ETSK info

ETSK keskusteli joulukuun täysistunnossaan kysymyksistä, jotka vaikuttavat nuoriin työmarkkinoilla. Keskustelu käytiin Euroopan nuorison teemavuoden 2022 päätteeksi, ja se viitoitti tietä Euroopan osaamisen teemavuodelle 2023. Komitea kannattaa nuorten osallistamisen pitkän aikavälin strategiaa ja suosittaa, että eurooppalaisten teemavuosien aikana mennään pelkkää edistämistoimintaa pidemmälle ja laaditaan selkeitä suunnitelmia.

Keskustelun avannut ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng painotti, että covid-19-pandemian jälkeisessä maailmassa on alettu painottaa työmarkkinoiden muuttuvia tarpeita kaikkine niihin liittyvine mahdollisuuksineen ja riskeineen. ”Euroopan osaamisen teemavuoden yhteydessä ETSK keskittyy edelleen nuorten tarpeisiin ja haasteisiin, joita he kohtaavat muuttuvassa maailmassa.”

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaava Euroopan komission jäsen Nicolas Schmit selitti omaa visiotaan Euroopasta: ”On pyrittävä parantamaan nuorten näkymiä, mihin sisältyy heidän turvallisuudestaan huolehtiminen ja vastaaminen heidän toiveisiinsa mielekkäistä työpaikoista ja vahvasta ja osallistavasta yhteiskunnallisesta elämästä.”

Samaisessa täysistunnossa hyväksytyssä päätöslauselmassa ETSK myös kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioiden hallituksia vahvistamaan nuorten osallistumista päätöksentekoon ja ottamaan käyttöön komitean ehdottaman EU-tason nuorisotestin. Euroopan nuorison teemavuotta varten asetetun ETSK:n koordinointiryhmän puheenjohtaja Katrĩna Leitāne sanoi, että on tärkeää varmistaa ”Euroopan nuorison teemavuoden konkreettinen ja pitkäkestoinen vaikutus sekä se, että nuoret pystyvät vaikuttamaan tulevaisuutensa kannalta merkityksellisiin päätöksiin”.

Komitea odottaa mielenkiinnolla vuotta 2023 ja on antanut Euroopan osaamisen teemavuotta käsittelevän lausunnon, jossa se ilmaisee huolensa teemavuoden asialistan pituudesta ja painopisteiden suuresta määrästä. Esittelijä Tatjana Babrauskienė sanoi, että ”kaikkien Euroopan osaamisen teemavuoden 2023 puitteissa toteutettavien toimien on tähdättävä parhaaseen mahdolliseen edistymiseen kaikilla koulutuksen osa-alueilla, ja sosiaalisten ja monialaisten taitojen on oltava osa edistettäviä ns. oikeita taitoja”.

Lausunnossa myös kannustetaan komissiota varmistamaan, että pakolaisille ja turvapaikanhakijoille annetaan mahdollisuus validoida taitonsa ja pätevyytensä EU:ssa ja heille tarjotaan uudelleen- ja täydennyskoulutusta, jotta helpotetaan heidän siirtymistään työmarkkinoille. ”Erityistä huomiota on kiinnitettävä ukrainalaisiin. Haluamme tukea vahvaa nuorta ukrainalaista sukupolvea emmekä luoda Ukrainaan uutta menetettyä sukupolvea, kuten Venäjän hallinto toivoo tekevänsä”, totesi komissaari Schmit. (gb)

ETSK kävi joulukuun täysistunnossaan keskustelun rahoitus- ja julkisen elvytyspolitiikan roolista sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä EU:ssa. Keskustelu liittyi kahden lausunnon hyväksymiseen: toinen sukupuolilähtöisestä lähestymistavasta budjetointiin ja investointeihin ja toinen siitä, miten jäsenvaltiot voivat parantaa tapaa, jolla niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ehdotetut suorat ja epäsuorat toimenpiteet vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon.

Sukupuolten tasa-arvo on yhä kaikkea muuta kuin todellisuutta EU:ssa erityisesti, kun kyse on taloudellisesta voimaannuttamisesta ja riskipääoman ja rahoituksen saatavuudesta. ”Meillä ei ole varaa jättää huomiotta naisten potentiaalia pandemian jälkeisessä elpymisessä. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen on toteuduttava kansallisissa elpymissuunnitelmissa sekä makrotalouspolitiikassa ja globaalissa kehityksessä”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng keskustelua avatessaan.

Aiheesta ”Sukupuolen huomioivat investoinnit keinona parantaa sukupuolten tasa-arvoa Euroopan unionissa” laaditun ETSK:n lausunnon yhteisesittelijä Maria Nikolopoulou lisäsi: ”Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain naisten asia: se hyödyttää kaikkia. Sekä miesten ja naisten että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kartoittaa alat, joihin on puututtava talousarvion avulla.”

Sukupuolen huomioivia investointeja käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Ody Neisingh totesi: ”Sukupuolten tasa-arvon taloudellinen ulottuvuus on yhä sokea piste EU:n toimintapolitiikoissa. Vaikka sukupuolen huomioivat investoinnit ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat saamassa lisää painoarvoa poliittisten päättäjien keskuudessa, niihin ei edelleenkään kiinnitetä järjestelmällisesti huomiota.”

Myös Cinzia Del Rio, joka on sukupuoleen perustuvia investointeja käsittelevän lausunnon esittelijä, kommentoi sukupuoleen perustuvia toimenpiteitä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa: ”Elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon yhteydessä olisi asetettava etusijalle sukupuolten tasa-arvoa edistävien suorien ja epäsuorien toimenpiteiden tehostaminen. Tämä edellyttää kohdennettuja julkisia toimintapolitiikkoja ja selkeitä ja kestäviä investointikanavia sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin resurssisuunnittelua.” (tk)

Ukrainan sota on pahentanut maailmanlaajuista elintarvikkeiden hintakriisiä, mutta kriisin varsinainen syy ovat pikemminkin hyödykemarkkinoiden rakenteelliset ja systeemiset ongelmat, jotka aiheuttavat nälänhätää ja uhkaavat ihmisten toimeentuloa. Tätä näkökohtaa painotetaan ETSK:n 14. joulukuuta antamassa oma-aloitteisessa lausunnossa.

