ETSK info

Osuuden nosti esille Maailman talousfoorumin edustaja Jayant Narayan, kun hän osallistui Euroopan talous- ja sosiaalikomitean heinäkuun täysistunnossa käytyyn tekoälyaiheiseen keskusteluun. Hän totesi, että pärjätäkseen kilpailussa Euroopan tulee investoida keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin sellaisen ekosysteemin luomiseksi, jossa tekoälyä voidaan kehittää menestyksekkäästi.

ETSK:n viimeisessä täysistunnossa ennen kesätaukoa keskusteltiin Maailman talousfoorumin Global AI Action Alliance -hankkeen vetäjän Jayant Narayanin kanssa aiheesta ”Tekoäly ja todelliset arvot: digitaalinen tulevaisuutemme”.

Mitä tulee tekoälyn käyttöönoton haasteisiin pk-yrityksissä, markkinoille on alkanut tulla uusia ratkaisuja, kuten kooditon tekoäly, jonka avulla yritykset ja yksityishenkilöt voivat kehittää tekoälyratkaisuja, vaikka omilla palkkalistoilla ei olisikaan varsinaisia datatieteilijöitä. Jayant Narayan korosti kuitenkin, ettei tämä poista kaikkia ongelmia. Lisäksi on varmistettava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, että pk-yritykset kykenevät kehittämään omaa paikallista kapasiteettiaan tekoälyn käyttöönottamiseksi. Muun muassa osaaminen on tässä keskeisellä sijalla, ja tekoälyn ja datatieteen alalla sen kartuttaminen vie aikaa. Rahoituksella ja innovoinnin tukemisella on prosessissa suuri merkitys.

Kun Narayanilta kysyttiin, miksi Eurooppa on jäljessä Yhdysvalloista ja Kiinasta, hän vastasi, että syitä on monia mutta julkiselta vallalta saatu tuki ja rahoitus on ollut erittäin tärkeä tekijä. Näin oli Piilaakson syntyaikoina ja näin on myös nyt, kun Yhdysvalloissa on hyväksytty puoluerajat ylittävästi ”Innovation and Competition Act”, jonka puitteissa tullaan käyttämään 250 miljardia dollaria teknologian ja innovoinnin kehittämiseen.

”Tällä rahoituksella luodaan markkinat, joille myös suurin osa Euroopan johtavista tutkijoista ja datatieteilijöistä päätyy, eikä kyse ole lyhytjänteisestä ratkaisusta vaan pikemminkin keskipitkän ja pitkän aikavälin visiosta sellaisen ekosysteemin luomiseksi, jossa ei vain luoda paikallista lisäarvoa vaan hankitaan itselle myös johtoasema.” Puhuja mainitsi, että tuoreiden selvitysten mukaan 18 % maailman parhaista tekoälytutkijoista on eurooppalaisia mutta vain 10 % myös työskentelee Euroopassa.

Narayan pohti lisäksi kysymystä tekoälystä ja kansalaisyhteiskunnasta sekä siitä, hyödyttääkö tekoälykehitys aidosti kaikkia ihmisiä vai vain tiettyjä ryhmiä.

Narayan viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan Amazon on saanut viime aikoina 30–40 % tuloistaan tekoälypohjaisten kuluttajasuositusten kautta, ja korosti, että tekoäly on todellakin läsnä vähän kaikkialla, minkä vuoksi varmatoimisuus, selitettävyys, luottamus ja läpinäkyvyys ovat niin keskeisellä sijalla. Selitettävyyden ja turvallisuuden alalla on edistytty mutta niin pitkälle vietyjen ratkaisujen avulla, että ne eivät todennäköisesti ole kaikkien ulottuvilla.

Erilaisia periaatteita on kyllä runsaasti, mutta puhuja piti suurimpana huolena sitä, toteutuvatko ne käytännössä ja turvataanko kansalaisyhteiskunnan edut. Hän arveli, että täytäntöönpanoa voitaisiin edistää yhdistelemällä julkista sääntelyä ja alan toimijoiden omia säännöstöjä. Toimialan ja sääntelyviranomaisten välisen vuoropuhelun avulla voitaisiin saada aikaan kehitystä ja päästä mahdollisesti siihen pisteeseen saakka, että alalla ryhdytään toimiin vapaaehtoispohjalta.

ETSK ehdotti lausunnossaan ”Kohti nuorten järjestelmällistä osallistamista ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevaan EU:n päätöksentekoon” ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevia nuorten pyöreän pöydän keskusteluja, joita se isännöisi yhdessä Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja nuorisojärjestöjen kanssa.

Komissio piti aloitetta tervetulleena ja hyödyllisenä välineenä, jonka avulla voidaan vahvistaa ETSK:n neuvoa-antavaa roolia ja antaa nuoremmalle sukupolvelle mahdollisuus esittää näkemyksiään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta. Ensimmäinen kokous, johon osallistui 11 nuorten edustajaa, järjestettiin 13. heinäkuuta 2021. Kokouksessa oli mukana myös komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

”Teidän ansiostanne ihmiset ovat tietoisempia siitä, että tarvitaan pikaisia toimia. Meidän kaikkien on tehtävä lujasti työtä ja hyväksyttävä se, että tämä työ hyödyttää pikemminkin tulevia sukupolvia kuin meitä itseämme. Jotkut teistä saattavat olla sitä mieltä, ettemme tee tarpeeksi, mutta lupaan yrittää kaikkeni, ja toivon mukaan voimme löytää yhteisen perustan toimissamme hyvän asian puolesta”, korosti varapuheenjohtaja Timmermans.

