalinen ulottuvuus, ja korosti, että ”köyhyyden vähentäminen ei kuulu vihreän kehityksen ohjelman varsinaisiin tavoitteisiin”.

Hän kertoi, että selvityksissä on havaittu kolme rakenteellista tekijää, jotka haittaavat köyhyyden torjuntaa EU:ssa:

• EU-maiden välinen aggressiivinen verokilpailu, jonka myötä verotuksen painopiste on siirtynyt 20 viime vuoden aikana vähitellen yrityksistä ja varakkaimmista yksityishenkilöistä työntekijöihin, kuluttajiin ja pienipalkkaisiin kotitalouksiin
• sosiaaliset olosuhteet ja työvoimakustannukset: pyrkimykset parantaa kustannuskilpailukykyä palkkojen ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamiseen perustuvilla toimintapolitiikoilla
• talous- ja rahaliiton makrotaloudellinen kehys, erityisesti vakaus- ja kasvusopimus, jota olisi muutettava mahdollisimman nopeasti siten, että budjettikuritoimenpiteitä ei uloteta terveydenhuolto- ja opetusalan sosiaalisiin investointeihin.

De Schutter totesi, että komission olisi sisällytettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaan toimintasuunnitelmaan seuraavat kolme kunnianhimoista tavoitetta:

• köyhyydentorjuntastrategia, jossa asetetaan kunnianhimoinen tavoite vähentää köyhyyden vaarassa olevien määrää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
• lapsitakuu, jonka viisi keskeistä sisältökohtaa ovat oikeus koulutukseen, varhaiskasvatukseen, asianmukaiseen ravitsemukseen, asianmukaisiin asuinoloihin ja terveydenhuoltoon ja johon kuuluu myös perheiden tukeminen huolehtimalla siitä, että niiden tulotaso on kohtuullinen, perheenjäsenillä on työpaikka ja saatavilla on tarvittaessa etuuksia
• oikeudellisesti sitova uusi väline sen varmistamiseksi, että eri EU-maiden vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat asianmukaisia ja että niissä noudatetaan yhteistä menetelmää.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi, että jo ennen covid-19-pandemiaa viidesosa EU:n väestöstä eli köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja että tämä on kehittyneiden eurooppalaisten yhteiskuntien häpeäpilkku. Schwengin mukaan ”yksi parhaista tavoista saada ihmiset nousemaan köyhyydestä ja ehkäistä köyhyyttä on kehittää yhteiskuntien ja yksittäisten ihmisten selviytymis- ja palautumiskykyä”.

Hän huomautti myös, että rahoituksen lisäksi tarvitaan oikeuksiin perustuvaa ajattelutapaa, jossa köyhät nähdään paitsi ihmisinä, joilla on oikeuksia, myös muutoksen tekijöinä. Lupaus olla jättämättä ketään jälkeen merkitsee sitä, että ihmisten tulee saada jälleen vaikutusmahdollisuuksia tai näitä mahdollisuuksia tulee parantaa, jotta jokainen pystyy antamaan yhteiskuntaan rakentavan panoksen, Schweng totesi. (at/mp)