Konfliktien, ilmastohäiriöiden ja covid-19-pandemian kiihdyttämä elintarvikkeiden hintakriisi kärjistyy sitä mukaa kun Ukrainan sota nostaa elintarvike-, polttoaine- ja lannoitekustannuksia. Elintarvikkeiden hintaindeksi nousi vuonna 2022 ennätyslukemiin ruokaturvan heikentyessä kaikkialla maailmassa.

Hintojen nykyisen epävakauden laajuus ja taso selittyvät kuitenkin vain osittain markkinoiden perustekijöillä. Yksi taustalla vaikuttava epäkohta ovat viljamarkkinoiden läpinäkymättömyys ja toimimattomuus.

”Isoäidilläni oli tapana sanoa, ettei ruualla saa leikkiä. Nykyään monet ovat kuitenkin unohtaneet elintarvikkeiden todellisen arvon ja keinottelevat niillä”, ETSK:n ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja Peter Schmidt totesi. ”On selvästi osoitettavissa, että nykyiset hyödykemarkkinat eivät edistä kestävää kehitystä, ilmastotavoitteiden saavuttamista eivätkä oikeudenmukaista siirtymää. Ne päinvastoin vievät pohjaa toimilta, joilla pyritään ratkaisemaan nälkäongelmaa ja edistämään oikeudenmukaisten tulojen ja hintojen tavoitetta.”

ETSK:n lausunnossa korostetaan, että maailmanlaajuinen fyysinen viljakauppa on erittäin keskittynyttä. Arviolta 70–90 prosenttia maailman viljakaupasta on neljän yhtiön käsissä. ”Elintarvikkeiden hintojen nousu uhkaa ruokaturvaa kaikkialla maailmassa, mutta suuret kaupankäyntiä harjoittavat yritykset hyötyvät siitä. Tämä on kestämätöntä”, Schmidt sanoi.

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin liiallisen hyödykekeinottelun hillitsemiseksi mutta toteaa samalla, että hyödykejohdannaismarkkinat tarjoavat elintarvikkeiden tuottajille ja käyttäjille keskeisiä palveluja: ne auttavat esimerkiksi riskinhallinnassa ja hinnanmuodostuksessa. ETSK suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

• Säännellään elintarvikejohdannaisten futuurimarkkinoita, kuten tehtiin viime vuosisadan loppuun saakka.
• Säännellään hyödyke- ja elintarvikeindeksejä, erityisesti hyödykeindeksirahastoja ja niiden kopioimista swap-sopimusten ja pörssilistattujen indeksituotteiden kautta, ja kielletään tällainen toiminta.
• Puututaan elintarvikealan finansialisaatioon esimerkiksi ryhtymällä perimään windfall-veroa yritysten ylimääräisistä voitoista ja ottamalla käyttöön elintarvikekeinottelua koskeva vero sekä murtamalla oligopolit kansainvälisen elintarvikeketjun kaikilla tasoilla.
• Lisätään markkinoiden avoimuutta edistämällä keinotteluun osallistuvilta toimijoilta edellytettävää ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapakysymyksiä koskevaa ESG-raportointia ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista. (ks)

ETSK toteaa uudessa lausunnossaan, että kilpailukykytarkastusta olisi sovellettava kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja lainsäädäntöprosesseihin, ja vaatii laatimaan EU:n ”kilpailukykyohjelman”.

Joulukuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa ETSK toteaa, että EU:n toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön vaikutuksia EU:n yritysten kilpailukykyyn olisi arvioitava paljon nykyistä kattavammin ja järjestelmällisemmin. 

Kilpailukykytarkastukset olisi ulotettava lainsäädäntöön, finanssipoliittisiin toimenpiteisiin, strategioihin, ohjelmiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja jopa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Tarkastuksissa olisi arvioitava näiden vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen, työoloihin ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Olisi otettava huomioon, millaisia vaikutuksia eri alojen yrityksiin, erikokoisiin yrityksiin ja liiketoimintamalliltaan erilaisiin yrityksiin kohdistuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Euroopan osuus maailman BKT:sta on supistunut jo jonkin aikaa ja saattaa pudota alle 10 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Lyhyen aikavälin näkymät eivät ole yhtään ruusuisemmat covid-19-pandemian jälkimainingeissa, Ukrainan sodan seurauksena, energian hintojen noustessa ja koska unionin talous on keskeisiltä osiltaan riippuvainen tuonnista ulkomailta. Kun tähän lisätään vihreä ja digitaalinen siirtymä, on täysin selvää, että EU:n yrityksiin kohdistuu valtavia haasteita.

Miten voidaan varmistaa, että kilpailukyky ja yritykset otetaan paremmin huomioon EU:n päätöksenteossa? ETSK ehdottaa kolmitahoista lähestymistapaa.

Teknisellä tasolla ETSK ehdottaa Euroopan komission vaikutustenarvioinnin laajentamista niin, että kilpailukykytarkastuksesta tehdään pakollinen ja paljon nykyistä kattavampi. 

”Euroopan komission pitää jo nyt tehdä vaikutustenarviointeja, joissa tarkastellaan aloitteiden vaikutuksia kilpailukykyyn”, sanoi ETSK:n lausunnon esittelijä Christian Ardhe. ”Parantamisen varaa on kuitenkin ennen kaikkea täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa.”

Toiseksi kilpailukyvylle pitäisi antaa poliittisella tasolla oikea painoarvo uusia aloitteita laadittaessa. Olisi arvioitava, miten uudet aloitteet edistävät ja tukevat kilpailukykyä.

