Suomen ensimmäinen, 170 vuotta toiminnassa ollut psykiatrinen sairaala ja suomalaisen mielenterveystyön symboli Lapinlahden sairaala seisoi vuonna 2013 tyhjillään ja unohdettuna, kun joukko mielenterveystoimijoita päätti kääriä hihansa ja ryhtyä toteuttamaan visiota rapistuneen kulttuuriperintökohteen muuttamisesta kaikille avoimeksi mielenterveyden, kulttuurin ja taiteen keskukseksi. Keskusta pyörittävän Pro Lapinlahti ‑yhdistyksen edustaja Siru Valleala kertoo, että Lapinlahden Lähde on nyt ennen kaikkea osallistava kohtaamispaikka, jossa stigmat ja ennakkoluulot jäävät keskuksen porteille ja kaikki voivat tuntea itsensä tervetulleiksi.

Mikä sai teidät ryhtymään hankkeeseen?

Vuonna 1841 rakennettu Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen psykiatrinen sairaala. Se seisoi vuonna 2013 tyhjillään, eikä Helsingin kaupungilla ei ollut suunnitelmia sen tulevaisuuden varalle. Kauniin puistomaiseman ympäröimä, kulttuuriperintöä huokuva historiallinen rakennuskokonaisuus painui unholaan ja ränsistyi. Murheellinen tilanne askarrutti joukkoa mielenterveystoimijoita, ja he alkoivat levittää sanaa visiostaan ja unelmistaan muuttaa Lapinlahden sairaala puistoineen kaikille avoimeksi mielenterveyden, kulttuurin ja taiteen keitaaksi.

Tällä tavoin sai alkunsa nykyisin Lapinlahden Lähteenä tunnettu keskus.  Sen toiminta pohjautuu alueen historialliseen ja arkkitehtoniseen merkitykseen Lapinlahden sydämessä ja on 170 vuotta jatkuneen mielenterveystyön innoittamaa. Painopiste on siirtynyt sairauksien hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla elämänalueilla. Lapinlahden Lähde on nykyään elävä esimerkki ajankohtaisesta leimautumisen vastaisesta työstä ja ajattelutavan muutoksesta myönteisyyden edistämisen suuntaan.

Lapinlahti oli aiemmin ollut psykiatrisen hoidon keulakuva ja paikka, jossa mielenterveyspalveluita kehitettiin jatkuvasti. Vielä sairaalan toiminnan aikaan vuonna 1988 perustetussa Pro Lapinlahti mielenterveysseurassa työskennelleet mielenterveystoimijat halusivat nyt kuitenkin perustaa mielenterveyden edistämiseen keskittyvän innovatiivisen keskuksen, jossa hyödynnetään kaikkea 2000-luvulla tarjolla olevaa tietoa. Tavoitteena oli luoda paikka, joka ilmentää konkreettista ajattelutavan muutosta mielisairauksien hoidosta mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Miten hankkeenne on otettu vastaan? Oletteko saaneet palautetta ihmisiltä, joita olette auttaneet?  Voitteko antaa jonkin esimerkin?

Aluksi haasteena oli saada ihmiset astumaan porteista sisään. Alue oli ollut suljettuna yleisöltä 170 vuoden ajan, kun sitä käytettiin psykiatrisena sairaalana, ja ihmisiä oli kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta huolimatta vaikea saada vakuuttuneiksi siitä, että he olivat tervetulleita tutustumaan alueeseen. Hitaasti mutta varmasti ihmiset alkoivat kuitenkin osallistua toimintaan ja tapahtumiin sekä auttaa innokkaasti niiden kehittämisessä, tehdä vapaaehtoistyötä ja kertoa ideoistaan. Taiteilijat ja esiintyjät ryhtyivät järjestämään Lapinlahden Lähteellä taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia, ja nykyään meillä on yli 400 tapahtumaa ja 50–60 taidenäyttelyä vuodessa. Lapinlahdesta on tullut kaikille avoin oleskelutila Helsingissä, ja siellä edistetään mielen hyvinvointia ja vähennetään yksinäisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vuoden jokaisena päivänä.

”Kun lähdin hankkeeseen mukaan, minusta oli aivan ihanaa, että sain olla täällä ja auttaa herättämään tämän paikan uudestaan eloon. – – Raskaat ajatukset ovat kaikonneet.” (Cresswell-Smith ym., 2022.)

Lapinlahtea pidetään nykyään erittäin turvallisena ja osallistavana paikkana – paikkana, jossa voi tuntea itsensä tervetulleeksi riippumatta elämäntilanteesta tai siitä, sattuuko olemaan hyvä vai huono päivä. Sillä että Lapinlahti on aiemmin toiminut psykiatrisena sairaalana, on merkitystä. Täällä saa olla haavoittuva, ja mielenterveysongelmiin suhtaudutaan kerrassaan ainutlaatuisen avoimella tavalla. Toimintamme pohjautuu vahvaan yhteisöllisyyteen, ja jokainen voi etsiä omia vahvuuksiaan turvallisessa ympäristössä. Leimautuminen ja syrjintä jäävät keskuksen porteille, ja olemme Lapinlahden Lähteellä ylpeitä siitä, että kaikki otetaan toimintaan mukaan.

Lapinlahden toimintaa on kehitetty yhteistyössä kohteen omistajan eli Helsingin kaupungin kanssa, ja tämä kehitystyö on ollut edellytys koko toiminnalle. Alueen tulevasta omistuksesta tehdään parhaillaan kauaskantoisia poliittisia päätöksiä, ja toivomme, että nykyisen toiminnan hyvät tulokset otetaan päätöksenteossa kaikilta osin huomioon.

Miten aiotte käyttää palkintorahat yhteisön hyväksi? Onko uusia hankkeita jo suunnitteilla?

Jatkamme toiminnan kehittämistä, jotta yhä useammat ihmiset pääsisivät osallistumaan siihen ja hyötymään siitä. Käynnistimme äskettäin erittäin mielenkiintoisen hankkeen, jolla pyritään parantamaan mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia ja jopa oikeuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Tarkemmin sanottuna tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään omat kulttuurisen ilmaisun keinonsa ja selvittämään, minkälainen kulttuuri ja taide edistää heidän henkistä hyvinvointiaan. Sievoinen palkintosumma, jonka saimme, käytetään tähän.

Millaiset yhteiset toimet ovat tarpeen mielenterveysongelmiin usein liittyvän leimautumisen vähentämiseksi? Voiko taiteella olla merkitystä mielenterveysongelmaisten ihmisten voimaantumisessa?      

On järjestettävä toimintaa, jonka yhteydessä kokemuksiltaan ja taustoiltaan erilaiset ihmiset voivat tavata toisiaan. Terveydentilasta tai elämänolosuhteista riippumaton toiminta johtaa ainutlaatuisiin kohtaamisiin ja mahdollistaa mielekkäiden yhteyksien syntymisen erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille. Mielenterveyden tutkiminen erilaisin keinoin, kuten taiteen avulla, on auttanut tiedostamaan ja ymmärtämään asioita paremmin. Taiteella on poikkeuksellinen kyky saattaa ihmisiä yhteen, ja se tarjoaa uusia keinoja jopa kipeiden asioiden käsittelyyn. Taide on ilmaisukanava, ja se avaa ihmisille mahdollisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kuulluksi tulemisen voima voi muuttaa ihmisen elämää ja käsitystä itsestään.