Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti 17.–18. lokakuuta keskeisen vuotuisen viestintätapahtumansa Connect EU -seminaarin, joka kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tiedottajia. Tämänvuotisen tapahtuman aiheena oli ”Journalismi demokratian linnakkeena: miten auttaa sitä selviytymään ja menestymään”, ja seminaarissa käsiteltiin tiedotusvälineiden nykytilannetta ja niiden asemaa yhteiskunnassa. Siinä tuotiin esiin, että toimittajiin kohdistuu yhä enemmän painetta sellaisten hallitusten ja yksityisten toimijoiden taholta, jotka pyrkivät rajoittamaan tiedotusvälineiden vapautta. Tavanomaisten esteiden lisäksi haasteena on myös generatiivisen tekoälyn käytön yleistyminen: tekoälystä on hyötyä, mutta se on uhka journalismin taloudelliselle perustalle.

”Mikä on totuus? Tämä ikuisuuskysymys on tekoälyn myötä noussut jälleen esiin, kun valeuutiset, salaliittoteoriat ja autoritaariset hallitukset vievät järjestelmällisesti pohjaa tietojen paikkansapitävyydeltä sekä tietopohjaiselta ja kunnioittavalta keskustelulta. Nyt on juuri oikea aika kokoontua yhteen ja käsitellä kysymyksiä ja etsiä vastauksia, jotka yhdistävät meitä EU:ssa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi.

”Kukapa olisi 20 vuotta sitten osannut ennustaa, että vuonna 2024 useimmat meistä eivät enää lue aamukahvilla sanomalehteä vaan selaavat älypuhelimiaan lukeakseen uutisia uutissivustoilta ja yhä useammin sosiaalisesta mediasta”, sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenùiu Plosceanu. ”Uusien haasteiden lisäksi myös vanhat ongelmat kaipaavat yhä ratkaisua. Toimittajat kamppailevat edelleen vanhojen vihollistensa kanssa, olipa kyse sitten sensuurista, tiedotusvälineiden epäselvistä omistussuhteista, riittämättömästä rahoituksesta, tiedotusvälineiden kannalta haitallisesta lainsäädännöstä tai monista muista.”

Euroopan journalistiliiton pääsihteeri Ricardo Gutiérrez korosti, että toimittajien työtä olisi pidettävä ”julkisena palveluna” tai ”julkishyödykkeenä”, jota uhkaavat taloudelliset ongelmat, häirintätarkoituksessa nostetut kanteet (SLAPP-kanteet) ja suora väkivalta (14 toimittajaa on saanut EU:ssa surmansa vuoden 2015 jälkeen).

”Toimittajan ammatista on tulossa vaarallisempi kuin koskaan”, eurooppalaisen demokratiarahaston pääjohtaja Jerzy Pomianowski totesi ja viittasi toimittajien vainoon Valko-Venäjällä. Valkovenäläinen elokuvantekijä, aktivisti ja toimittaja Andrei Gnyot, joka on tällä hetkellä kotiarestissa Belgradissa ja jota uhkaa luovutus kotimaahansa, sanoi videoviestissään, että suurin uhka journalismille on ”raakaan voimaan perustuva pyrkimys tuhota totuus ja säädyllisyys”. Hanna Ljubakova, joka on niin ikään valkovenäläinen toimittaja ja joka on tuomittu poissa olevana 10 vuoden vankeusrangaistukseen, taas kertoi, että Valko-Venäjän vankiloissa on 33 toimittajaa ja että pelkästään hänen somekanavansa seuraamisesta saattaa saada vankeutta.

Pitkän uran tehnyt toimittaja, riippumaton neuvonantaja, mediatutkija ja Euroopan yleisradioliiton (EBU) raportin ”Trusted Journalism in the Age of Generative AI” pääasiallinen laatija Alexandra Borchardt esitti omien sanojensa mukaan ”provokatiivisen” väitteen, että ”journalismi ja generatiivinen tekoäly ovat ristiriidassa keskenään, koska journalismissa on kyse faktoista ja generatiivinen tekoäly taas laskee todennäköisyyksiä, joten siinä ei ole kyse faktoista”. ”Siksi tekoälyn kohdalla tarvitaan faktantarkistusta”, hän totesi pääpuheenvuorossaan ”Luotettava tieto generatiivisen tekoälyn aikakaudella”.

Borchardt varoitti tiedotusvälineitä ”digitaalisesta kahtiajaosta”, jossa osa ihmisistä suhtautuu tekoälyaikaan suopeasti ja muut taas vastustavat sitä. Jos tiedotusvälineet eivät kykene mukautumaan, ne saattavat hävitä tekoälyn käyttöä koskevan kamppailun, jossa on kyse ajan hermolla pysymisestä ja yleisön tavoittamisesta. Generatiivinen tekoäly aiheuttaa tiedotusvälineille muun muassa sellaisia haasteita kuin toimittajien näkyvyyden heikentyminen tekoälypohjaisessa liiketoimintamallissa ja sisällön puutteellinen hallinta.

Tekoäly pystyy tuottamaan valtavia määriä tietoa, ja tämä tietotulva saattaa johtaa yleisön liialliseen kuormittumiseen. ”Haluavatko nuoret ryhtyä toimittajiksi, jos se tarkoittaa sitä, että he joutuvat kilpailemaan tekoälyn kanssa?” Borchardt kysyi. (ll)