Kolmanneksi komitea peräänkuuluttaa erityistä kilpailukykyohjelmaa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä. 

”Lausunnon avulla halutaan kiinnittää huomio siihen, miten kilpailukykyä seurataan, ja painottaa tämän kysymyksen monitahoisuutta”, sanoi lausunnon yhteisesittelijä Giuseppe Guerini. ”Kilpailukyky ei enää nykyään ole asia, joka vaikuttaa vain yksittäisiin yrityksiin: siinä on kyse ekosysteemeistä. Kilpailukykyä onkin tarkasteltava monisyisemmin.” 

Lausunto laadittiin EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin pyynnöstä. (dm)

ETSK:n joulukuun täysistunnossa keskusteltiin Euro–Välimeri-alueen jälleenrakentamisesta ja selviytymiskyvystä koronapandemian jälkeen keskittyen digitaaliseen lukutaitoon.

Komitean puheenjohtaja Christa Schweng korosti erityisesti alueellisen yhteistyön ja vuoropuhelun sekä paikallistasolla toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkoston keskeistä roolia ja mainitsi Välimeren unionin ja Anna Lindh -säätiön olevan erittäin tärkeitä kumppaneita ETSK:lle ja muodostavan Euro–Välimeri-kumppanuuden kaksi keskeistä pilaria.

Välimeren unionin varapääsihteeri Álvaro Albacete Perea ja kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävän Anna Lindhin Euro–Välimeri-säätiön puheenjohtaja Josep Ferré painottivat, miten tärkeää on vahvistaa EU:n ja eteläisen Välimeren alueen suhteita.

Avain taloudelliseen ja sosiaaliseen edistykseen koko Euro–Välimeri-alueella on digitalisaatio. Täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa Digitalisaatio Euro–Välimeri-alueella, jonka esittelijä on Dolores Sammut Bonnici, todetaankin, että on tärkeää kaventaa yksittäisten maiden, kaupunki- ja maaseutualueiden sekä sukupolvien välistä digitaalista kuilua. (mp)

ETSK kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan suurelle yleisölle suunnattua viestintää perusoikeuksista ja oikeusvaltiosta. Joulukuussa antamassaan lausunnossa komitea ehdottaa, että keskitytään tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen ja annetaan ihmisoikeusloukkauksia kokeneille ihmisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Jotkut voivat pitää oikeusvaltiota ja perusoikeuksia liian abstrakteina, etäisinä, kapulakielisinä ja juridisina käsitteinä. Komitea katsoo, että tämä on todellinen vaara, johon EU:n on puututtava.

Aiheesta ”Perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta viestiminen” annetun ETSK:n lausunnon esittelijä Cristian Pîrvulescu sanoi, että ”näitä periaatteita koskevan selkeän viestinnän ja valistuksen puute EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa hyödyttää demokratian vihollisia. On lisättävä tukea kansalaisyhteiskunnan tiedotustoimille ja vahvistettava koulujen opetussuunnitelmia.”

Yhteisesittelijä José Antonio Moreno Díaz korosti, että ”ihmiset eivät voi puolustaa perusoikeuksiaan, jos he eivät tiedä mitä ne oikeastaan tarkoittavat. EU:n toimijat, toimielimet, jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunta voivat vaikuttaa asiaan muuntamalla abstraktit käsitteet tarkoituksenmukaisiksi käytännön kysymyksiksi ja luomalla yhteistä eurooppalaista perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kulttuuria.”
 
ETSK:n lausunnossa todetaan, että ihmisoikeuksien suojelu ja oikeusvaltio eivät ole mahdollisia ilman hyvinvointivaltiota. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa: jos hyvinvointivaltio ei toimi, yhteiskunta saattaa pitää oikeusvaltioperiaatetta tyhjänä käsitteenä. Tämä yhteys tunnustetaan myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, joka on keskeinen politiikkaväline osallistavamman unionin rakentamisessa.

Komitea kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä osoittamaan nollatoleranssia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen suhteen EU:n jäsenvaltioissa. Tässä yhteydessä EU:n olisi edelleen tukeuduttava Demokratiaa oikeusteitse -komission esittämään oikeusvaltion määritelmään, joka sisältää selkeän kuvauksen oikeusvaltiokäsitteen keskeisistä periaatteista.  (gb)
 

ETSK toteaa joulukuun täysistunnossaan hyväksymässään lausunnossa, että asbestialtistuksen tekninen raja-arvo olisi pitkällä aikavälillä asetettava alemmalle tasolle kuin komissio esittää äskettäisessä ehdotuksessaan direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä.

”Työmarkkinaosapuolet voivat soveltaa direktiivissä edellytettävää uutta tasoa alhaisempaa raja-arvoa ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä asbestikuitujen määrän vähentämiseksi entisestään työpaikoilla”, ETSK toteaa lausunnossaan Suojelu asbestialtistukselta työssä.

ETSK:n mielestä ajan myötä tekniseksi raja-arvoksi olisi asetettava 0,001 kuitua/cm³ kohtuullisen siirtymäkauden jälkeen.

”Suhtaudumme myönteisesti komission pyrkimykseen vähentää syövän esiintyvyyttä sekä erityisiin toimiin asbestialtistuksen minimoimiseksi työssä. Se tarjoaa hyvän perustan etenemiselle ajan mittaan kohti asbestialtistuksen nollatoleranssia. Katsomme kuitenkin, että EU:n olisi mentävä komission ehdotusta pidemmälle”, sanoi ETSK:n lausunnon esittelijä Ellen Nygren.

”Ei ole olemassa altistumisen tasoa, jota voitaisiin pitää turvallisena ja syöpäriskittömänä. Uuden asbestin käyttöä koskevasta nykyisestä kiellosta huolimatta töitä, joissa työntekijät edelleen altistuvat tälle tappavalle aineelle, on näin ollen vieläkin huomattava määrä”, hän varoitti.
ETSK:n äskettäisessä kuulemistilaisuudessa esitettyjen lukujen mukaan asbestiperäisiin syöpiin kuolee EU:ssa vuosittain noin 90 370 ihmistä, mikä osoittaa, että raja-arvoa on tarpeen alentaa.