Kokouksessa nuoret edustajat esittivät Frans Timmermansille Generation Climate Europe -koalition ja Euroopan nuorisofoorumin aloitteesta laaditun asiakirjan, johon sisältyi konkreettisia ehdotuksia liittyen EU:n talousjärjestelmään sekä luonnonvarojen hallinnointiin ja edistymisindikaattoreihin EU:ssa.

ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan sanoi: ”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus korjata systeemistä eriarvoisuutta ja lopettaa kestämättömät käytännöt. Nuoret tarvitsevat kuitenkin tukea. Aktivismi edellyttää kannustusta, vahvistusta ja riittävää tilaa EU:n poliittisella areenalla. Vuoropuhelu on arvokasta vain, jos se johtaa toimintaan. Ryhtykäämme siis toimiin!” (mr)

Taloudellinen vauraus, ympäristönsuojelu ja ihmisten hyvinvointi voivat kulkea ja niiden on kuljettava käsi kädessä. Tämä oli ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin keskeinen viesti ETSK:n täysistunnossa 7. heinäkuuta 2021 käydyssä keskustelussa aiheesta Covid-kriisin jälkeinen talous kaikille – kohti hyvinvointitaloutta?.

Christa Schwengin mukaan meidän on vastedes ilman muuta seurattava ja arvioitava seikkoja, jotka ulottuvat BKT:tä laajemmalle: ”Sellaisilla seikoilla kuin terveys, luonnonympäristö, koulutus, innovointivalmius ja yhteisöt on keskeinen merkitys”.

Christa Schweng viittasi ”hyvinvointimalliin, johon sisältyy mahdollisuus sosiaaliseen edistykseen globaalilla tasolla” vuoteen 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta, ja lisäsi: ”EU tarvitsee nyt kattavaa strategiaa, ja ETSK on valmis tukemaan pohdintoja covid-kriisin jälkeisen talouden perustasta. Tällaisen talouden on hyödytettävä kaikkia, ja siihen on sisällyttävä uusia taloudellisen suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen indikaattoreita, joiden avulla voidaan saada kattava kuva ihmisten hyvinvoinnista.”

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston (NAT) puheenjohtaja ja aihetta Tarvitsemamme kestävä talous käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Peter Schmidt korosti, että hyvinvointitalous perustuu ihmisten palvelemiseen ja että EU:n on käytettävä hyväkseen pandemian tarjoamaa tilaisuutta pohtia heikkouksiamme ja tehdä ehdotuksia. (mp)

Toimivalla varainhankintastrategialla on keskeinen merkitys, kun kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta kerätään varoja Euroopan unionin elpymistä varten. Komitea korostaa heinäkuun täysistunnossa hyväksymässään Judith Vorbachin laatimassa lausunnossa, että NextGenerationEU-välineen sujuva täytäntöönpano edellyttää järkevää ja kestävää rahoitusta sekä vakaalla pohjalla olevaa riskinhallintaa ja alhaisia lainanottokustannuksia.

Judith Vorbach totesi täysistuntokeskustelussa, että ”NextGenerationEU-välineeseen liittyvä lainanotto on hoidettava demokraattisen valvonnan alaisuudessa ja legitiimillä ja avoimella tavalla. On yleisen edun mukaista huolehtia siitä, että varainhankintastrategia on toimiva ja rahoitus sen myötä vakaata ja kestävää ja että riskienhallinta on vankkumatonta, luottokelpoisuus on erittäin hyvä ja lainanottokustannukset ovat alhaiset. Aivan erityisesti tämä on kansalaisyhteiskunnan etujen mukaista, sillä markkinariskit jäävät viime kädessä sen kannettaviksi.”

ETSK pitää hyvänä uutisena, että Euroopan komissio aikoo vahvistaa osaamistaan ja henkilöresurssejaan pystyäkseen järjestämään NextGenerationEU-välineen varainhankinnan. Koska järkevä varainhankinta on hyvin tärkeää yleisen edun kannalta, komission tulee hallinnoida varainhankintastrategiaa suoraan eikä ulkoistaa hallinnointia. ETSK kehottaa huolehtimaan rekrytointien yhteydessä sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta.

Komitea kehottaa lisäksi perustamaan neuvoa-antavan lautakunnan, jossa ovat edustettuina komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta. (mp)

Komission uusimmissa lasten oikeuksia koskevissa aloitteissa kehotetaan EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjiä ponnistelemaan kaikkien EU:ssa kasvavien lasten yhteisen edun hyväksi. ETSK kannattaa molempia esitettyjä aloitteita, joilla pyritään kunnianhimoisen ja rohkean toimintamallin turvin varmistamaan, ettei yhdenkään lapsen tarvitse kohdata elämässään syrjintää.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on antanut tukensa lasten oikeuksia koskevalle EU:n strategialle ja ehdotukselle neuvoston suositukseksi oikeudellisesti sitovan EU:n lapsitakuun perustamisesta. ETSK uskoo, että näiden aloitteiden toteuttaminen tukee unioni- ja jäsenvaltiotason tason ponnisteluja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lapsiköyhyyden vähentämiseksi.

Heinäkuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa eurooppalaisesta lapsitakuusta ETSK korostaa, että lasten köyhyyden ja puutteen, syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta edellyttää koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa, joka kattaa koko yhteiskunnan ja jolla varmistetaan, että lasten oikeudet otetaan huomioon kaikissa eri toimintapolitiikoissa ja että näillä politiikoilla on voimaannuttavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia lasten terveyteen ja hyvinvointiin.

