Laajentuminen on looginen askel eteenpäin Euroopalle 

Tässä kuussa juhlistamme EU:n suuren laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli EU:n kansalaisia. Helppoa se ei ollut, sillä EU:hun liittymisen tiedetään olevan raskas ja aikaa vievä prosessi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voimme kuitenkin todeta, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut menestystarina. 

Sen lisäksi, että EU:sta on tullut yksi maailman suurimmista sisämarkkinoista, laajentuminen on johtanut 26 miljoonan uuden työpaikan syntymiseen. Onnistumista ei voida kuitenkaan mitata ainoastaan taloudellisena hyötynä. Laajentuminen on sittemmin johtanut rajojen avautumiseen niin, että miljoonat ihmiset voivat matkustaa, työskennellä ja asua vapaasti missä tahansa EU:ssa. Siitä, mikä oli aiemmin ollut muutamien etuoikeus, on tullut kaikkien oikeus. Tähän mennessä yli 2,7 miljoonaa opiskelijaa kymmenestä uudesta jäsenmaasta on osallistunut Erasmus+-vaihto-ohjelmaan. Laajentunut EU on tarjonnut kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. 

Suuren laajentumisen onnistuminen ei tarkoita sitä, etteikö siitä ole mitään opiksi otettavaa. Kyseessä oli ensimmäinen tämäntyyppinen ja tämän suuruusluokan laajentuminen, ja on varmasti monia aihealueita, joilla EU voisi ja sen pitäisi tehdä enemmän. Ensinnäkin EU:n on aloitettava siitä, että se ottaa ehdokasmaat mahdollisimman pian mukaan työskentelyynsä. Asteittainen integroituminen ei korvaa tosiasiallista liittymistä, mutta se tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden rakentaa vankka perusta keskinäisen oppimisen, kokemusten jakamisen ja näkemystenvaihdon ansiosta. Se on keino luoda ihmisten välisiä yhteyksiä ja edistää todellista Eurooppa-henkeä. 

Toiseksi EU:n perusperiaatteet eli demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ja -vapaudet eivät ole neuvoteltavissa, eikä niitä voida katsoa läpi sormien. EU:hun liittymisen käsikirjassa esitetään selkeät perusperiaatteita koskevat kriteerit, mutta on myös asioita, joita ei mainita missään käsikirjassa. ETSK katsoo kansalaisyhteiskunnan edustajana, että elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinavuoropuhelu ovat keskeisiä tekijöitä hyvin toimivien demokratioiden kannalta. Ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan asteittainen integroiminen EU:hun antaa näille maille mahdollisuuden tulla riittävän vahvoiksi liittymisajankohtaan mennessä. Tästä syystä ETSK on käynnistänyt aloitteensa EU:n ehdokasmaiden integroimiseksi. Jäsenehdokasmaita edustavat jäsenet tekevät nyt yhteistyötä ETSK:n jäsenten kanssa laadittaessa lausuntoja aiheista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä tulevien laajentumiskierrosten kannalta. 

Tämä on myös syy siihen, miksi ETSK:n jäsenet keskustelevat toukokuun täysistunnossa EU:n laajentumisen 20-vuotispäivästä ja luovat siinä yhteydessä katsauksen menneeseen ja luotaavat selviytymiskykyisemmän, demokraattisemman ja yhtenäisemmän EU:n yhteistä tulevaisuutta.

Oliver Röpke 

ETSK:n puheenjohtaja