ETSK suosittaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan etenemissuunnitelma toimenpiteistä, joilla täydennetään komission ehdotusta. Niihin sisältyy taloudellinen tuki yrityksille ja alueille, jotka eivät muuten pystyisi tavoitetta saavuttaman.
Ottaen huomioon, että monet ihmiset voivat täysin tietämättään altistua asbestille, ETSK kehottaa komissiota järjestämään tiedotuskampanjan, jossa yleisölle tiedotetaan asbestista ja sen haitallisista vaikutuksista kaikkien mahdollisten kanavien, myös tiedotusvälineiden, kautta.

Jos altistumisriski on todellinen tai sitä epäillään, kaikille työntekijöille olisi tehtävä tarkastuksia, joiden tulokset dokumentoidaan, ja on varmistettava, että heidän terveyttään seurataan asianmukaisesti aina, kun he vaihtavat työpaikkaa uransa aikana. (ll)

ETSK suhtautui joulukuun täysistunnossaan myönteisesti komission ehdotukseen direktiiviksi varojen takaisin perimisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta, sillä se on tärkeä askel rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa EU:ssa. Vaikka joissakin jäsenvaltioissa on tapahtunut yleisesti kehitystä, jäädytettyjen tai menetetyksi tuomittujen rikollisten varojen prosenttiosuus on edelleen erittäin pieni koko EU:ssa.

Uudella direktiivillä parannetaan varojen takaisinhankintaan osallistuvien eri viranomaisten rajatylittävää yhteistyötä, kannustetaan EU-maita kehittämään kansallisia strategioita ja edellytetään, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan vähintään yksi varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto, joka on rikoksen tuottaman hyödyn ja muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämiseen ja tunnistamiseen erikoistunut elin, ETSK totesi joulukuun täysistunnossa aiheesta Varojen takaisinhankinta ja menetetyksi tuomitseminen antamassaan lausunnossa.

”Katsomme, että komission ehdotus on erittäin hyvä, sillä se vastaa tarpeeseen laajentaa menetetyksi tuomitsemista koskevien mekanismien soveltamisalaa. Lisäksi siinä otetaan käyttöön rajatylittäviä yhteistyömekanismeja varojen takaisinhankinta-asteen nostamiseksi. Tällä hetkellä tämä aste on hyvin alhainen, sillä vain kaksi prosenttia rikoksella hankituista varoista jäädytetään ja yksi prosentti tuomitaan menetetyksi”, totesi lausunnon esittelijä Ionuţ Sibian.

Lisäksi uudella direktiivillä täydennetään vuonna 2014 annetun menetetyksi tuomitsemista koskevan direktiivin sisältämää luetteloa merkittävällä määrällä rikoksia (esimerkiksi elinkauppa, ihmisryöstö, ympäristörikokset ja varastettujen ajoneuvojen kauppa).

ETSK toteaa kuitenkin samalla, että direktiivin soveltamisalaan ei ole sisällytetty nimenomaisesti ihmissalakuljetusta eikä tupakkatuotteiden laitonta kauppaa, vaikka näiden rikollisten markkinoiden vuotuiset tulot ovat merkittävät (arviolta 289,4 miljoonaa ja 8 309,3 miljoonaa euroa), ja kehottaa painokkaasti komissiota lisäämään ne luetteloon.

ETSK myös kehottaa Euroopan komissiota suurempaan kunnianhimoon menetetyksi tuomitun omaisuuden uudelleenkäyttämisessä sosiaalisiin tarkoituksiin ja velvoittamaan jäsenvaltiot soveltamaan vähimmäisprosenttiosuutta uudelleenkäytölle sosiaalisiin tarkoituksiin.

On ensiarvoisen tärkeää, että vahinkoa kärsineet yhteisöt saavat suoraan restoratiivisia vahingonkorvauksia ja että ne voivat hyötyä näistä vahingonkorvauksista. Tämä on yksi ala, jolla odotimme kehitystä, mutta tilanne on pysähtynyt. Kansalaisyhteiskunta on osallistettava menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnointiin ja luovuttamiseen”, Ionuț Sibian sanoi.

Lisäksi ETSK pyytää komissiota vahvistamaan tarkemmin uhrien oikeuden korvaukseen. Velkojien joukossa uhrit olisi asetettava etusijalle, komitea totesi päätteeksi. (ll)

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedotusvälineiden vapautta koskeviin Euroopan komission aloitteisiin mutta varoittaa, että pelkät suositukset ja ohjeellinen lähestymistapa eivät riitä varmistamaan, että eurooppalaiset tiedotusvälineet pysyvät vapaina ja riippumattomina poliittisesta, kaupallisesta ja muunlaisesta vaikuttamisesta.

Eurooppalaista medianvapaussäädöstä koskevassa lausunnossaan (ehdotus asetukseksi ja suositukseksi) ETSK osoittaa, että tiedotusvälineiden vapaus ja monimuotoisuus ovat ratkaisevan tärkeitä oikeusvaltion ja liberaalin demokratian kannalta.

”Tiedotusvälineiden vapaus on vaarassa, ja autoritaarisuus on nousussa myös Euroopassa. Neljäs valtiomahti on palomuuri tätä epäliberaalia hyökkäystä vastaan. Sen vuoksi medianvapauden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja eurooppalaista medianvapautta koskeva säädös on tähdellinen ja erittäin ajankohtainen aloite”, sanoi lausunnon esittelijä Christian Moos.