”Joka neljäs lapsi EU:ssa kasvaa köyhyysvaarassa. Tätä ei voida hyväksyä. Tarvitaan vahvaa politiikkaa ja vankkoja oikeudellisia puitteita, jotta usein sukupolvesta toiseen jatkuva huono-osaisuuden kierre saadaan katkaistua ja suuntaus käännettyä. Meidän on asetettava kunnianhimoinen tavoite ja pyrittävä vuoteen 2030 mennessä nostamaan köyhyydestä kaikki lapset eikä vain viisi miljoonaa lasta, mikä on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nykyinen köyhyydentorjuntatavoite”, lausunnon esittelijä Kinga Joó totesi.

”Lapsiin on kiinnitettävä huomiota yhteiskunnan kaikilta tasoilta, ja heidän oikeuksiensa vahvistamisen olisi oltava yksi EU:n prioriteeteista. Tarvitsemmekin osallistavaa, monialaista ja intersektionaalista strategiaa, todellista yhdenvertaisuuteen pohjautuvaa politiikkaa yhtäläisten mahdollisuuksien ja osallisuuden takaamiseksi kaikille lapsille heidän elinoloistaan riippumatta”, lausunnon toinen esittelijä Maria del Carmen Barrera Chamorro sanoi.

Eurostatin vuoden 2019 tietojen mukaan 18 miljoonaa lasta eli 22,2 prosenttia lapsista EU:ssa kasvoi köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. ETSK:n mielestä digitaalisesta köyhyydestä ja energiaköyhyydestä on niin ikää haittaa lapsille ja myös niihin olisi puututtava lapsitakuun avulla. Keskimäärin 5,4 prosenttia kouluikäisistä lapsista Euroopassa asuu kotitalouksissa, joissa ei ole tietokonetta tai internetyhteyttä. Noin 25 prosenttia eurooppalaisista taas asuu energiaköyhissä kotitalouksissa, ja tälläkin on vaikutusta lasten elämänlaatuun ja terveyteen.

Jotta Euroopan lapset saadaan nostettua köyhyydestä, ETSK suosittaa, että kaikki jäsenvaltiot osoittavat vähintään 5 prosenttia ERS+-rahoituksesta tähän tarkoitukseen. Uuden asetuksen mukaan ainoastaan niiden jäsenvaltioiden, joissa lasten köyhyysaste on EU:n 23,4 prosentin keskiarvoa korkeampi, on varattava tämä prosenttiosuus ESR+-varoistaan lapsiköyhyyden torjuntaan. Tähän mennessä näin on tehnyt vain 11 maata.(II)

Ihmisten tulisi pystyä käyttämään matkapuhelimiaan paikalliseen hintaan kaikkialla EU:n alueella, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa verkkovierailusääntöjen tarkistamisesta äskettäin antamassaan lausunnossa.

Yksi hinta-alue, jolla kaikki kuluttajat, joilla on puhelinliittymä Euroopassa, voivat soittaa ja käyttää dataa ”paikalliseen” hintaan samalla nopeudella ja samaa infrastruktuuria hyödyntäen riippumatta soittajan tai puhelun vastaanottajan maasta: tämä on ETSK:n mielestä tavoite, johon EU:n tulisi pyrkiä verkkovierailupalvelujen sääntelyssä.

Komitea pitää Euroopan komission ehdottamaa verkkovierailuasetuksen tarkistamista ja sen päämääriä myönteisenä askeleena oikeaan suuntaan mutta katsoo, että tavoite olisi asetettava korkeammalle.

”Komission ehdotus perustuu ajatukseen, että verkkovierailupalveluja tulisi tarjota samoin ehdoin kuin kotimaassa, ilman minkäänlaisia käyttörajoituksia. Tämä on hyvä ehdotus”, heinäkuun täysistunnossa hyväksytyn ETSK:n lausunnon esittelijä Christophe Lefèvre totesi. ”Komitea katsoo kuitenkin, että meidän tulisi mennä sopimusehtoja pitemmälle ja varmistaa, ettei ihmisten tarvitse Euroopassa liikkuessaan maksaa mobiiliviestinnästään enempää kuin kotimaassaan.”

ETSK:n mielestä ei myöskään riitä, että säädetään, että jos toisen jäsenvaltion verkossa on saatavilla samanlaatuisia palveluja tai vastaavia nopeuksia, kyseisen maan operaattorin ei pitäisi tarkoituksellisesti tarjota heikompilaatuista verkkovierailupalvelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kuluttajilla on kotonaan 4G-yhteys, heidän ei pitäisi joutua verkkovierailun aikana käyttämään 3G-verkkoa, jos kohdemaassa on 4G saatavilla.

Osa ongelmaa on heikko paikallinen infrastruktuuri, minkä vuoksi EU:n tulisi myös olla valmis investoimaan infrastruktuuriin olemassa olevien puutteiden korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei EU:sta löydy enää katvealueita eli alueita, joilla laajakaistaverkon kattavuus on riittämätön. Katvealueista monet sijaitsevat maaseudulla ja vähentävät uusien asukkaiden ja yritysten halukkuutta asettautua sinne.

Lisäksi ETSK painottaa tarvetta vaatia, että kuluttajien suojelemiseksi yllätyksellisen suurilta laskuilta, heille on lähetettävä toistuvia varoituksia. Kun kulutusraja on lähestymässä, operaattorin olisi lähetettävä uusi varoitus kuluttajalle aina, kun ensimmäisen kulutusrajan mukainen määrä on jälleen kulutettu, ennen kaikkea jos on kyse samasta puhelusta tai datankäyttökerrasta.

