ETSK toteaa uudessa lausunnossaan, että kilpailukykytarkastusta olisi sovellettava kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja lainsäädäntöprosesseihin, ja vaatii laatimaan EU:n ”kilpailukykyohjelman”.

Joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa ETSK toteaa, että EU:n toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön vaikutuksia EU:n yritysten kilpailukykyyn olisi arvioitava paljon nykyistä kattavammin ja järjestelmällisemmin. 

Kilpailukykytarkastukset olisi ulotettava lainsäädäntöön, finanssipoliittisiin toimenpiteisiin, strategioihin, ohjelmiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja jopa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Tarkastuksissa olisi arvioitava näiden vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen, työoloihin ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Olisi otettava huomioon, millaisia vaikutuksia eri alojen yrityksiin, erikokoisiin yrityksiin ja liiketoimintamalliltaan erilaisiin yrityksiin kohdistuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Euroopan osuus maailman BKT:sta on supistunut jo jonkin aikaa ja saattaa pudota alle 10 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Lyhyen aikavälin näkymät eivät ole yhtään ruusuisemmat covid-19-pandemian jälkimainingeissa, Ukrainan sodan seurauksena, energian hintojen noustessa ja koska unionin talous on keskeisiltä osiltaan riippuvainen tuonnista ulkomailta. Kun tähän lisätään vihreä ja digitaalinen siirtymä, on täysin selvää, että EU:n yrityksiin kohdistuu valtavia haasteita.

Miten voidaan varmistaa, että kilpailukyky ja yritykset otetaan paremmin huomioon EU:n päätöksenteossa? ETSK ehdottaa kolmitahoista lähestymistapaa.

Teknisellä tasolla ETSK ehdottaa Euroopan komission vaikutustenarvioinnin laajentamista niin, että kilpailukykytarkastuksesta tehdään pakollinen ja paljon nykyistä kattavampi. 

”Euroopan komission pitää jo nyt tehdä vaikutustenarviointeja, joissa tarkastellaan aloitteiden vaikutuksia kilpailukykyyn”, sanoi ETSK:n lausunnon esittelijä Christian Ardhe. ”Parantamisen varaa on kuitenkin ennen kaikkea täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa.”

Toiseksi kilpailukyvylle pitäisi antaa poliittisella tasolla oikea painoarvo uusia aloitteita laadittaessa. Olisi arvioitava, miten uudet aloitteet edistävät ja tukevat kilpailukykyä.

Kolmanneksi komitea peräänkuuluttaa erityistä kilpailukykyohjelmaa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä. 

”Lausunnon avulla halutaan kiinnittää huomio siihen, miten kilpailukykyä seurataan, ja painottaa tämän kysymyksen monitahoisuutta”, sanoi lausunnon yhteisesittelijä Giuseppe Guerini. ”Kilpailukyky ei enää nykyään ole asia, joka vaikuttaa vain yksittäisiin yrityksiin: siinä on kyse ekosysteemeistä. Kilpailukykyä onkin tarkasteltava monisyisemmin.” 

Lausunto laadittiin EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin pyynnöstä. (dm)