Tekoäly: 18 % maailman huippututkijoista on eurooppalaisia, mutta vain 10 % työskentelee Euroopassa

Osuuden nosti esille Maailman talousfoorumin edustaja Jayant Narayan, kun hän osallistui Euroopan talous- ja sosiaalikomitean heinäkuun täysistunnossa käytyyn tekoälyaiheiseen keskusteluun. Hän totesi, että pärjätäkseen kilpailussa Euroopan tulee investoida keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin sellaisen ekosysteemin luomiseksi, jossa tekoälyä voidaan kehittää menestyksekkäästi.

ETSK:n viimeisessä täysistunnossa ennen kesätaukoa keskusteltiin Maailman talousfoorumin Global AI Action Alliance -hankkeen vetäjän Jayant Narayanin kanssa aiheesta ”Tekoäly ja todelliset arvot: digitaalinen tulevaisuutemme”.

Mitä tulee tekoälyn käyttöönoton haasteisiin pk-yrityksissä, markkinoille on alkanut tulla uusia ratkaisuja, kuten kooditon tekoäly, jonka avulla yritykset ja yksityishenkilöt voivat kehittää tekoälyratkaisuja, vaikka omilla palkkalistoilla ei olisikaan varsinaisia datatieteilijöitä. Jayant Narayan korosti kuitenkin, ettei tämä poista kaikkia ongelmia. Lisäksi on varmistettava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, että pk-yritykset kykenevät kehittämään omaa paikallista kapasiteettiaan tekoälyn käyttöönottamiseksi. Muun muassa osaaminen on tässä keskeisellä sijalla, ja tekoälyn ja datatieteen alalla sen kartuttaminen vie aikaa. Rahoituksella ja innovoinnin tukemisella on prosessissa suuri merkitys.

Kun Narayanilta kysyttiin, miksi Eurooppa on jäljessä Yhdysvalloista ja Kiinasta, hän vastasi, että syitä on monia mutta julkiselta vallalta saatu tuki ja rahoitus on ollut erittäin tärkeä tekijä. Näin oli Piilaakson syntyaikoina ja näin on myös nyt, kun Yhdysvalloissa on hyväksytty puoluerajat ylittävästi ”Innovation and Competition Act”, jonka puitteissa tullaan käyttämään 250 miljardia dollaria teknologian ja innovoinnin kehittämiseen.

”Tällä rahoituksella luodaan markkinat, joille myös suurin osa Euroopan johtavista tutkijoista ja datatieteilijöistä päätyy, eikä kyse ole lyhytjänteisestä ratkaisusta vaan pikemminkin keskipitkän ja pitkän aikavälin visiosta sellaisen ekosysteemin luomiseksi, jossa ei vain luoda paikallista lisäarvoa vaan hankitaan itselle myös johtoasema.” Puhuja mainitsi, että tuoreiden selvitysten mukaan 18 % maailman parhaista tekoälytutkijoista on eurooppalaisia mutta vain 10 % myös työskentelee Euroopassa.

Narayan pohti lisäksi kysymystä tekoälystä ja kansalaisyhteiskunnasta sekä siitä, hyödyttääkö tekoälykehitys aidosti kaikkia ihmisiä vai vain tiettyjä ryhmiä.

Narayan viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan Amazon on saanut viime aikoina 30–40 % tuloistaan tekoälypohjaisten kuluttajasuositusten kautta, ja korosti, että tekoäly on todellakin läsnä vähän kaikkialla, minkä vuoksi varmatoimisuus, selitettävyys, luottamus ja läpinäkyvyys ovat niin keskeisellä sijalla. Selitettävyyden ja turvallisuuden alalla on edistytty mutta niin pitkälle vietyjen ratkaisujen avulla, että ne eivät todennäköisesti ole kaikkien ulottuvilla.

Erilaisia periaatteita on kyllä runsaasti, mutta puhuja piti suurimpana huolena sitä, toteutuvatko ne käytännössä ja turvataanko kansalaisyhteiskunnan edut. Hän arveli, että täytäntöönpanoa voitaisiin edistää yhdistelemällä julkista sääntelyä ja alan toimijoiden omia säännöstöjä. Toimialan ja sääntelyviranomaisten välisen vuoropuhelun avulla voitaisiin saada aikaan kehitystä ja päästä mahdollisesti siihen pisteeseen saakka, että alalla ryhdytään toimiin vapaaehtoispohjalta.