Lopuksi ETSK nostaa esiin kohtuullista käyttöä koskevan kysymyksen. Kaikissa matkaviestintäsopimuksissa mainitaan kohtuullinen käyttö verkkovierailun yhteydessä, ja ETSK pitää valitettavana, ettei asetuksessa määritellä sitä. Ihmiset ovat covid-19-pandemian myötä tukeutuneet vahvasti verkkotoimintaan, ja kohtuullinen käyttö on saanut aivan uuden merkityksen. Ajatellaanpa vaikka Erasmus-opiskelijaa, joka etäopiskelee ulkomailla Teamsin, Zoomin tai jonkin muun alustan välityksellä. Tämä kuluttaa paljon dataa, ja kuukausittainen yläraja tulee nopeasti vastaan. Kohtuullisuus tarkoittaisi sitä, että ihmisillä olisi tällaisessa tilanteessa oleskelumaassaan sama kulutusraja kuin kotimaassaan. (dm)

Komission julkistamassa uudessa kauppapolitiikassa ehdotetaan sitovia periaatteita, joilla tuetaan EU:n sisä- ja ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi Maailman kauppajärjestön uudistaminen on välttämätöntä tulevien sukupolvien tarpeisiin vastaamiseksi.

”Jotta sidosryhmät sitoutuisivat paremmin kauppapolitiikkaan, meillä on oltava selkeä lähestymistapa, joka perustuu avoimuuteen ja määrätietoisuuteen, sillä kansainvälisen kaupan luonne on muuttumassa”, totesi kauppapolitiikan tarkistuksesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä Timo Vuori.

Euroopan on aika luopua naiivista ajattelusta ja suhtautua määrätietoisemmin EU:n arvojen ja kauppasitoumusten puolustamiseen yksipuolisesti. Kun WTO:lla ei ole mahdollisuuksia toimia tai saavuttaa haluttuja tuloksia, EU:n pitäisi pystyä turvautumaan monenlaisiin vapaakauppasopimuksiin, joissa otetaan huomioon EU:n periaatteet ja kansainväliset vaatimukset, joita noudatetaan yhdessä johtavien ja nousevien talouksien kanssa kansainvälisen kaupan alalla.

”Kaikissa toimissa on pidettävä mielessä monenvälisyys ja WTO:n uudistaminen”, sanoi lausunnon toinen esittelijä Christophe Quarez.

ETSK on samaa mieltä siitä, että WTO:n uudistaminen on ensisijaisen tärkeää. EU:n on siksi johdettava kunnianhimoista WTO:n uudistusta murtamalla kaupan sosiaalisiin ja ympäristönäkökohtiin liittyviä tabuja.

Kauppapolitiikka ihmisten palveluksessa

ETSK kannattaa kauppapoliittista ohjelmaa, jolla vastataan sidosryhmien huoliin. Siinä ei kuitenkaan pohdita asianmukaisesti, miten voitaisiin lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista.

Komitea korostaa tarvetta tehdä jatkuvaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa, että kauppapolitiikka tuo lisäarvoa ihmisten arkeen.

Kansalaisyhteiskunnasta on tehtävä aktiivinen kauppapolitiikan kumppani, joka osallistuu toimiin kaupan välineiden ja sopimusten laatimisesta aina niiden seurantaan saakka.

ETSK kannattaa vahvasti EU:n aktiivista roolia maailmanlaajuisten sääntöjen muotoilussa niin, että kaupasta tulee pohjaltaan kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa ja se tuo vaurautta ja turvallisuutta paitsi liikekumppaneille myös valtioille ja niiden kansalaisille. (at)

Argentiinan talous- ja sosiaalineuvoston ja ETSK:n ensimmäistä kokousta, jonka järjestäjänä oli REX-jaosto, johtivat ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng ja Argentiinan talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtaja Gustavo Beliz.

Argentiinan talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtaja Gustavo Beliz loi avauspuheenvuorossaan katsauksen äskettäin perustetun talous- ja sosiaalineuvoston sataan ensimmäiseen päivään ja sanoi:

”Talous- ja sosiaalineuvosto tuo yhteen näkemyksiltään ja myös ideologioiltaan sekä elämänkokemuksiltaan ja sosiaalisilta taustoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Tämä monimuotoisuus on suurin voimavaramme. Toimintamme ensimmäistä sataa päivää ovat leimanneet suuri kunnioitus ja sitoutuminen työhön ja haluamme jatkaa samassa hengessä yhdessä ETSK:n kanssa. Olemmekin erittäin tyytyväisiä tähän yhteistyömahdollisuuteen.”

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng onnitteli Argentiinaa päätöksestä perustaa elin, joka antaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään ja esittää poliittisia ehdotuksia. ”Olemme iloisia siitä, että Argentiina on perustanut talous- ja sosiaalineuvoston, joka keskittyy tärkeisiin kysymyksiin, kuten sosiaaliseen osallisuuteen, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen, työhön, innovatiiviseen demokratiaan ja elintarviketurvaan. Argentiina on maa, jonka kanssa meillä on monia yhteisiä arvoja ja intressejä ja ymmärrys siitä, miten tärkeää kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on.”

Kokoukseen osallistui yli 90 eri aloja edustavaa jäsentä molemmista elimistä ja siinä käytiin vilkkaita keskusteluja erilaisista kysymyksistä ja strategioista. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen painopisteitä, EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, tulevaisuuden koulutusta ja työpaikkoja sekä uusien teknologioiden vaikutuksia työmarkkinoihin.

Molemmat osapuolet korostivat talous- ja sosiaalineuvostojen merkitystä yhteisymmärryksen luomisessa ja ratkaisujen löytämisessä yhteiskunnallisiin ongelmiin sekä niiden toimintamallia, joka perustuu vankasti osallistavaan demokratiaan. (at)

Osaamiskumppanuuksien luominen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa on keskeinen keino hallita muuttoliikettä. Euroopan on siirrettävä muuttoliikepolitiikan ulkoisen ulottuvuuden painopistettä ja tehtävä siitä osa laajempaa geopoliittista ja geotaloudellista ohjelmaa, jolle annetaan sille kuuluva asema muiden politiikkojen joukossa.