”Useissa EU:n maissa on yhä enemmän pyrkimyksiä vaikuttaa poliittisesti ja taloudellisesti sekä julkisiin että yksityisiin tiedotusvälineisiin, joilla on läheiset yhteydet vallanpitäjiin, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että tiedotusvälineet ovat neljäs valtiomahti”, sanoi yhteisesittelijä Tomasz Andrzej Wróblewski.

ETSK antaa täyden tukensa ehdotuksille, joilla vahvistetaan ja puolustetaan toimittajien ja kustantajien toimituksellista riippumattomuutta. Se kiinnittää myös erityistä huomiota julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen ja korostaa, että niiden varmistaminen edellyttää riittäviä ja vakaita taloudellisia resursseja.

Toinen lausunnossa mainittu huolestuttava ongelma on markkinoiden keskittymisestä aiheutuva uhka tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle. Informaatiomonopolit ovat selkeä uhka, ja on perusteltua ryhtyä toimiin mediamogulien ja oligarkkien toteuttamia tiedotusvälineiden haltuunottoja vastaan.

Tiedotusvälineiden omistajuuden tulisi olla avointa, ja avoimuutta koskevien vaatimusten tulisi olla sitovia, mutta tällaiset vaatimukset eivät saisi aiheuttaa kohtuuttomia hallinnollisia rasitteita pienille tiedotusvälineille. Myös eräiden kansallisten sääntelyelinten riippumattomuuden puute on huolestuttavaa. Jos ne eivät ole täysin riippumattomia, niiden ei pitäisi osallistua ehdotun eurooppalaisen mediapalvelulautakunnan toimintaan.

ETSK korostaa, että asetuksena eurooppalaisella medianvapaussäädöksellä on suora vaikutus. Samalla se pohtii, onko suosituksen ei-sitova lähestymistapa tehokas säädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Pelkät suositukset eivät riitä varmistamaan tiedotusvälineiden vapautta ja monimuotoisuutta jäsenvaltioissa. Vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden on oltava sitova kriteeri oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa ja mekanismin käynnistämisessä jäsenvaltioissa, joissa hallitukset loukkaavat median vapautta ja riippumattomuutta”, Moos totesi. (ll)

Koulutus voi auttaa siirtymään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista yhteiskunnista kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen perustuviin yhteiskuntiin. ETSK peräänkuuluttaa joulukuussa antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa muutosvoimaista koulutusta, joka antaa nuorille mahdollisuuden edistää vihreää siirtymää.

Humanistisilla arvoilla olisi oltava keskeinen asema kestävää kehitystä edistävässä koulutuksessa, jossa painotetaan ihmisten toiminnan ekologisia ja sosiaalisia seurauksia. Tämä edellyttää koulutuksen uudelleenmäärittelyä esikoulusta aina korkeakouluopintoihin ja sitä pidemmälle.

”Kestävässä kehityksessä ei ole kyse ainoastaan ympäristöstä. Siihen liittyy monia näkökohtia, ja kaikki kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat yhtä tärkeitä. Koulutuksella ratkaiseva on rooli keskeisenä mahdollistajana kaikille muille kestävän kehityksen tavoitteille”, sanoi ETSK:n lausunnon Nuorille paremmat valmiudet tehdä kestävästä kehityksestä totta – vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulutuksen avulla esittelijä Tatjana Babrauskienė.

Kouluissa olisi opetettava kriittistä ajattelua ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin, että lapset pystyvät käsittelemään kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Perustasolla lapsille olisi annettava tietoa kestävästä energiasta, kulutuksesta ja tuotannosta, ruokahävikin vähentämisestä ja vastuullisten elintarvikevalintojen tekemisestä.

Äskettäin hyväksytyssä EU:n koulujakelujärjestelmien arviointia käsittelevässä kertomuksessa esitetään lisää suosituksia siitä, miten koulujärjestelmiä voitaisiin parantaa kestävän kehityksen edistämiseksi. ”Ravitsemuskasvatuksen parantaminen käsittelemällä opetuksessa elintarvikkeiden alkuperää ja arvoa ja järjestämällä vierailuja maatiloille ja maatalous- ja elintarvikealan yrityksiin saattaisi tehostaa koulujakelujärjestelmää ja edistää osaltaan nuorille suunnattua valistusta kestäväpohjaisesta ruokavaliosta”, sanoi esittelijä Arnold Puech d'Alissac. ETSK kehottaa myös parantamaan kestävää kehitystä edistävään koulutukseen esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineestä, Erasmus+-ohjelmasta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta varatun rahoituksen käyttöä.

Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen toteuttaminen on tällä hetkellä jäsenvaltioissa eri vaiheissa, ja se on räätälöitävä paikallisiin tarpeisiin.

”Koulutusta on muutettava viipymättä, jotta voidaan varmistaa kestävä tulevaisuus jäsenvaltioissa. Koulutus on avain nuorten, opettajien ja vanhempien aktiiviseen osallistamiseen tässä prosessissa”, sanoi Babrauskienė. (ks)

ETSK:n hiljattain antaman valmistelevan lausunnon mukaan meriteknologia-alalla tarvitaan kipeästi toimenpiteitä ja investointeja, jotta ala pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa. Painopisteen olisi oltava osaamiskoulutuksessa, rahoituksessa ja markkinoille pääsemisessä.

Jos EU ei ota käyttöön erityistä merialan teollisuusstrategiaa, se uhkaa tulla yhä riippuvaisemmaksi Aasiasta alusten sekä merenkulkulaitteiden ja -varusteiden osalta. Monet eurooppalaiset satamat ovat jo osittain tai kokonaan kiinalaisten yritysten omistuksessa. Kestävässä merialan strategiassa olisi arvioitava tätä omistuspohjaa uudelleen.

”Komitea katsoo, että välittömät toimet ovat tarpeen EU:n merialan häiriönsietokyvyn parantamiseksi, maailmanlaajuisen kilpailukyvyn palauttamiseksi, Euroopan vahvan aseman suojelemiseksi monimuotoisella laivanrakennusalalla ja EU:n merialan strategisen riippumattomuuden turvaamiseksi”, ETSK:n lausunnon esittelijä Anastasis Yiapanis totesi.

