ETSK-info: Jarosław Pietras, millaisina näette EU:n energiamarkkinoiden nykytilanteen ja tulevaisuudennäkymät?
Jarosław Pietras: EU:n energiaministerien sopima kaasun hintakatto on huomattavasti nykyistä hintatasoa korkeammalla. Kun energiamarkkinat avautuivat vuoden 2023 alussa, ei tapahtunut mitään yllättävää tai dramaattista. Kaasun ja öljyn hinnat laskevat edelleen, mutta aiempaa hitaammin. Nykyinen hintataso on verrattavissa hintoihin, jotka vallitsivat juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. EU:n kaasunkulutus on vähentynyt yli 20 prosenttia ilman ratkaisevia vaikutuksia tuotantoon tai lämmitystarpeisiin. Kuluttajien on tietenkin pitänyt varautua kaikissa jäsenvaltioissa korkeisiin energiakustannuksiin, mutta sää ei ole ollut kovin kylmä. Kaasun toimittaminen kotitalouksille on jatkunut keskeytyksettä. Uuden vuoden alussa Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste on yli 80 prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos verrattuna viiden edellisen talven keskiarvoon.
Euroopan maat ovat alkaneet ostaa kaasua muualta kuin Venäjältä, ja sitä saadaan nyt pääasiassa muista lähteistä, myös nesteytetyn maakaasun tuonnista, joka kasvoi vuonna 2022 kaikkiaan 58 prosenttia vuodesta 2021. Kuten Financial Timesissa kirjoitettiin (7. tammikuuta 2023), nesteytettyä maakaasua tuotiin EU:hun viime vuonna määrä, joka vastaa 137:ää miljardia kuutiometriä maakaasua, eli lähes saman verran kuin Venäjältä tuotiin putkea pitkin vuonna 2021 (noin 140 miljardia kuutiometriä). EU on siis vähentänyt merkittävästi riippuvuuttaan Venäjän energiatoimituksista.
Nämä ovat hyviä uutisia, mutta varoituksen sana on paikallaan: energiakriisi ei ole vielä ohi. Edellä kuvailtu kehitys ei olisi ollut mahdollinen, jos Euroopan sääolot olisivat olleet vaikeat ja alhaisten lämpötilojen takia lämmitystä olisi käytetty enemmän. Kaikkia energiaintensiivisiä teollisia prosesseja ei ole myöskään vielä käynnistetty kokonaan uudelleen. Kiinan tiukka covid-19:n vastainen politiikka on hillinnyt energian käytön kasvua ja energian kysyntää, myös maailmanlaajuisesti. Nämä olosuhteet eivät ole Euroopan hallittavissa ja saattavat muuttua. Tämä tarkoittaa, että EU:n energiamarkkinat ovat edelleen uhattuina ja tilanteen kehityksestä riippuen edessä voivat olla vaikeat ajat.
Huippuunsa nousseet kaasun hinnat eivät vaikuta kaikkiin jäsenvaltioihin samalla tavalla. Koska EU:n sisämarkkinat ovat jo kuitenkin varsin vahvasti yhteen kytkeytyneet, hintahäiriöt ovat ulottuneet kaikkiin energialajeihin ja koetelleet jokaista meistä. Venäjä pystyi vaikuttamaan kaasun hintoihin Euroopassa jo ennen hyökkäystään. Pyrkimyksiä vähentää riippuvuutta Venäjältä tulevista toimituksista vastustettiin noihin aikoihin kiivaasti. Suuri käänne tapahtui Venäjän kaasutoimitusten tahallisten häiriöiden jälkeen. Kaasun hinta kävi keskikesällä 2022 spot-markkinoilla yli 350 eurossa megawattitunnilta. Näin korkea hinta heijastui välittömästi muiden energialähteiden, erityisesti sähkön, kustannuksiin ja kuritti miljoonia kuluttajia.
Samaan aikaan EU:n jäsenvaltiot tekivät kaikkensa saadakseen kaasuvarastonsa täytettyä unionin edellyttämälle tasolle. Kaasu oli tuolloin jopa seitsemän kertaa kalliimpaa kuin ennen sotaa. Tällaiset kustannukset ovat pitkällä aikavälillä kestämättömiä, minkä vuoksi EU:n energiaministerit neuvottelivat toimenpiteistä, joilla voitaisiin rajoittaa energian hintojen hallitsematonta nousua yli kestävän tason. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat viisaasti yhdessä ja toteuttivat useita toimia energiamarkkinoiden vakauttamiseksi. Pohdittiin muun muassa hintakattoja, yhteisostoja, varastointivelvoitteiden asettamista ja solidaarisuustoimitusten edellyttämistä.
Koska lämmityskauden loppupuolen näkymät eivät vaikuta kovin dramaattisilta, EU:n olisi nyt alettava pohtia seuraavaa talvea ja kykyään selviytyä mahdollisista tulevista vaikeuksista. Kaasun tuontia varten tarvitaan fyysistä infrastruktuuria, jota ei voida muuttaa yhdessä yössä. Euroopalla on kaasuputkiyhteys vain muutamiin viejämaihin, ja toimituslähteiden vaihtaminen edellyttää uusien terminaalien rakentamista. Rakentaminen vie aikaa, mutta se on tehtävä nopeasti, turvautuen kelluviin terminaaleihin, kuten Saksan Wilhelmshavenin satamassa.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että akuutin kaasuongelman todennäköisyys on pienentynyt selvästi. Vaihtoehtoisia kaasuntoimittajia etsitään laajalti, uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön uusissa kohteissa nopeutettuun tahtiin, ja tehokkuutta ja energiansäästöä pyritään toden teolla lisäämään. Kaikki tämä vähentää energiahuollon epävakautta ja laskee siten kaasun hintaa. Toteutettujen toimien avulla pystytään monipuolistamaan energialähteitä ja välttämään häiriöt, joita yhdeltä taholta tulevien toimitusten äkillinen keskeytyminen aiheuttaa.
Energiamarkkinat ovat kuitenkin edelleen erittäin alttiit toimitushäiriöille. Häiriötapauksessa kaasun hinta saattaa nousta merkittävästi, kun etsitään tasapainoa kysynnän ja rajallisen tarjonnan välillä. Energiaministerien oli siis perusteltua neuvotella ja sopia kaasun hintakatosta, vaikka se onkin suhteellisen korkealla tasolla (180 euroa megawattitunnilta) ja perustuu kaikkein epävakaimpiin kaasun spot-markkinoihin TTF-hinnoittelupaikalla. Hintakatto on varoventtiili, jota tarvitaan äärimmäisissä tilanteissa, mutta on parempi, jos siihen ei jouduta turvautumaan.