”Puhumme tänään siitä, miten geopolitiikka on yhteydessä muuttoliikkeeseen. Seuraava merkittävä muuttovirta Eurooppaan tulee Afrikasta,” REX-jaoston puheenjohtaja Dimitris Dimitriadis painotti heinäkuussa 2021 pidetyssä kokouksessa.

Vuoden 2020 tammikuussa EU:n 447 miljoonasta asukkaasta arviolta 23 miljoonaa eli 5 prosenttia oli kolmansien maiden kansalaisia.

Vaikka uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa kannustetaan edelleen osaamiskumppanuuksiin lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden kanssa, vaikuttaa siltä, että niiden tehokkaalle täytäntöönpanolle on olemassa esteitä.

Egmont-instituutin Eurooppa-asioiden ohjelman johtaja Jean-Louis De Brouwer kommentoi, että todennäköisesti kyse on siitä, että uuteen sopimukseen ei luoteta eikä sitä kohtaan tunneta solidaarisuutta.

Espanjan pakolaiskomissiota (CEAR) edustava Estrella Galán totesi lisäksi, että muuttoliike- ja turvapaikka-asiat lankeavat maahantulomaiden vastuulle ja niitä tulisi käsitellä oikeasuhteisemmin jaetun vastuun ja solidaarisuuden pohjalta.

Afrikassa tehtävä kehitysyhteistyö voi pysäyttää laittoman muuttoliikkeen

Myönteinen panos ilmastonmuutokselle alttiin Afrikan kehitykseen voisi tuoda sosiaalista, poliittista ja taloudellista vakautta.

Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan ensimmäisen varapuheenjohtajan Pierrette Herzberger‑Fofanan mukaan ”kehitysyhteistyöpolitiikka kytkeytyy erottamattomasti muuttoliikkeeseen”.

Kansainvälisen osuustoimintaliiton (ICA) Afrikan edustaja Chiyoge B. Sifa piti lisäksi erityisen merkittävänä ICA:n ja EU:n välistä kumppanuutta, jolla on tärkeä rooli pyrittäessä vähentämään nuorten halua lähteä Välimeren reiteille. (at)

EU:n uusi strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on ratkaisevan tärkeä pyrittäessä saavuttamaan ilmastoneutraalius- ja selviytymiskykytavoitteet vuoteen 2050 mennessä. Euroopan kansalaisyhteiskunta tukee voimakkaasti komission sitoutumista toimiin, joilla vahvistetaan ilmastokestävyyttä, parannetaan sietokykyä sekä estetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja valmistaudutaan niihin.

ETSK painottaa heinäkuun täysistunnossa uudesta strategiasta antamassaan lausunnossa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa olevan olennaisen tärkeää, että tasapuolisuus on keskeisessä asemassa ja että suojellaan eurooppalaisten, etenkin muita heikommassa asemassa olevien elämää ja toimeentuloa, niin ettei ketään jätetä jälkeen.

ETSK korostaakin tarvetta painottaa yhtä lailla sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen että siihen sopeutumisen rahoittamista sekä erityisiä sopeutumista koskevia suuntaviivoja, seurantavälineitä, vertailuarvoja ja indikaattoreita. Tällaiset välineet auttavat lisäämään avoimuutta ja arvioimaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistymistä samalla kun kehitetään paikallisia, alueellisia ja kansallisia valmiuksia.

EU:n elpyessä biotalous ja siirtyminen kiertotalouteen ovat keskeisiä ja konkreettisia keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

”EU:n on edelleen luotava ja tuettava sellaisia innovoinnin, investointien ja kaupan edellytyksiä, jotka vahvistavat kestävää kehitystä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja siitä aiheutuvien kustannusten on myös oltava olennainen osa EU:n teollisuusstrategiaa”, totesi ETSK:n lausunnon esittelijä Dimitris Dimitriadis.

Jotta EU:sta voisi tulla globaali esikuva kestävän rahoituksen alalla, komission olisi pidettävä tavoitteet korkealla ja noudatettava tieteellisen tiedon ja teknologianeutraaliuden periaatteita myös EU:n kestävyysluokitusjärjestelmässä. (mr)

Vesi- ja maaliikennemuotoja yhdistelevä tavaroiden kuljetus helpottuu Euroopassa heti, kun intermodaalisuuteen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Komitea toteaa heinäkuun täysistunnossa hyväksymässään, Stefan Backin laatimassa lausunnossa, että yhteentoimivuuden ja infrastruktuurin puutteet haittaavat integroidun tavaraliikenteen kehitystä merkittävästi eikä liikenteen harjoittajilla ole puutteiden vuoksi usein muuta mahdollisuutta kuin käyttää maantieliikennettä. Tällä taas on kielteisiä kerrannaisvaikutuksia ympäristöön.

Stefan Back totesi lausunnon hyväksymisen yhteydessä, että EU:n tulee omaksua sääntelyssä pragmaattinen ja resurssitehokas toimintatapa: ”Avoinna oleviin kysymyksiin on tartuttava siekailematta, ja ne on ratkaistava nopeasti. Multimodaaliliikenteen ja -logistiikan tulee olla tehokasta ja kestäväpohjaista eikä kalliimpaa, hitaampaa ja epävarmempaa kuin etenkin maantieliikenteeseen tukeutuvat yhden liikennemuodon kuljetukset. Toimivaa pitkän aikavälin ratkaisua ei voida rakentaa vain sen varaan, että luodaan uusi erillinen sääntelykehys tai annetaan uutta taloudellista tukea.”