Olisi aiheellista perustaa merialan asiantuntijaryhmä ja meriteknologia-alan eurooppalainen teollinen allianssi auttamaan meriteknologia-alan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn palauttamisessa.

Vaikka ETSK antoi vuonna 2018 oma-aloitteisen lausunnon aiheesta LeaderSHIP 2020 -strategia meriteknologiateollisuuden visiona ja kehotti siinä tukemaan merialaa entistä vahvemmin, EU ja kansalliset viranomaiset eivät ole ottaneet tarvittavia toimintalinjoja käyttöön.

ETSK ilmaisee tuoreessa lausunnossaan olevansa huolissaan esteistä, joita eurooppalaiset yritykset kohtaavat halutessaan harjoittaa liiketoimintaa Aasiassa. Komitea kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan toimiaan kaupankäyntiä koskevien maailmanlaajuisten sääntöjen laatimiseksi ja toteaa, että komission on ensi sijassa syytä torjua ulkomaisia tukia ja alusten vahingollista hinnoittelua.

Nykyisiä kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia olisi päivitettävä niin, että varmistetaan EU:n merialan yritysten vapaa pääsy markkinoille, ja tuleviin sopimuksiin on sisällytettävä vastaavanlaisia ehtoja. Jos asiaa koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, EU:n on harkittava yksipuolisia toimia saadakseen vaikutusvaltaa kansainvälisiin kilpailijoihinsa nähden.

ETSK kiinnittää lausunnossaan huomiota myös meriteknologiateollisuuden tärkeään rooliin kestäväpohjaisen sinisen talouden aikaansaamisessa.

”Komitea kehottaa toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä, joilla edistetään ympäristöystävällisten ja huipputeknologiaa käyttävien alusten kysyntää unionissa. Tällainen olisi muun muassa EU:n ohjelma laivaston uudistamiseksi ja nykyisten alusten ajanmukaistamiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti”, lausunnon yhteisesittelijä Christophe Tytgat sanoi.

ETSK:n mukaan työmarkkinaosapuolet ja paikalliset valmistajat ovat turhaan odottaneet kannustinta, joka antaisi alalle sysäyksen siirtyä ympäristöystävällisiin aluksiin sekä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja teknologioihin 55-valmiuspaketin mukaisesti. Komitea on kuitenkin tyytyväinen päästötöntä vesiliikennettä koskevan kumppanuuden hyväksymiseen, sillä kumppanuuden avulla pyritään edistämään merenkulun päästöttömyyttä.

Lisäksi ETSK kehottaa antamaan enemmän taloudellista tukea Euroopan osaamissopimukselle ja sellaisille kampanjoille, joiden tarkoituksena on parantaa alan houkuttavuutta kaikkien työntekijöiden silmissä, olipa kyse sitten insinööreistä, hitsaajista tai sähköasentajista.  Komitean mukaan tarvitaan laajamittaisia uudelleenkoulutus-, täydennyskoulutus- ja ammatillisen koulutuksen ohjelmia, jotta voidaan varmistaa, että vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttaminen alalla on mahdollista. (ks)

Latinalainen Amerikka tarvitsee uuden yhteiskuntasopimuksen, jotta varmistetaan poliittinen vastuu, osallisuus, sosiaalinen suojelu ja laadukkaat työpaikat, ETSK toteaa viime joulukuussa hyväksymässään oma-aloitteisessa lausunnossa Latinalaisen Amerikan sosioekonomisesta tilanteesta covid-19-kriisin jälkeen. Vapaat ja demokraattisesti järjestäytyneet kansalaisyhteiskunnat voivat tarjota tätä varten parhaat lähtökohdat.

Koronapandemia on koetellut Latinalaista Amerikkaa erityisen ankarasti ja paljastanut heikkoudet vuosikymmeniä jatketuissa toimintapolitiikoissa, jotka ovat osoittautuneet tehottomiksi vastattaessa nykyisiin haasteisiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kärjistänyt taloushäiriöitä horjuttamalla globaaleja toimitusketjuja ja edistämällä inflaation kiihtymistä.

Lausunnossa Latinalaisen Amerikan sosioekonominen tilanne covid-19-kriisin jälkeen: kansalaisyhteiskunnan rooli elpymisprosessissa todetaan, että alue tarvitsee uuden yhteiskuntasopimuksen ja että siihen voidaan päästä tekemällä monialaisia sopimuksia sosioekonomisten ryhmien, alueiden ja sukupolvien välillä.

Kommentoidessaan kansalaisyhteiskunnan roolia ETSK:n jäsen ja lausunnon esittelijä Josep Puxeu Rocamora painotti: ”Eurooppa ja Latinalainen Amerikka ovat sitoutuneet demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, mikä merkitsee sen varmistamista, että kansalaisyhteiskunta osallistetaan aktiivisesti ja että sillä on johtava rooli kehitystyössä ja kriiseistä selviämisessä, ja että edistetään uuden yhteiskuntasopimuksen edellyttämää vuoropuhelua.”

Euroopan on vahvistettava siteitään Latinalaisen Amerikan kanssa ja keskityttävä erityisesti sosiaaliseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään. ”Meidän on pikaisesti panostettava lisätoimiin liittoumien luomiseksi samanmielisten kumppanien kanssa Latinalaisessa Amerikassa”, Puxeu Rocamora sanoi. ”Olemme aivan liian kauan pitäneet näitä suhteita itsestäänselvyytenä. Meidän on pyrittävä kuromaan umpeen välimatkaa, sillä juuri nyt käymme kovaa kilpailua muiden toimijoiden kanssa.”

