Miten talous reagoisi, jos varmistettaisiin yhteiset vähimmäisvaatimukset työttömyysvakuutuksille kaikkialla Euroopassa?

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Meneillään oleva covid-19-pandemia on muuttanut uhkaavan kriisin laajaksi taloudelliseksi taantumaksi, pudottanut bruttokansantuotetta eniten sataan vuoteen rauhan aikana ja vienyt miljoonia – työttömiä tai osa-aikaisia – työntekijöitä erilaisten tukijärjestelmien varaan. Vaikka sosiaalijärjestelmien tehtävänä on lieventää kriisin enimpiä vaikutuksia, niiden kyky varautua pandemian seurauksiin on yleensä yhtä huono kuin terveydenhuoltojärjestelmien, koska vuosia jatkuneet säästötoimet ovat heikentäneet niitä vuodesta 2008 lähtien.

Lisäksi työntekijöiden ja työpaikkojen suojelemiseksi toteutetut toimet ovat epätasapainoisia, koska epävarmoissa työsuhteissa olevat työntekijät jäävät usein perinteisten turvajärjestelmien ulkopuolelle. Tämä koskee esimerkiksi jakelualaan ja muihin ”uudenlaisiin työn muotoihin” liittyviä sopimuksia.

Työttömyysetuusjärjestelmä on hajanainen paitsi maiden sisällä, myös niiden välillä: etuuksien kestossa ja kattavuudessa sekä korvauksen osuudessa aiemmin saatuun palkkaan nähden on valtavia eroja. Työntekijät-ryhmän teettämässä tutkimuksessa analysoidaan, miten koko EU:n ja yksittäisten maiden talous reagoisi, jos kaikilla työttömyysetuusjärjestelmillä olisi samanlainen kattavuus, kesto ja korvaustaso, millä varmistettaisiin kaikille EU:ssa työskenteleville yhteinen vähimmäistaso. Tutkimuksessa hyödynnetään makrotaloudellista mallintamista ja tarkastellaan tätä hypoteesia vuoden 2008 kriisiä, koko talousarviosykliä ja mikä tällä hetkellä olennaisinta, pandemian aiheuttamaa taloudellista taantumaa ajatellen.

Tulokset osoittavat selvästi, että vaikutukset talouteen olisivat myönteisiä, etenkin silloin, jos ne yhdistyisivät muihin sosiaalipolitiikkoihin, joilla varmistettaisin työpaikkojen säilyminen ja vältettäisiin uusi talouden taantuma. Tutkimus kaikkine yksityiskohtineen löytyy seuraavasta linkistä.