Multimodaaliliikenteen tehokkuudessa ja kestävyydessä on tällä hetkellä toivomisen varaa. Eri vesi- ja maaliikennemuotojen yhdisteleminen aiheuttaa nykyisin huomattavia uudelleenlastaus- ja transaktiokustannuksia, ja haittana ovat lisäksi pitkät toimitusajat, monimutkaisuus, suurempi riski ja heikompi luotettavuus. Tämän vuoksi multimodaaliliikenne ei ole tällä haavaa kovin houkutteleva vaihtoehto. Jotta liikennejärjestelmässä saataisiin multimodaalikuljetusten koko potentiaali käyttöön, niistä pitää tulla itsessään kilpailukykyisiä sekä tehokkaita ja saumattomia yhden liikennemuodon kuljetuksia vastaavin kustannuksin. (mp)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen ehdotettuun siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma voi lisätä strategista riippumattomuutta ja teknologista autonomiaa, parantaa kansalaisten turvallisuutta ja edistää kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Tämän vuoksi ETSK kehottaa panemaan toimintasuunnitelmassa määritellyt 11 toimenpidettä täytäntöön nopeasti, tehokkaasti ja kunnianhimoisesti.

ETSK esittää lausunnossaan siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevasta toimintasuunnitelmasta kantansa Euroopan komission toimintasuunnitelmaan, jonka avulla pyritään parantamaan EU:n rahoittamien välineiden välisiä synergioita sekä edistämään siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden vuorovaikutusta.

Yksi autoteollisuuden tärkeimmistä ja pitkäaikaisimmista innovaatioista on peräisin Euroopan puolustusteollisuudesta. Ruotsalainen koneinsinööri Nils Ivar Bohlin suunnitteli uuden turvavyön eurooppalaiselle autoyhtiölle työskenneltyään aiemmin hävittäjien heittoistuinten valmistuksessa eurooppalaisessa ilmailuyhtiössä. Hävittäjälentäjien käyttämien turvavöiden innoittamana syntyneistä kolmipisteturvavöistä tuli autoalan maailmanlaajuinen standardi, ja ne ovat pelastaneet yli miljoona henkeä sen jälkeen, kun ne otettiin käyttöön.

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelma on EU:n teollisuusstrategian kulmakivi. Edellä mainittu esimerkki osoittaa, että toimintasuunnitelman avulla voidaan varmistaa siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden vuorovaikutus ja keskittyä parantamaan avaruus-, puolustus- ja turvallisuusalojen välistä erittäin tärkeää yhteyttä.

”Yhtenä keskeisenä painopisteenä tulisi olla uusien digitaaliteknologioiden ja muiden nousevien teknologioiden käyttöönotto puolustus- ja turvallisuusalalla”, totesi lausunnon esittelijä Manuel Garcia Salgado. ”Käyttöönoton helpottamiseksi olisi varmistettava, että asiaankuuluvissa siviilialoitteissa otetaan alusta alkaen huomioon puolustus- ja turvallisuusalan vaatimukset. Tämä myös auttaisi optimoimaan erityisten puolustus- ja turvallisuusalan rahoitusvälineiden soveltamisalaa ja tehokkuutta.”

Monimuotoisuus on myös puolustus- ja avaruusteollisuudessa innovoinnin edellytys. ETSK kehottaakin edistämään naisten ja nuorten nykyistä laajempaa huomioon ottamista rekrytoinnissa sekä henkilöstön työssä pysymiseen ja uralla etenemiseen liittyvissä toimissa.

”Eurooppa on tätä nykyä maailmanlaajuisesti johtava toimija teknologian alalla, mutta Yhdysvallat ja Kiina haastavat yhä enemmän tätä johtoasemaa investoimalla valtavasti uusiin digitaaliteknologioihin ja muihin nouseviin teknologioihin, kuten tekoälyyn, esineiden internetiin ja lohkoketjuihin”, sanoi lausunnon toinen esittelijä Jan Pie. ”Tämä uhkaa Euroopan kilpailukykyä mutta myös sen riippumattomuutta turvallisuuden ja puolustuksen kaltaisilla strategisilla aloilla.”

”Lausunnossa tarkasteltu aihe on erinomainen esimerkki siitä, miten voidaan pyrkiä terveelliseen ja ei-aggressiiviseen teknologiseen suvereniteettiin”, sanoi ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” puheenjohtaja Pietro de Lotto. (ks)

ETSK:n työnantajat-ryhmä

Työnantajat-ryhmä kehotti heinäkuussa pitämässään ylimääräisessä kokouksessa maatalousasioista vastaavaa Euroopan komission jäsentä Janusz Wojciechowskia ehdottamaan maaseudun digitalisointia koskevaa säädöstä.

Mainitun kaltainen säädös vauhdittaisi digitaaliteknologian kehittymistä maataloudessa ja maaseutualueilla, jolloin yhteisen maatalouspolitiikan tulokset paranisivat ja EU:n vihreän kehityksen ohjelma ja Pellolta pöytään -strategia saisivat uutta tukea.

”Covid-19-kriisi on osoittanut, että meidän on välttämätöntä luoda umpeen kaupungin ja maaseudun välinen digitaalinen kuilu, mikäli mielimme digitalisaatiosta todellista kestävän kehityksen voimatekijää maanosassamme. Valokuituverkon ja 5G-teknologian käyttöönotto on aivan yhtä ratkaiseva asia kaupungeissa kuin maaseudulla”, totesi työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja Arnold Puech d’Alissac. ”YMP:llä ei kuitenkaan pystytä rahoittamaan kaikkia maaseudun tarpeita, ei myöskään sen digitaalisia tarpeita. Muita määrärahoja on saatava avuksi, jotta YMP:n voimaa ei kulutettaisi”, hän lisäsi. ”Kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat voivat auttaa kuromaan kuilua umpeen”, mutta tarvitsemme rakenteeltaan tarkoituksenmukaisemman suunnitelman, hän toisti kantanaan.

