Disinformaation torjunnasta on tehtävä kiireellinen tavoite

ETSK-info: ETSK antoi joulukuun 2021 istunnossaan lausunnon Euroopan komission ohjeista disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi. Olette lausunnon esittelijä. Missä määrin disinformaatio on uhka demokratialle, ja mitä kansalaisyhteiskunnan on tehtävä ja millä keinoin valeuutisten leviämisen estämiseksi?

Thierry Libaert: Disinformaatio on uhka demokratioille, koska se murentaa luottamustamme julkisiin instituutioihin ja tieteeseen. Valitsemme usein mieluummin virheellisen mutta välittömästi ymmärrettävän tiedon kuin monimutkaisen totuuden. Disinformaatiossa on kyse muustakin kuin vain harhaanjohtamisesta: sillä voidaan pyrkiä aiheuttamaan geopoliittista epävakautta esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Joulukuun 9. päivänä 2021 annetun lausunnon keskeisenä sisältönä on vaatia Euroopan komissiolta tehokkaampia toimia disinformaation syntymisen estämiseksi eikä vain sen seurausten lievittämiseksi. Aina voidaan yrittää sammuttaa palavia liekkejä, mutta tehokkaampaa olisi estää palon syttyminen.

Disinformaatiota voidaan torjua monin keinoin. Yksi on estää sillä rahastaminen. Työryhmämme havaitsi, että on olemassa todellista disinformaatioon perustuvaa liiketoimintaa. Virheellinen tieto leviää keskimäärin kuusi kertaa nopeammin kuin todenmukainen tieto, ja sitä jaetaan ja kommentoidaan enemmän. Näin se synnyttää enemmän toimintaa internetalustalla ja houkuttelee todennäköisemmin mainoksista saatavia rahavirtoja. Arvioiden mukaan joka vuosi tuhlataan näin yli 400 miljoonaa euroa.  

Ei saa erehtyä luulemaan, että disinformaatio olisi vain sosiaalisen median ja suurten digialustojen asia. Vastuussa ovat myös perinteiset tiedotusvälineet, kuten jatkuvaa uutisvirtaa lähettävät televisiokanavat, missä voi nähdä monenlaisia pseudoasiantuntijoita. Tiedotusvälineiden on varmistettava tarkemmin vieraidensa todellinen pätevyys, ja suurelle yleisölle on annettava mediakasvatusta, jotta se osaa tulkita kuulemaansa oikein.

Disinformaation torjuntaa ei saa missään tapauksessa käyttää verukkeena sananvapausloukkauksille. Mediakasvatuksen pääasiallisena tavoitteena pitäisi olla, että jokainen osaa tehdä eron tieteellisen tiedon ja pelkän uskomuksen tai mielipiteen välille. Donald Trumpin kannattajat Yhdysvalloissa kuten myös populistit Euroopassa, erityisesti brexitin taustalla olleet populistit Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ovat osoittaneet selvästi, millaisia vaaroja valeuutisten levittäminen aiheuttaa demokratioillemme.

Komitean viestinä olikin, että disinformaation torjunnasta on tehtävä kiireellinen tavoite.