ETSK:n mukaan tällainen liittouma edellyttää järjestäytyneiden kansalaisyhteiskuntien, ihmisoikeusjärjestöjen, ammattiliittojen ja elinkeinoelämän järjestöjen sekä ympäristöjärjestöjen täysimääräistä tunnustamista ja osallistumista. (at)

Ruotsin EU-asioista vastaava valtiosihteeri Christian Danielsson kertoi Tukholmassa 15. joulukuuta pidetyssä ETSK:n kokouksessa Ruotsin lähestyvän EU-puheenjohtajuuskauden poliittisesta suunnasta. Puheenjohtajavaltio on pyytänyt ETSK:lta panosta kuuteen keskeiseen kysymykseen.

Muun muassa tuki Ukrainalle ja keskittyminen EU:n vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn olisivat Ruotsin tammikuusta kesäkuuhun 2023 kestävän Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskauden keskeisiä teemoja, ETSK:lle kerrottiin.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng korosti Tukholmassa 15. marraskuuta 2022 pidetyssä työvaliokunnan eli komitean johtoelimen kokouksessa, että edessä olevien lukuisten haasteiden johdosta EU:n menestyminen edellyttää välttämättä Euroopan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen jatkuvaa osallistamista.

”Koska Euroopan talousnäkymät ovat heikot, meidän on asetettava oikeat painopisteet ja niiden on oltava selkeät”, hän totesi. ”Elpymisen varmistaminen sekä korkeasta inflaatiosta ja etenkin korkeista energian hinnoista kärsivien yritysten ja ihmisten tukeminen ovat ratkaisevan tärkeitä asioita taloudelle, yhteiskunnalle ja demokratialle Euroopassa.”

Ruotsin EU-ministeriön valtiosihteeri Christian Danielsson totesi seuraavaa: ”Meidän on pidettävä mielessä, että painopisteet ovat tärkeitä, mutta puheenjohtajavaltion tärkein tehtävä on itse puheenjohtajuus: työn eteenpäin vieminen ja kansalaisten, jäsenvaltioiden ja Euroopan kannalta hyvien tulosten saavuttaminen. Aiomme pyrkiä siihen kaikin voimin.”

Danielsson korosti, että Ruotsi aikoo puheenjohtajuuskaudellaan jatkaa Ukrainalle annettavaa humanitaarista apua ja keskittyä EU:n talouden suorituskyvyn ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi paneutuu erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

• ilmastosiirtymän nopeuttaminen
• EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen tulevaisuuden työpaikkoja ajatellen
• EU:n perusarvojen turvaaminen
• EU:n kansalaisten turvallisuuden takaaminen ja EU:n roolin vahvistaminen maailmassa
• järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Puheenjohtajavaltio Ruotsi on pyytänyt ETSK:ta antamaan panoksensa ja tarjoamaan asiantuntemustaan valmistelevien lausuntojen muodossa seuraavista aiheista:

• Sisämarkkinat 30 vuotta – miten sisämarkkinoiden toimintaa voitaisiin edelleen parantaa
• Siirtyminen pitkän aikavälin kestävään liikennejärjestelmään
• Nuorten rooli vihreässä siirtymässä
• Nykyaikaisen puurakentamisen hyödyt
• EU:n digitaalisen kilpailukyvyn parantaminen nykyisestä
• Osaamisen kehittäminen vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä

Lisätietoa on saatavilla ETSK:n verkkosivuilta löytyvästä komitean uusimmasta esitteestä, joka käsittelee ETSK:n toimia Ruotsin puheenjohtajakauden aikana. Esite on julkaistu englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi ja saksaksi. (mp/dm)

Stefano Mallia, työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Vuoden 2023 alkupuolisko on oikea aika edistää kilpailukykyohjelman asettamista EU:n keskeiseksi painopisteeksi

Vuosi 2022 oli Euroopan annus horribilis. Venäjän tuotua sodan takaisin Eurooppaan oletukset ja odotukset kestävästä rauhasta ovat murentuneet laajemmalla eurooppalaisella alueella.

On kuitenkin päivänselvää, että ilman rauhaa ei voi olla hyvinvointia. Työnantajat-ryhmä on tukenut tinkimättä EU:n pyrkimyksiä auttaa Ukrainaa sen koettelemuksissa ja käynnistää Ukrainan jälleenrakennus jo ennen sodan päättymistä.

Jatkamme edelleen ponnekkaasti Ukrainan auttamista, ja vuonna 2022 pyrimme myös edistämään EU:n elpymistä. Olemme olleet määrätietoisia Euroopan tulevaisuuskonferenssiin liittyvässä työssämme ja kehottaneet keskittymään päättäväisemmin kilpailukykyyn ja määrittämään kilpailukykytarkastuksen hyväksi käytännöksi, jotta voidaan rakentaa vahvempi ja häiriönsietokykyisempi talous. Komissio ja EU:n puheenjohtajavaltiot ovat suhtautuneet tähän kehotukseen hyvin myönteisesti, ja asianomaista välinettä valmistellaan parhaillaan. Ennen kaikkea on yleisesti yhä selvempää, että EU:n on otettava käyttöön kilpailukykyohjelma, jossa keskitytään yritysten kestävyyteen ja vahvuuteen. Vain näin voidaan varmistaa terve yhteiskunta, jossa meillä on varaa tarjota kansalaisille hyvä elämänlaatu.

Vuonna 2023 emme saa hidastaa tahtia. Meidän on tehostettava toimia sellaisen kunnianhimoisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan ohjelman kehittämiseksi, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon yritysten tarpeet ja huolenaiheet. Nykytilanne edellyttää useita keskeisiä tavoitteita:

• tuotannontekijöiden (energia, raaka-aineet, työvoima, pääoma ja data) kilpailukykyinen saatavuus
• sisämarkkinoiden ja niiden vapauksien täyden potentiaalin saavuttaminen luomalla täysimittaiset digitaaliset sisämarkkinat
• sen varmistaminen, että avoimesta ja sääntöpohjaisesta ulkomaankaupasta tehdään EU:n talouden pilari
• vihreän ja digitaalisen siirtymän – jota tuemme voimakkaasti – toteuttaminen kustannustehokkaasti yrittäjyyden ja innovaation edistämiseksi.

