Puheenjohtaja Jahier kritisoi EU:n neuvoston äskettäistä ehdotusta antaa jäsenvaltioiden hallituksille mahdollisuus käyttää veto-oikeutta tietyn maan uudistusohjelmiin paketin puitteissa. ETSK:n täysistunnossa talousasioista vastaavan komission jäsenen Paolo Gentilonin kanssa käydyssä keskustelussa Jahier sanoi, että koko komitea on ryhmittynyt Euroopan komission rinnalle.

Jahier’n mukaan komissio on kyennyt vastaamaan covid-19-kriisin haasteisiin ensinnäkin ryhtymällä varhaisiin toimenpiteisiin julkistalouden alijäämää ja valtiontukia koskevista säännöistä luopumiseksi ja ehdottamalla myöhemmin Next Generation EU -pakettia, jonka avulla otetaan käyttöön noin 5 biljoonaa euroa – mikä vastaa karkeasti viittä Marshall-suunnitelmaa – pandemian massiivisten seurausten torjumiseksi.

”Haluamme teidän tietävän, että koko ETSK on teidän, komission ja parlamentin rinnalla tässä kamppailussa hyvän sopimuksen saavuttamiseksi – sopimuksen, joka on haasteiden tasalla, jossa ei oteta vaarallisesti askeleita taaksepäin ja joka ennen kaikkea ei johda takaiskuihin, jotka voisivat singota EU:n tuhoisaan sosiaaliseen myllerrykseen kesän jälkeen”, Jahier sanoi komissaari Gentilonille.

Gentiloni korosti, että covid-19-kriisillä on valtava taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus ja että se aiheuttaa suurimman taloudellisen sokin sitten suuren laman. ”Yhteiskuntiemme selviytymiskyky ja arvomme säilyvät ensisijaisena puolustuslinjanamme virusta ja kriisiä vastaan. On ratkaisevan tärkeää varmistaa vahva elpyminen kriisistä.”

Hän jatkoi sanoen, että ”taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen puute EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä uhkaa Euroopan yhdentymishankkeen poliittista kestävyyttä. Jotta varmistetaan kestäväpohjainen talouden elpyminen ja kyetään selviytymään tulevista häiriöistä ja vahvistetaan lähentymistä EU:ssa, tarvitsemme nyt kipeämmin kuin koskaan merkittäviä investointeja ja uudistuksia.”

Jahier toisti aiemmassa lausumassa esiin tuomansa voimakkaan kritiikin niitä vastaehdotuksia kohtaan, jotka neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oli äskettäin esittänyt tehdäkseen paketista hyväksyttävän valtion- ja hallitusten päämiehille, erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen määrärahaleikkausten ja paketin hallinnoinnin osalta.

Vaikka kyse on absoluuttisesti mitattuna hyvin pienestä vähennyksestä, EU:n vuosien 2020–2024 monivuotisen kokonaistalousarvion ehdotettu supistaminen komission toukokuussa 2020 ehdottamasta 1 100 miljardista eurosta 1 074,3 miljardiin euroon olisi kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n talousarvioon tehty reaalimääräinen leikkaus. Sillä olisi vaikutuksia EU:n keskeisiin rahastoihin kehityksessä jälkeen jääneiden maiden ja alueiden auttamiseksi. Jahier painotti ennen kaikkea, että siitä tulisi lähtökohta tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäville neuvotteluille, mikä veisi EU:n rakenteellisten toimien talousarvion vaaralliselle tielle, jolla tavoitetaso laskisi jatkuvasti.

ETSK suhtautui vieläkin kriittisemmin ehdotukseen jakaa paketin hallinnointi komission (monivuotinen rahoituskehys) ja jäsenvaltioiden hallitusten (Next Generation EU -väline) välillä. Tämä tarkoittaisi siirtymistä yhdennetystä hallinnoinnista, joka antaa komissiolle mahdollisuuden vaikuttaa vahvistettuun talousarvioon, ainakin kahteen osaan jakautuneeseen talousarvioon.

Jahier’n mukaan vielä tätäkin huolestuttavampi oli edellisiltainen ehdotus antaa yksittäisille maille veto-oikeus viimeisenä keinona kutsumalla koolle EU:n valtiovarainministerien ylimääräinen kokous, mikäli ne vastustavat tietyn jäsenvaltion ehdottamia uudistuksia paketin puitteissa. Tämä, hän sanoi, merkitsisi EU:n talousarvion lopullista, rakenteellista jakautumista, joka olisi vaarallista ja joka ei olisi hyväksyttävissä.

Toinen polttava kysymys, josta ETSK:n täysistunto oli kiinnostunut keskustelemaan komissaari Gentilonin kanssa, koski edellispäiväistä Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä mitätöidä Euroopan komission vuonna 2016 tekemä päätös, joka olisi pakottanut Irlannin vaatimaan takaisin 13 miljardia euroa takautuvina veroina Applelta.

ETSK on tukenut komission pyrkimyksiä saada suuret teknologiayritykset maksamaan enemmän veroja ja näin korjata räikeä epäoikeudenmukaisuus. Jahier myös ilmaisi arvostavansa komission edellisenä päivänä esittämiä ehdotuksia jäsenvaltioiden välisen sopimattoman ja kestämättömän verokilpailun lopettamiseksi.

Kysyttäessä Gentilonilta digitaalitalouden verotuksen edistymisestä hän kertoi pääpiirteissään neuvottelujen etenemisestä sellaisen maailmanlaajuisen tai – tämän ollessa mahdotonta – EU:n laajuisen sopimuksen saavuttamiseksi, joka antaisi EU:lle kipeästi kaivattuja omia varoja.

”Haluan olla hyvin selkeä”, Gentiloni sanoi. ”Poliittisten, teknisten ja kansainvälisten ongelmien vuoksi helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. On kuitenkin jotain hyvin myönteistä: tämänsuuntaiset vaatimukset yleisen mielipiteen, Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja sidosryhmien taholta ovat yhä voimakkaampia. Meille tarjoutuu lisäksi mahdollisuus sen ansiosta, että jäsenvaltiot ymmärtävät, että komissiolla on oltava enemmän omia varoja tämän yhteisen velan takaisinmaksamiseksi.”

Paolo Gentiloni totesi vielä: ”Kyllä, meillä on todellakin oltava enemmän omia resursseja Next Generation EU -elpymisvälineen onnistumisen varmistamiseksi. Euroopan unionin kokemus nimittäin osoittaa, että kyseessä on aivan poikkeuksellinen aloite. Kyse ei ole pysyvästä järjestelystä, mutta jos se toimii, jos se johtaa hyviin investointeihin, jos se auttaa nykyaikaistamaan talouttamme ja jos pystymme lisäämään omia varoja tämän velan maksamiseksi takaisin, voin vakuuttaa, että kuten aina EU:ssa, tämä on ennakkotapaus, johon tukeudutaan tulevaisuudessa, kun ilmenee uusi kriisi tai kun on saavutettava uusi yhteinen tavoite.” (dm)