Komissaari Wojciechowski vakuutti, että digitalisaatio on komission ohjelman kärkikastia, mitä ilmentävät sekä digitaaliaikakausi kunnianhimoisena tavoitteena että viimeisimpänä ehdotus kompassista digitaalista vuosikymmentä varten.

”Maatalouden ja maaseudun digitalisaatiota voidaan pitää ratkaisevan tärkeänä tekijänä paitsi pyrittäessä parantamaan kyseisen alan ja maaseutuyhteisöjen kilpailukykyä mutta myös ajatellen digitalisaation tuomaa panosta lukuisten kestävään kehitykseen nivoutuvien toimintapoliittisten tavoitteiden hyväksi. Tähän sisältyy luonnollisesti ekologinen ja sosioekonominen kestävyys”, komissaari Wojciechowski totesi ja huomautti, että digitaaliteknologia voi muuttaa maataloutta auttamalla viljelijöitä työskentelemään täsmällisemmin, tehokkaammin ja kestäväpohjaisemmin esimerkiksi ravinteiden käytössä ja soveltaen räätälöityjä eläinten hyvinvointia koskevia toimenpiteitä.

Unionin maaseudulta odotetaan perustavaa panosta, kun pandemian jälkimainingeissa esitetään vaatimuksia sosiaalisesta koheesiosta ja kestävästä kehityksestä, aivan kuten Euroopan komission ehdottamissa strategioissa (ilmastonmuutos, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Pellolta pöytään -strategia, biologinen monimuotoisuus) ja YK:n vahvistamissa kestävän kehityksen tavoitteissa tehdään. Maatalouselintarvikeala on Euroopan talouden moottori. EU:ssa on 294 000 maatalouselintarvikealan yritystä, joiden liikevaihto on 1 192 miljardia euroa ja jotka työllistävät 4,72 miljoonaa ihmistä, mikä tekee alasta EU:n suurimman tuotantosektorin. Maatalouselintarvikealan vientikaupan nettoylijäämä oli 36 miljardia euroa.

”Olemme ETSK:ssa puolustaneet tarjolla olevaa suurta innovointipotentiaalia edellyttäen, että infrastruktuuri-investointeihin ja digitalisaatioon osoitetaan riittävästi voimavaroja. Eurooppalaiset maataloustuottajat ovat valmiita sitoutumaan siirtymäprosesseihin, mutta he eivät kykene tekemään sitä ilman asianmukaisia kannustimia, ilman tasapuolisia toimintaedellytyksiä tuontituotteiden kanssa ja ilman selviytymiskyvyn tukemista”, sanoi työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia.

Digitalisaatio on kaiken kaikkiaan tärkeä tekijä nuorempien sukupolvien, myös nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien, pysyttämisessä maaseutualueilla. ”Seuraavien vuosien toimet meidän on toteutettava yhdessä. Työnantajina ja yrittäjinä ilmentämänne johtajuus ja aloitekyky tulevat osoittautumaan korvaamattomiksi valitsemallamme tiellä. Odotan tiivistä yhteistyötä kanssanne vakuuttuneena siitä, että pystymme saavuttamaan yhteisen tavoitteemme, joka on vauras ja kestävällä pohjalla oleva Eurooppa”, komissaari lisäsi.

Tapaaminen komissaari Wojciechowskin kanssa on taltioituna täällä: https://www.youtube.com/watch?v=nAPQvk8wGXE (dv/kr)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi on todella erityinen ja tärkeä tilaisuus kipeästi kaivatun aidon eurooppalaisen julkisen keskustelun luomiseksi. Konferenssin onnistumisen ehtona on, että saavutetaan kansalaiset ja tehdään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, ammattijärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Käsiteltävät aiheet ulottuvat eurooppalaisesta demokratiasta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, työpaikoista ympäristöön, muuttoliikkeestä ilmastonmuutokseen, ja ne ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeisiä haasteita unionille ja sen jäsenmaille.

Näin kunnianhimoiset tavoitteet herättävät perustellusti odotuksia. Toivo on kuitenkin kaksiteräinen miekka, ja jos nämä isot aiheet eivät johda todellisiin keskusteluihin ja käytännön ehdotuksiin, jos niihin ei onnistuta osallistamaan kansalaisia Brysselin kuplan ulkopuolelta ja jos ei pystytä tekemään yhteistyötä kansalaisten ja työntekijöiden kanssa kautta Euroopan, toivo saattaa kääntyä pian pettymykseksi. Vaarana on, että näin lietsotaan entisestään ääriliikkeiden ja populismin nousuun johtanutta tyytymättömyyden ilmapiiriä. Poliittinen keskustelu on pitkällinen prosessi, erityisesti jos tavallisten kansalaisten on tarkoitus keskustella erittäin monimutkaisista asioista. Ja vaikka tämäkin tarjoaa mahdollisuuksia, konferenssille kokonaisuudessaan varattu lyhyt aika ja toistaiseksi saatavilla oleva niukka sisältö, joka rajoittuu muutamaan sanaan järjestäytymistäysistunnosta, luovat uhkakuvan siitä, että konferenssin päätteeksi meille ei jää käteen paljon muuta kuin yleisluontoisia ajatuksia ja julistuksia.