Vuoden 2023 alkupuolisko on oikea aika edistää kilpailukykyohjelman asettamista keskeiseksi painopisteeksi. Maailmanlaajuisesti epävarmassa tilanteessa on selvää, että ilman vaurasta ja kilpailukykyistä unionia sosiaalinen hyvinvointi on yhteiskunnassamme vakavasti uhattuna.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. (dv/kr)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

ETSK:ssa joulukuussa järjestetyssä ILO:n näyttelyssä oli esillä parhaita piirroskuvia ILO:n kilpailusta. Ne kertoivat koskettavaa tarinaa pakkotyöhön eri puolilla maailmaa joutuneista ihmisistä. 

ILO:n vuoden 2021 arvioiden mukaan huimat 27,6 miljoonaa ihmistä oli pakkotyössä.

Ihmisiä painostetaan eri tavoin tekemään työtä vasten tahtoaan, esimerkiksi pidättämällä tarkoituksellisesti heidän palkkansa, uhkailemalla erottamisella, pakottamalla heidät eristyksiin ja harjoittamalla fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Keinoja on lukuisia. Ilmiö on laajalle levinnyt kautta maailman, ja covid-pandemia pahensi tilannetta entisestään. Haavoittuvimmassa asemassa ovat lapset, naiset ja siirtotyöläiset. ILO:n arvioiden mukaan pakkotyötä tekevien ihmisten kokonaismäärästä 11,8 miljoonaa on naisia ja tyttöjä. Kaikista pakkotyötä tekevistä yli 3,3 miljoonaa on lapsia.

Luvut eivät kuitenkaan kerro niiden takana olevien ihmisten tarinaa. Tästä syystä työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke teki aloitteen näyttelyn järjestämisestä ETSK:ssa yhteistyössä ILO:n kanssa. Näyttelyyn oli koottu parhaita piirroskuvia ILO:n kilpailusta. Ne kertoivat eri puolilla maailmaa sietämättömiin työoloihin joutuneiden ihmisten kokemuksista. 

Tällaiset aloitteet herättävät meidät pohtimaan toimia, joilla voitaisiin tehdä loppu tästä vitsauksesta esimerkiksi ratkaisemalla kysymys ihmisarvoisen työn puuttumisesta epävirallisessa taloudessa, kuten ILO on kehottanut tekemään. Työntekijät-ryhmän esittelijä Thomas Wagnsonner laatii parhaillaan ETSK:n lausuntoa pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla. Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke totesi näyttelyn avajaisissa: ”Tämä näyttely tuo esille pakkotyötä tekevien ahdingon, ja se saa meidät tarkastelemaan, mitä voisimme saavuttaa tekemällä yhteistyötä ja ryhtymällä päättäväisiin toimiin – ja me todella ryhdymme toimiin. Toivommekin, että EU:n jäsenvaltiot ratifioivat pakollista työtä koskevaan ILO:n sopimukseen vuonna 2014 tehdyn pöytäkirjan!” (mg)

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän jäsenet valitsivat 14. joulukuuta Séamus Bolandin uudelleen suosionosoituksin ryhmän puheenjohtajaksi kahden ja puolen vuoden jatkokaudeksi. 

Séamus Boland toimii ryhmän puheenjohtajana toimikauden loppupuoliskon huhtikuusta 2023 syyskuuhun 2025. Irlantilainen Boland on ollut ryhmän puheenjohtajana lokakuusta 2020. Hän on maanviljelijä ja edustaa komiteassa maaseutu- ja yhteisökehitystä ajavaa järjestöä. Hän on ollut komitean jäsen vuodesta 2011.

Köyhyyden poistaminen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli köyhyyden kitkemisessä ovat läpikäyvänä tavoitteena myös hänen jatkokaudellaan.

”Köyhyys uhkaa nousta ennätyslukemiin covid-19-pandemian, ilmastonmuutoksen ja Ukrainan sodan aiheuttaman geopoliittisen myllerryksen seurauksena. Tämä vaikuttaa kaikkiin elämänaloihin ja estää saavuttamasta kestävää tulevaisuutta kaikille”, totesi Séamus Boland. ”Köyhyyden poistaminen on näin ollen puheenjohtajakauteni ensisijainen tavoite. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli köyhyyden torjunnassa: ne auttavat tuomaan esiin paikallisia huolenaiheita, määrittelemään paikallisia tarpeita ja löytämään paikallisia ratkaisuja. Tämä työ on ratkaisevan tärkeää kestävän kehityksen tavoitteen nro 1 saavuttamiseksi: äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi kaikkialta.”

Boland ehdottaa, että ryhmän työskentelyssä keskitytään vuonna 2023 seuraaviin painopistealueisiin:

• eurooppalaisten terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmien kestävyys
• ilmastonmuutos, energiaköyhyys ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät
• osaaminen, digitalisaatio ja muita heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät
• kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli Euroopan demokratian puolustamisessa ja vahvistamisessa
• nuorten voimaannuttaminen ja lasten suojeleminen.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä nimesi kokouksessaan myös ehdokkaita muihin komitean johtotehtäviin toimikauden 2020–2025 toiseksi puoliskoksi.

• Krzysztof Pater budjettiasioista vastaavaksi ETSK:n varapuheenjohtajaksi
• Baiba Miltoviča ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” ‑jaoston (TEN) puheenjohtajaksi
• Ioannis Vardakastanis ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -jaoston (ECO) puheenjohtajaksi
• Panagiotis Gkofas kvestoriksi.

Ehdokkaiden valinta vahvistetaan äänestyksessä komitean toimikauden puolivälin uudelleenjärjestäytymisistunnossa huhtikuussa 2023.

Lisätietoa: europa.eu/!mmX8NV (jk)