Oleellinen osa konferenssia ovat kansalaispaneelit, jotka muodostetaan sattumanvaraisesti eri jäsenvaltioista valituista kansalaisista niin, että otos on edustava. Ensimmäinen paneeli järjestetään syyskuussa, mutta vieläkään ei ole tietoa siitä, mistä siinä tarkalleen ottaen keskustellaan, sillä verkkovastauksiin perustuvan, ulkopuolisen toimeksisaajan laatiman ensimmäisen väliraportin tuloksia ei ole vielä julkaistu. Paneelit tarjoavat ilman muuta mahdollisuuden siihen, että poliittiseen keskusteluun saadaan ideoita ulkopuolelta, mutta vaarana on myös se, että keskustellaan liian monista erillisistä aiheista tai ohitetaan perustavan tärkeät aiheet, riippuen siitä, millaista osallistuminen on ollut verkossa edellisinä kuukausina ja mitä kriteereitä ulkoinen toimeksisaaja on käyttänyt. Konferenssin on määrä päättyä maaliskuussa, ja kutakin paneelia kohden on tarkoitus pitää vain kolme kokousta, joten tilaisuuden hukkaaminen on jälleen todellisena vaarana. Toinen perustavaa laatua oleva kysymys, erityisesti poliittisen prosessin edustuksellisella puolella, liittyy Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistuntotyöryhmiin ja täysistuntoihin, joihin osallistuu ETSK:n jäseniä. Niiden alku lähenee ja vieläkään niistä ei ole mitään muuta tietoa kuin ryhmien nimet.

Jotta saataisiin hyödynnettyä konferenssin koko potentiaali ja voitaisiin saavuttaa Brysselin kuplan ulkopuolinen todellisuus, konferenssin on johdettava konkreettisiin kannanottoihin ja ehdotuksiin ja mahdollistettava keskustelujen käyminen ja se, että edustavan demokratian ja osallistuvan demokratian osapuolet toimivat yhdessä. Me ammattiyhdistysaktivistit teemme kaikkemme, jotta näin tapahtuisi ja jotta voitaisiin varmistaa, että kansalaiset ja työntekijät asetetaan etusijalle. Tämä edellyttää kuitenkin avoimuutta tiedonkulussa ja mahdollisesti lisäaikaa konferenssille. (ppr)

ETSK:n ”moninainen Eurooppa” -ryhmä

Komission jäsen Mairead McGuinness osallistui ”moninainen Eurooppa” -ryhmän hiljattaiseen ylimääräiseen kokoukseen keskustellakseen rahoitusalan ja pankkitoiminnan roolista Euroopan elpymisessä.

Tervetuliaispuheessaan ”moninainen Eurooppa” -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland kannusti pohtimaan perinteisten ja vaihtoehtoisten pankkijärjestelmien mahdollista roolia talouden elpymisessä erityisesti yhteiskunnallisesti suuntautuneiden pienten yritysten, yhteisötalouden alan ja pk-yritysten kannalta. Ryhmän puheenjohtaja piti tarpeellisena siirtyä sellaisiin rahoitus- ja pankkijärjestelmiin, jotka ottavat kansalaisten valinnat ja mieltymykset paremmin huomioon.

Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komission jäsen totesi, että rahoitusjärjestelmän rooli elpymisessä on kestävän tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä. Pandemia ja ilmastonmuutoksen seuraukset ovat lisänneet tietoisuutta tarpeesta suunnata rahaa kestävyyteen, jotta taloudet, yritykset ja yhteiskunta selviytyisivät paremmin häiriöistä.

Komissaari totesi, että pandemia on kiihdyttänyt valtavasti erityisesti rahoitusjärjestelmän digitalisointia. ”Rahoitusvakaus on ratkaisevan tärkeää. Tarkastelemme huolellisesti näitä myönteisiä innovaatioita, mutta meidän on yhtä lailla hallittava innovoinnista mahdollisesti aiheutuvia riskejä ja huolehdittava siitä, että suojelemme kansalaisia”, hän selitti.

Useat jäsenet käyttivät puheenvuoron komission jäsenen kanssa käydyssä keskustelussa. Ryhmän varapuheenjohtaja Ioannis Vardakastanis kohotti varoittavan sormensa: ”Euroopassa ei tapahdu taloudellista tai sosiaalista elpymistä, jos finanssi- ja pankkialan toimijat eivät toimi yhdessä talouden ja koko yhteiskunnan etujen mukaisesti”.

ETSK:n ”yhteisötalous”-eturyhmän tiedottaja Giuseppe Guerini totesi, että on tärkeää löytää tasapaino tarvittavan sääntelyn ja innovoinnin edistämistarpeen välillä.

Vastauksena jäsenten esittämiin moniin kysymyksiin komissaari McGuinness totesi muun muassa, että komissio tekee kovasti töitä välttääkseen finanssikriisin syntymisen pandemian seurauksena. On tärkeää estää järjestämättömien lainojen kertyminen pankkien taseisiin. Elpymisen rahoituksessa on otettava huomioon erilaiset lähtökohdat, sillä covid-19:n vaikutukset ovat vaihdelleet. (jk)

ETSK:lla on ollut aktiivinen rooli heti pandemian alusta lähtien toimenpiteiden suunnittelussa covid-19-kriisiin vastaamiseksi ja sen selättämiseksi. Samanaikaisesti komitea on säilyttänyt pitkäjänteisen, tulevaisuuteen suuntautuvan lähestymistavan ja tehnyt töitä valmistellakseen taloutta ja yhteiskuntaa covid-19-pandemian jälkeiseen todellisuuteen. Tässä julkaisussa esitellään esimerkkejä viimeaikaisista toimistamme ja aloitteista, jotka ovat olleet merkityksellisiä ja vaikuttaneet Euroopan rakentamiseen.

Esite on saatavilla kuudella kielellä (en, fr, de, it, es ja pl) ETSK:n verkkosivuilla: https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/publications-other-work/publications/shaping-europe-recent-eesc-achievements-2021-edition.

Painettuja esitteitä voi tilata osoitteesta vipcese@eesc.europa.eu. (fgr)